[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Kuntaliitokset karttamuodossa

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:

------------------------------------------------------
Suvianna Seppälä <suvsep at utu.fi>
FL, assistentti, Turun yliopisto, Historian laitos
------------------------------------------------------

Kuntaliitokset  karttamuodossa

Toim. Mäkelä Mika, Retti Pirkko: Suomen taskuatlas. Suomen kunnat
1917-2009.. AtlasArt: Tammer-Paino 2008. 103 s.

Mitä yhteistä on Raaseporilla, Sastamalalla, Kemiönsaarella ja
Länsi-Turunmaalla? Ei äkkiseltään muuta kuin, että ne kaikki ovat
uusia kuntia vuoden 2009 alusta. Kuntaliitokset ravistelevat  Suomen
kuntarakennetta erityisesti ensi vuonna, mutta myös useita vuosia
tästä eteenpäin. Kun vielä vuonna 1960 Suomessa oli kaupunkeja,
kauppaloita ja muita kuntia yhteensä 548, on niitä ensi vuoden alussa
nykyisen tiedon mukaan enää 348. Yhdistymisten määrä ei jää tähänkään,
sillä käynnissä on vielä 9 liitoshanketta, joissa on mukana yhteensä
25 kuntaa.  Tässä teoksessa viitataan 31 kuntaliitokseen ja yhteen
osaliitokseen, vaikka liitoksia on todellisuudessa yksi enemmän,
sillä Siikalatvan kunta Pohjois-Pohjanmaalla syntyi tämän kirjan
ollessa jo painossa. Kuntien määrän laskemisessa on tätä nykyä vaikea
pysyä perässä, eikä mikään painettu teksti pysy ajan tasalla
montaakaan kuukautta. 

Ensi vuoden alussa voimaanastuneissa kuntaliitoksissa on kuitenkin
mukana 99 kuntaa (Siikalatvan neljä kuntaa mukaan lukien), joten asia
koskettaa useita suomalaisia. Pienissä ja isommissakin taajamissa
saattaa olla ilmassa synkkiä uhkakuvia: katoaako identiteetti, miten
käy palveluiden tai mikä vaakuna otetaan uudelle kunnalle käyttöön.
AtlasArtin kustantama 100-sivuinen karttakirja käsittelee todella
ajankohtaista asiaa. Esittelytekstissä luvataan, että ”Suomen kunnat
1917-2007- taskuatlas tarkastelee maan kuntia ennen ja nyt ja luo
katsauksen läänien ja maakuntien historiaan”. Tämä on aika paljon
luvattu, sillä esimerkiksi kuntien ja kaupunkien itsenäisyyden ajan
historia kuitataan kolmella tekstisivulla. Kaikki muu on karttaa,
taulukkoa, kuvaajaa ja luetteloa. Sinänsä kirjan täyttäminen
kartoilla on positiivista, mutta pistää miettimään, miksi kirjaan on
liitetty monta sivua Suomen tiekarttaa. Kartta ei valitulla
mittakaavalla luonnollisesti mahdu muutamalle sivulle, vaan se on
jaoteltu lehtijakokarttoina 18 sivulle. Mielestäni pelkistetty Suomen
kunnat- kartta olisi riittänyt, eikä olisi tarvittu erikseen Suomen
kartastoa. Tämän sivumäärän olisi ehkä voinut käyttää syventämään
mielenkiintoista aihetta itse leipätekstissä. Kuntaliitoksissa lienee
kyse ensisijaisesti säästöistä, mutta kirjassa olisi voinut pohtia
myös sitä, miten liitokset näkyvät kuntalaisten arjessa
konkreettisesti. 

Olisin kaivannut kirjaan myös lyhyttä selvitystä kuntaliitosten
taustatekijöistä, syistä ja seurauksista ja joidenkin käsitteiden
avaamista. Kaikille lukijoille ei liene selvää, mitä tarkoittavat
kunnallishistoriaan liittyvät termit kuten esimerkiksi maalaiskunta,
taajaväkinen yhdyskunta ja kauppala. Pientä tarkkaavaisuutta soisi
myös siinä, kun luetellaan Suomen vanhoja kaupunkeja perustamisvuoden
mukaan. Porin perustamisvuodeksi on merkitty 1556 (oikea 1558) ja
Porvoon perustamisvuodeksi 1346 (kaupunkioikeudet noin 1380). Turun
syntyvaiheista ja syntyajankohdasta on monia mielipiteitä, mutta
lienee turvallisinta kuitenkin yleisesityksessä pitäytyä siihen, että
Turku syntyi ”1200-luvun loppupuolella”, eikä vuonna 1229
piispanistuimen siirryttyä Nousiaisista Koroisiin.

Kuntaliitokset tuovat varsin suuria muutoksia myös reilun kuukauden
päästä valittaviin uusiin kunnanvaltuustoihin. Suomesta katoaa yli
1500 valtuustopaikkaa, sillä uusien kuntien valtuustopaikat
määritellään edelleen asukasluvun mukaan. Esimerkiksi Salon seudulla
uuteen Salon valtuustoon valitaan 75 henkilöä, kun ennen Salon seudun
10 kunnan valtuustoissa asioista päätti yhteensä 228 valtuutettua.
Valtuutettujen määrän vähentyminen voi olla myös hyvä puoli, sillä
kunnanvaltuustoihin on joillakin paikkakunnilla ollut vaikea saada
tarpeeksi ehdokkaita. 

Teos on kelpo opus esimerkiksi peruskoulun ja lukion opettajalle,
jonka pitää löytää nopeasti tieto, milloin mikäkin kunta on syntynyt
tai lopetettu ja mitä eri läänijakoja itsenäisessä Suomessa on ollut.
Ainakin siitä voi nopeasti opiskella esimerkiksi oman maakunnan uudet
kuntaliitokset, sillä sivuilla 24-25 on selkeät pelkistetyt
”karttakuvat” kustakin kuntaliitoksesta. Vielä parempi tietysti
olisi, jos kartat olisivat myös internetissä ladattavissa omalle
koneelle. 

Kirjan kanteen on valittu osuvasti valokuva Houtskärin kunnantalosta
ja vaakunasta sekä uuteen Länsi-Turunmaan kaupunkiin liitettävät
kunnat. Uusista kuntanimistä on paikka paikoin kiistelty tulisesti,
eikä vähiten Turun saaristossa. Pitkällisten neuvottelujen jälkeen
Paraisten, Nauvon, Korppoon, Houtskärin ja Iniön uudeksi nimeksi
päätettiin Länsi-Turunmaa (Väst-Åboland), vaikka esimerkiksi
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vastusti nimiehdotusta. Onhan
nimitys kuitenkin parempi kuin myös esillä ollut Merikruunu.
Samankaltaisena sanahirviönä voidaan pitää Pirkanmaan
Mänttä-Vilppulaa. Ehkä siihenkin nimeen vähitellen tottuu, aivan kuin
olemme tottuneet Nummi-Pusulaan, jonka yhdistämisestä tulee tänä
vuonna kuluneeksi 27 vuotta.


------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/index.php