[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Roomalaisia elämäntarinoita

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Inkeri Kinnari  FM, jatko-opiskelija, Turun yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Matyszak, Philip; Berry, Joanne: Roomalaisia elämäntarinoita (Lives
of the Romans). Kääntänyt Tuomisto, Pekka. Karisto Oy, 2009. 304
sivua.


Roomalaisia elämäntarinoita
---------------------------------------------------------

Roomalaisia elämäntarinoita koostuu lyhyistä antiikin roomalaisten
elämäkerroista. Teoksen sata päähenkilöä on jaettu kuuteen
aikakauteen Rooman valtakunnan synnystä sen rappioon ja tuhoon.
Kustakin aikakaudesta on erikseen esitetty lyhyt luonnehdinta, joten
antiikin historian keskeiset käänteet tulevat näppärästi esitellyiksi
yksittäisten ihmiskohtaloiden ohessa. 


Roomalaisia elämäntarinoita sisältää kuvaukset sadan henkilön
elämänvaiheista ja kattaa 1228 vuoden ajanjakson Rooman myyttisestä
perustamisesta (753 eaa.) aina läntisen valtakunnan viimeisen
'keisarin' Romulus Augustuluksen viraltapanoon (476 jaa.).
Kirjoittajat mainitsevat, että teokseen on valittu joko
poikkeuksellisen elämän eläneitä tai toisaalta hyvin tavanomaisia
kansalaisia, minkä ansiosta tämä kirja maalaa laajan kuvan
roomalaisesta elämänmenosta vaihtelevissa yhteiskunnallisissa ja
maantieteellisissä yhteyksissä. Kirjasta ilmenee selvästi, että
antiikin roomalaiset olivat yhtä lailla pienen italialaisen kylän
asukkaita kuin suunnattoman valtakunnan hallitsijoitakin ja
saattoivat valtakunnan laajennuttua asua yhtä lailla Afrikassa kuin
Britanniassakin. Kirjassa esiteltävät henkilöt ovat orjia, paaveja,
keisarin rakastaattaria, kirjailijoita - keitä tahansa, joiden
elämästä on jäänyt jälkipolville jonkinlaisia tietoja. Nämä tiedot
saattavat olla vaikkapa tarinoita Rooman perustamiseen liittyvistä
henkilöistä. Toisinaan taas lähteenä ovat ainoastaan henkilön omat
kirjoitukset; esimerkiksi kirjassa esiintyvästä Aulus Gelliuksesta
tiedetään vain se, mitä hän teoksessaan Noctes Atticae itsestään
kertoo. Toisaalta etenkin keisarien elämistä on säilynyt useita,
keskenään ristiriitaisiakin kirjallisia lähteitä. Joidenkin
tavallisten kansalaisten elämästä puolestaan kertovat ainoastaan
heidän hautamuistomerkkiensä piirtokirjoitukset, joita on tässä
kirjassa hyödynnettykin.

Roomalaisia elämäntarinoita antaa mielestäni realistisen kuvan
antiikin henkilöhistorian tutkimuksesta. Kirjoittajat eivät esitä
perusteettomia arveluita tai tarpeettoman lennokkaita tarinoita, vaan
tuovat hyvin esille käytössä olevien lähteiden ongelmia. Kauhukeisarin
leimaa kantavasta Caligulasta kirjoittajat mainitsevat, että hänen
hallituskaudestaan kirjoittaneet roomalaiset historioitsijat pyrkivät
tarkoituksellisesti mustamaalaamaan hänen muistoaan. Caligulan
murhanhimoisuuden todellista laajuutta ei tunneta, eikä myöskään
tarina siitä, kuinka hän teki hevosestaan konsulin, kuulu
historiallisten faktojen joukkoon. Runoilija Martialiksen kohdalla
kirjoittajat taas tuovat esille häntä väheksyneen 1800-lukulaisen
elämäkertakirjoittajan, joka nimittää Martialiksen oivallisia
epigrammeja 'kylmäveriseksi  saastaksi'. Hänen runo  nsa ovat toki
varsin suorasukaisia, mutta alatyylisten aiheitten käsittelyä ei
onneksi nykyään pidetä perusteena runoilijoitten kirjallisten
ansioitten mitätöimiselle.

Naisten elämäntarinoita on tässä kirjassa kaikkiaan 17, mikä on
kiitettävä määrä ottaen huomioon sen, että naiset ovat perinteisesti
saaneet melko vähäisesti huomiota antiikin historian tutkimuksessa.
Tämän kirjan naiset ovat paitsi vaimoja ja äitejä, myös esimerkiksi
gladiaattoreita tai myrkyttäjiä, ja heitml; on valittu mukaan useista
eri yhteiskuntaluokista kuten kirjan miehiäkin. Clodia Metelli oli
varakas ja sivistynyt nainen, joka joutui Ciceron hampaisiin tämän
tavoitellessa oikeusjutun voittoa. Clodiaa pidettiin samana henkilönä
kuin Lesbiaa, runoilija Catulluksen onnettoman rakkauden kohdetta.
Berry ja Matyszak tuovat hyvin esille tämän yhteyden
kiistanalaisuuden sekä huomauttavat, että runojen Lesbia tuhosi
Clodian mainetta jälkipolvien parissa samaan tapaan kuin Cicero
aikalaisten keskuudessa.

Eri henkilöitä koskevien elämäkerrallisten tutkimusten läpikäyminen
ja tiivistäminen viihdyttäväksi tekstiksi on ollut suuri työ, josta
tekijät ovat selviytyneet hyvin. Käsillä oleva teos perustuu
tieteellisesti vakuutta  vaan lähdekirjallisuuteen, ja kutakin
henkilöä koskevat lähteet on erikseen mainittu kirjan lopussa.
Latinan- ja kreikankielisestä antiikin kirjallisuudesta otetut
sitaatit on suomennettu suoraan alkutekstistä tai lainattu
aikaisemmin ilmestyneistä suomennoksista; tällaista teosta ei
voisikaan yhtä luotettavasti kääntää kukaan muu kuin antiikin kielten
ja kulttuurin asiantuntija. Eduksi tälle kirjalle on myös silmille
ystävällinen tekstinasettelu sekä runsas kuvitus informatiivisine
kuvateksteineen, vaikka lopputuloksena onkin varsin kookas ja painava
opus. Pienenä huomautuksena ulkoasua koskien täytyy mainita, että
kirjan sivut ovat melko paksua paperia, joka alkoi mennä kupruille jo
ensimmäisen lukukerran aikana ilman mitään havaittavaa syytä.

Kirjan kirjoittajista Philip Matyszak tunnetaan mm. aiemmin
suomennetun 'antiikin matkaoppaan' Keisarien Rooma viidellä
denaarilla päivässä (2008) kirjoittajana. Joanne Berry on erityisesti
Pompejin tutkimukseen keskittynyt antiikintutkija. Berry ja Matyszak
ovat osanneet muokata tieteellisen tutkimuksen tulokset
viihdyttäväksi tekstiksi, ja suomentaja Pekka Tuomiston asiantuntevaa
ja sujuvaa käännöstä on ilo lukea.



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/