[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Upeaa paikallishistoriaa: Kokemäen ja Harjavallan historia

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:

------------------------------------------------------
Terhi Kivistö <termaki at utu.fi>
FM, jatko-opiskelija, Turun yliopisto
------------------------------------------------------

Upeaa paikallishistoriaa: Kokemäen ja Harjavallan historia

Salminen, Tapio (I:1) ja Hockman, Tuula & Salminen, Tapio (I:2):
Kokemäen ja Harjavallan historia I. I:1: Joki ja sen väki. Kokemäen
ja Harjavallan historia jääkaudesta 1860-luvulle. I:2 Kokemäen ja
Harjavallan talonhaltijat vuoteen 1900, torpat 1891-1900 sekä papisto
ennen vuotta 1870.. Kokem&auml;en ja Harjavallan kaupungit ja
seurakunnat: Gummerus Kirjapaino 2007. 681 + 211 s.

Jostain kumman syystä yliopisto- ja tiedemaailma on perinteisesti
suhtautunut nihkeästi paikallishistorioihin. Niitä ei ole pidetty
tieteellisinä tutkimustöinä ja se on sillä perusteella joskus jopa
sivuutettu esimerkiksi professuurin täytön arvioinneissa. Kuitenkin
hyvin tehty paikallishistoria Tapio Salmisen Kokemäen historia
osoittaa mallikelpoisesti, että väheksyntään ei ole mitään syytä.
Paikallishistoria on parhaimmillaan erittäin korkeatasoista
tieteellistä tutkimustyötä. Paikallishistoriaa kirjoittava tutkija
joutuu paneutumaan käsittämättömän laajaan lähdemateriaaliin,
elämänpiirin eri alueisiin ja suureen yhteisöön. Ken siitä selviää
kunnialla niin ajallisesti kuin laadullisestikin, on kiitoksensa
ansainnut.

Juuri viime joulun alla ilmestynyt Kokemäen ja Harjavallan historia I
koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen on Tapio Salmisen kirjoittama
varsinainen historiateos, toinen nide koostuu Tuula Hockmanin
luettelosta paikkakuntien tilojen omistajista ja torppareista sekä
Tapio Salmisen luettelo papistosta. 

Tapio Salminen on pitkän tutkijanuran keskiajan historian parissa
tehnyt monipuolinen historioitsija. Hän on saanut kirjoitettavakseen
erityisesti keskiajan tutkijan näkökulmasta perin mielenkiintoisen
paikallishistorian alkuosan. Kokemäellä on keskiajalla sijainnut
linna ja kuninkaankartano, se oli Satakunnan hallinnollinen keskus.
On suorastaan kumma ettei Kokemäki ole saanut omaa historiateostaan
vasta kuin nyt! Hanke on ollut vireillä jo 1930-luvulta asti, mutta
kotiseutujulkaisuja lukuun ottamatta kattava historiateos on jäänyt
puuttumaan. Voi siis sanoa että teos on laajalti odotettu ja
kaivattu. 

Kyseessä on kahden itsenäisen kunnan ja seurakunnan yhteinen
tilaustyö, mikä varmasti on tarjonnut omat haasteensa kirjoittajalle.
Historiatoimikunnan puheenjohtaja Harri Kivenmaan puheenvuorosta
henkii kokemäkeläisten arvostus historiaansa kohtaan ja toisaalta
tyytyväisyys lopputulokseen. Eikä suotta. Esipuheessa hän toteaakin,
että teos kasvattaa varmasti kiinnostusta paikallishistoriaa kohtaan.
Se on helppo uskoa. 

Aikarajaus on aikamoisen laaja: jääkaudesta 1860-luvulle. Kirjan koon
huomioon ottaen voisi todeta, että materiaalia olisi ollut kahteenkin
kirjaan. Jaottelultaan miellyttävä poikkeus perinteiseen on
esihistoriaosuuden nivoutuminen historian yhteyteen, sitä ei ole
erotettu omaksi osuudekseen. Näin esimerkiksi asutus käsitellään
rautakaudelta 1700-luvun alkuun yhtenäisenä ja hyvänä kokonaisuutena.
Pitäjähallinnon historiaosuus on valtavan mielenkiintoisesti
kirjoitettu. Tekstissä käsitellään todella tarkkoja yksityiskohtia,
mutta siitä huolimatta langat pysyvät kirjoittajan kädessä. Teksti on
kerronnallista ja säilyttää jännityksensä. 

Työn perustana on jo käytännön sanelemana ollut painopistealueiden
valinta ja linjausten teko. Näkökulma ei ole perinteinen. Väestö- ja
asutushistorialla sekä hallintohistorialla on laaja osuus ja
keskiaika painottuu läpi teoksen. 'Perusteellinen' on oikea sana
kuvaamaan Kokemäen historiaa. Olen vakuuttunut siitä että jokainen
kivi on käännetty, ja teoksessa käsitellään kaikenkattavasti aivan
kaikki olennainen tieto. Silti lukuelämys on myönteinen. 

Kirjoittaja kertoo asioiden taustat ja pohtii yleensä miksi näin oli.
Tapauksissa, joissa tietoa ei ole, esitetään mahdollisia syitä tai
oletettavasti asiaan vaikuttaneita tekijöitä. Tämä tuo lukijan
lähelle historiantutkijan työtä ja itse asiassa tekee ainakin
toiselle tutkijalle hyvin mielenkiintoiseksi asiaan tutustumisen.
Salmisen kerrontatapaan jää koukkuun. Mielenkiintoisimpiin osuuksiin
lukeutuu ehdottomasti Kokemäellä sijainneen, vuoden 1367 tienoilla
puretun linnan historian selvittäminen, missä yhteydessä Salminen
onnistuu vakuuttavasti kertomaan taustoja ja syitä linnan
rakentamiselle, olemassaololle ja merkitykselle. Myös arkistosta
Vatikaanista löytynyt Kokemäen kirkkoherra Johannis Johanniksen
anomus apostoliselle penitentiariaatille vuodelta 1468 litteroituna
ja käännettynä (liitteessä 6) on mainio yksityiskohta.

Kuvitus on suurelta osin mustavalkoista, mikä selittyy pitkälle
vanhojen valokuvien käytöllä. Kuitenkin myös uudet kuvat esimerkiksi
vanhoista esineistä ovat saaneet seepia-värityksen. Samoin
asiakirjoista otetut valokuvat on sävytetty ruskeaan. Samoin
kuvituksena käytetyt kuviot ja taulukot ovat ruskean eri sävyissä ja
tekstin otsikot sekä sivun yläreunassa kulkevat lukujen nimet. Tämä
luo harmonisen ja tyylikkään yleisvaikutelman, joskin
väripilkahduskin olisi ollut paikallaan. Esimerkiksi kirkon
sisustukseen kuuluneiden maalausten kuvat olisivat tulleet paremmin
esille luonnollisen värisinä. Onneksi kansipaperissa on päädytty
värilliseen versioon todella upeasta maalauksesta, joka kuvaa
kokemäkeläistä maisemaa. Hienosti maalaus levittyy koko kirjan kannen
alueelle takakannesta etukanteen ja jopa sisäliepeeseen. Kannen
maalaus herätti heti mielenkiintoni, ja yritin etsiä mainintaa siitä
kuka teoksen on maalannut ja milloin, mutta harmikseni en löytänyt
kansipaperin kuvatietoja mistään. Se, että molemmissa kirjoissa on
sama maalaus kannessa, on onnistunut ratkaisu.

Kirjaparin jälkimmäinen osa on enemmän luettelonomainen,
matrikkelimainen hakuteos. Se on varmasti sukututkijoille tärkeä ja
paikkakuntalaisille itselleen erittäin mielenkiintoinen. Tekijöinä
toisessa osassa ovat Tuula Hockman ja Tapio Salminen teoksen
jakautuessa kahteen osioon. Tuula Hockman on perusteellisesti
selvittänyt alueen talonhaltijat keskiajalta noin vuoteen 1900, ja
torpat ja niiden haltijat vuosina 1891-1900. Työ on epäilemättä
vaatinut kunnioitettavan määrän arkistotyöskentelyä ja ilahduttaa
varmasti monia paikkakuntalaisia ja kotiseutuhistoriastaan
kiinnostuneita. Olisin kaivannut tähän niteeseen ehkä myös hieman
kuvitusta, mutta ennenkaikkea kartan, johon tilat ja torpat olisi
sijoitettu. Nyt ainoa kartta on kirjan kansilehdillä. Tapio Salminen
on kirjoittanut toiseen osaan matrikkelinomaisesti Kokemäen ja
Harjavallan papistosta ennen vuotta 1870. Teoksen lopussa on lisäksi
ensimmäisen osan liitteet 1-6, joiden julkaisemista juuri tässä
niteessä, eikä siinä minkä yhteyteen ne kuuluvat, ei voi selittää
muuten kuin tilanpuutteella. 

Ulkoasultaan kirja - tai siis itse asiassa kirjapari - on kaunis ja
laadukkaan näköinen. Erityisesti kannen taideteos on harmoninen ja
värimaailmaltaan upea. Kirja on painettu Gummeruksen kirjapainossa
vankkumattomalla ammattitaidolla. Jopa kirjan paperisivujen väri on
miellyttävän kerman sävy, joka on silmälle mukava. Onnistuneesta
typografiasta ja taitosta on vastannut Pauliina Leikas. Ainoa, mutta
sitäkin suurempi ongelma on kirjan ensimmäisen osan koko, paksuutta
on huikeat kuusi senttiä, painoa useampi kilo. Niin, ja sitten on
vielä se toinen osa. Kirjaa on kirjaimellisesti raskasta lukea
sängyssä tai aika mahdotonta kuljettaa mukana. Vaikka teksti ei ole
raskasta, itse kirja todella on. Sitä pitää lukea pöydän ääressä.
Tämänkokoisten tiiliskivien tekemisen sijaan olisi varmaan voinut
harkita kirjan jakamista useampaan niteeseen.

Kirjaa ei ole juuri markkinoitu. Monelta sen ilmestyminen on
saattanut jäädä huomaamatta. Ainakin kirjaa mukana kuljettaessani
sain kiinnostuneita kyselyitä Kokemäen historiasta kiinnostuneilta.
Markkinarakoa siis tuntuisi olevan. Kirjakaupoissa en teosta
kuitenkaan ole nähnyt. Pikainen kokeilu nettikirjakauppojen
valikoimiin (suomalainen.com ja akateeminen.com) tuottavat niin ikään
vesiperän. Kokemäen kaupungin nettisivuilla paikallishistoria
noteerataan lyhyellä ilmoituksella, että se on ilmestynyt ja että
sitä saa ostaa Teljän kirjakaupasta hintaan 90 euroa. Lisäksi
sivuilla on kirjoittajan laatima pdf-tiedote tiedotusvälineille.
Harjavallan sivuilla teosta ei ole lainkaan. Teoksen nimellä 'Joki ja
sen väki' googlaamalla löytyy jo mainitun Kokemäen kaupungin
nettisivun lisäksi ainoastaan kirjoittajan oma kotisivu.

Toivottavasti kuitenkin Teljän kirjakaupan ovi on käynyt ahkerasti ja
paikalliset löytävät kirjan omakseen, sillä heille se on varmasti
antoisa. Mutta Kokemäen historia avaa useita yhtymäkohtia muuhun
laajempaan Suomen historiaan ja tasokkaasti toteutettuna kiinnostaa
varmasti useaa tutkijaa. Niinpä toivoisin kirjan saavan julkisuutta
ja huomiota osakseen, sillä sen se on ansainnut. Turun yliopiston
kirjastosta teos löytyy, kiitos vapaakappaleoikeuden. Turun
kaupunginkirjastossa tai sen lähialueen kirjastoissa sitä ei
kuitenkaan ole. Olisi hienoa jos teos löytyisi kirjastoista ja
kirjakaupoista. Hinta 90 euroa voi tosin säikäyttää. Siinäkin
mielessä kirjan jakaminen useampaan osaan olisi ollut perusteltua,
että yksittäinen kirja ei olisi tullut maksamaan näin paljon. Nyt
kirjoja ei ilmeisesti voi ostaa erikseen. Kokemäen kaupungille
itselleen olisi eduksi saada näin upea teos laajaan levitykseen.
Olisi todella harmillista jos se jäisi pölyttymään varastoon, tai
vain kokemäkeläisten iloksi.



------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/index.php