[H-verkko] CFP: =?UNKNOWN?Q?Muistij=E4lki=E4=2E_Esseit=E4_saksankielisest=E4?= nykykirjallisuudesta

[agricola at utu.fi]

Agricolan Artikkelipyyntötietokantaan
( http://agricola.utu.fi/nyt/pyynnot/ )
on tullut seuraava ilmoitus:

Muistijälkiä. Esseitä saksankielisestä  nykykirjallisuudesta 

Kirjoituskutsu maailman nykykirjallisuuksia esittelevän Café Voltaire
- kirjasarjan kolmanteen osaan Muistijälkiä. Esseitä saksankielisestä 
nykykirjallisuudesta 

Kustannusosakeyhtiö Avaimen kustantama Café Voltaire -sarja on
laajalle yleisölle  tarkoitettu tietokirjasarja, jonka kussakin
osassa esitellään tietyn maan tai kielialueen kirjallisuutta
tärkeiden nykykirjailijoiden kautta. Sarjan ensimmäinen osa
Tarinoiden  paluu. Esseitä ranskalaisesta nykykirjallisuudesta (toim.
Päivi Kosonen, Hanna  Meretoja ja Päivi Mäkirinta, 2008) ilmestyi
huhtikuussa 2008. Sarjan toinen osa  käsittelee brittiläistä
nykykirjallisuutta (toim. Päivi Kosonen, Eila Rantonen ja Päivi 
Mäkirinta), ja se ilmestyy syksyllä 2009. Kolmannessa osassa,
Muistijälkiä. Esseitä saksankielisestä nykykirjallisuudesta (toim.
Lotta Kähkönen ja Hanna Meretoja), on tarkoitus pohtia saksankielisen
nykykirjallisuuden merkitystä eurooppalaisen 
nykyihmisen pyrkimyksessä hahmottaa ympäröivää kulttuuria ja
identiteettiään. Kirja on suunnattu kaikille saksankielisestä
nykykirjallisuudesta kiinnostuneille, ja se sopii myös opetuskäyttöön
kouluissa ja yliopistoissa. 

Tietokirjan temaattisena lähtökohtana toimii ajatus muistijäljistä,
sillä muistin, identiteetin ja historian uudelleen tulkinnan
kysymykset ovat keskeisiä saksankielisessä nykykirjallisuudessa.
Näiden kysymysten käsittelijänä sillä on 
merkittävä rooli pohdittaessa oman aikamme eurooppalaista
identiteettiä suhteessa toisen maailmansodan jälkeisiin
yhteiskunnallisiin myllerryksiin ja humanismin kriisiin. Erityisesti
toisen maailmansodan trauma ja sodan jälkeiset tapahtumat, kuten
Saksan jakaminen miehitysvyöhykkeisiin, nk. kylmän sodan aika sekä
uuden yhdistyneen Saksan muodostaminen 1990-luvun alussa ovat
kirvoittaneet saksankielisessä nykykirjallisuudessa moniäänistä
keskustelua, johon eri sukupolvet, tulokulmat ja tyylit ovat tuoneet
omat sävynsä. Sodanjälkeisen kirjailijapolven polttavin kysymys –
miten kirjoittaa Auschwitzin jälkeen? – ei ole menettänyt
merkitystään, mutta se näyttäytyy erilaisena sukupolvelle, joka ei
ole itse kokenut sotaa, ja sen rinnalle on noussut muita tärkeitä
muistiin ja identiteettiin liittyviä kysymyksiä. Tietokirjassamme
menneisyyden uudelleen tulkinnan teema nivoutuu erityisesti
kulttuurien moninaisuutta koskevaan kysymykseen. Saksankielisissä
kulttuureissa siirtolaiskirjailijat ovat tuoneet nykykirjallisuuteen
uusia näkökulmia erityisesti 1980-luvulta lähtien ja laajentaneet
ymmärrystämme eurooppalaisesta identiteetistä pohtimalla mm.
diasporan, globalisaation ja kulttuuristen kohtaamisten merkityksiä.
Nämä kirjan lähtökohtana toimivat kysymykset tulisi ymmärtää väljänä

kehyksenä, jonka puitteissa lähdemme kartoittamaan, millainen on se
kirjallinen ja kulttuurinen maaperä, josta käsin saksankieliset
nykykirjailijat kirjoittavat. Kenen kulttuuria, yhteiskuntaa ja
historiaa saksankielinen myöhäismoderni proosa kuvaa ja miten? 

Kutsumme esseiden kirjoittajiksi saksankielisen nykykirjallisuuden
asiantuntijoita: tutkijoita, jatko-opiskelijoita, kirjailijoita,
kääntäjiä, kriitikoita, saksan kielen ja kirjallisuuden opettajia
sekä saksankielisen kulttuurialueen ja kirjallisuuden aktiivisia
harrastajia. Toivomme asiantuntevia esseitä, joissa esitetään
tuoreita näkökulmia kirjan kokonaisuutta yhdistävään teemaan
saksankielisessä nykykirjallisuudessa. 
Teemaa on tarkoitus pohtia kussakin esseessä yhteen kirjailijaan
keskittyen. Esseiden tulee olla kontekstualisoivia: keskeisiä
kysymyksiä tarkastellaan suhteessa 1900- luvun lopun ja 2000-luvun
alun kulttuuriseen, historialliseen ja yhteiskunnalliseen 
tilanteeseen sekä modernin saksankielisen kirjallisuuden traditioon.
Kirja sisältää toimittajien kirjoittaman johdannon lisäksi n. 20
esseetä saksankielisistä nykykirjailijoista 1970-luvulta nykypäivään.
Painopiste on saksalaisissa, itävaltalaisissa ja Sveitsin
saksankielisissä kirjailijoissa, joita on suomennettu, mutta
tietokirjassa on mahdollisuus nostaa esiin myös tärkeitä uusia nimiä,
joilta kaivattaisiin suomennoksia. Kirjassa painottuu proosa, mutta
jos saamme hyviä lyriikkaan tai draamaan keskittyviä ehdotuksia,
otamme myös ne huomioon. Kirjan 
esseet voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia kirjailijoita: Max
Frisch, Friedrich Dürrenmatt, Eveline Hasler, Peter Bichsel, Ingeborg
Bachmann, Thomas Bernhard, Peter Handke, Elfriede Jelinek, Heinrich
Böll, Siegfried Lenz, Günter Grass, Martin 
Walser, Christa Wolf, Bernhard Schlink, Christoph Hein, Anna Seghers,
Ingo Schulze, Katja Lange-Müller, Julia Franck, Jana Hensel, W.G.
Sebald, Barbara Honigman, Herta Müller, Emine Sevgi Özdamar, Feridun
Zaimoglu, Wladimir 
Kaminer, Ilja Trojanow, Paul Celan, Anne Duden tai Durs Grünbein.
Myös  
muihin kuin em. kirjailijoihin keskittyvät esseet ovat mahdollisia! 


Lähetä kirjan toimittajille tammikuun 2009 loppuun mennessä yhden
liuskan pituinen ehdotus (noin 350-400 sanaa), jossa esittelet ja
perustelet valitsemasi kirjailijan ja esseesi näkökulman. Ehdotusten
pohjalta valitsemme esseiden kirjoittajat ja ilmoitamme heille
helmikuun loppuun mennessä. Samalla annamme tarkemmat ohjeet esseiden
kirjoittamista varten. Noin 10-12 sivun pituisten esseiden
ensimmäisten versioiden tulee olla valmiita elokuun 2009 loppuun
mennessä. Kirja on tarkoitus julkaista vuoden 2010 aikana.  

Lotta Kähkönen (FM, kirjallisuudentutkija, Turun yliopiston yleinen
kirjallisuustiede, 
p. 040-5198194, lotta.kahkonen at utu.fi) 

Hanna Meretoja (FL, kirjallisuudentutkija, Turun yliopiston yleinen
kirjallisuustiede, 
p. 02-3335271/045-6504643, hanna.meretoja at utu.fi)

------------------------------------------------------
Ilmoituksen lähetti: Agricola <agricola at utu.fi>
Ilmoitus vanhentuu: 01.02.2009
Lisätietoja WWW-osoitteesta: http://