[H-verkko] Arvosteltavaksi: Mediakulttuuria, kirkon kaunistuksia, rajantakaisia kirjoja ja kenttävartioita

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)

Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä Agricolan
toimittajille  sähköpostia osoitteeseen:
<agricolan.arvostelut at gmail.com>, Ilmoita kirjan nimi ja kustantajan  
sekä aina myös postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan  
kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi  
juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.

HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  
Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/ josta se  
lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee  
arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut-listan  
tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu
"Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: http:// 
agricola.utu.fi/nyt/arvos/.

HUOMAA MUUTTUNUT SÄHKÖPOSTIOSOITE!
****
Pauli Kruhse ja Antero Uitto
  SUOMEA RAJAN TAKANA 1918-1944: Suomenkielisen  
neuvostokirjallisuuden historia ja bibliografia
Suomea rajan takana -teos sisältää Neuvostoliitossa suomeksi  
julkaistun kirjallisuuden historian. Siitä selviää mm. Kustannusliike  
Kirjan dramaattiset vaiheet ja avautuu uusia näkökulmia tuhansien  
suomalaisten kuolemiin Stalinin ajan vainoissa.

Bibliografia kattaa 3 566 Neuvostoliitossa painettua suomenkielistä  
ja 270 karjalankielistä teosta. Monet näistä kirjoista muuttuivat  
bibliofiilisiksi harvinaisuuksiksi jo 1930-luvun lopun  
puhdistuksissa. Itä-Karjalan sotasaalisarkisto näki paljon vaivaa  
etsiessään näitä julkaisuja, mutta hävityn sodan jälkeen  
kirjakokoelmasta haluttiin vaieta.

Tässä teoksessa luetteloidut kirjat ja niihin liittyvä historia  
avaavat tuoreen näkökulman lähialueemme suomalaisen kulttuurin  
kohtalonhetkiin

****
Rukajärven etulinjan kenttävartiot
jatkosodassa 1941-1944
Omakustanne 2008, 299 sivua.

Tauno Oksasen uusin kirja kertoo 14 Divisioonan jalkaväkijoukkojen  
etulinjan kenttävartiomiesten kokemuksista Rukajärven erämaissa.
Oksasen mukaan kirja on kunnianosoitus Rukajärven erämaasotureille  
sekä siellä toimineille lotille. Komentaja Erkki Raappanan johdolla  
taisteli jatkosodassa tuhansia maakuntamme miehiä.
Armoton Erämaa-kirjaan on haastateltu mm. sodan ajan kapteeni Pentti  
Perttulia. Nuorena luutnanttina Perttuli oli mukana kuuluisalla  
Lieksajärven ympäri suuntautuneella tiedusteluretkellä. Tästä  
uhkarohkeasta retkestä on tehty myös Rukajärven tie -elokuva.

***
Kaivopuisto
Kaivopuisto kuvaa eteläisimmän Helsingin historiaa ja nykypäivää  
viihdyttävän asiantuntevasti maisemantutkimuksen professori Maunu  
Häyrysen johdolla. Teoksen upeassa kuvituksessa Taneli Eskolan  
valokuvat käyvät vuoropuhelua historiallisten kuvien kanssa.
Toimituskuntaan ovat kuuluneet lisäksi FT Mikko-Olavi Seppälä,  
museolehtori Sauli Seppälä ja erikoistutkija Martti Helminen.
Kirjassa on n. 160 sivua.
Kaivopuisto perustettiin 175 vuotta sitten Helsingin keitaaksi, jonka  
kylpylä ja ravintola vetivät turisteja puoleensa kaukomaita myöten.  
Sen jälkeen tämä pääkaupunkimme silmäterä on kokenut monenlaisia  
vaiheita ja muodonmuutoksia. Se on nähnyt menneinä vuosisatoina  
loistokkaita juhlia, massatapahtumia ja suurvaltasotia. Entä 2000- 
luvulla?

*****

Erkki Huhtamo
The Roll Medium: The Origins and Development of the Moving Panorama  
until the 1860
FL Erkki Huhtamon väitöstutkimus liittyy mediakulttuurin  
varhaiskehitykseen. Se käsittelee ns. liikkuvia panoraamoja, jotka  
nauttivat suurta suosiota 1800-luvulla, mutta ovat sittemmin  
vaipuneet lähes täydelliseen unohdukseen.

Liikkuvat panoraamat olivat suurikokoisia ja jopa satoja metrejä  
pitkiä rullamaalauksia, jotka esityksen aikana kulkivat yleisön  
silmien editse. Esitystä kommentoi luennoitsija, ja siihen liittyi  
usein myös musiikkia ja ääniefektejä. Tällaiset esitykset olivat  
erityisen suosittuja Yhdysvalloissa ja Englannissa, mutta niitä  
saattoi kokea muuallakin.

Huhtamon väitöskirja The Roll Medium on ensimmäinen kokonaisvaltainen  
tutkimus aihepiiristä. Se selvittää liikkuvien panoraamojen taustan  
ja kehityksen, sekä pohtii niiden suhdetta muihin spektaakkeleihin,  
kuten dioraamoihin ja taikalyhtyesityksiin. Tarkastelun kohteena ovat  
myös aikalaisten kokemukset sekä ns. "diskursiiviset panoraamat":  
liikkuvien panoraamojen ilmentymät kirjallisissa ja kuvallisissa  
diskursseissa.

Työ osoittaa, että liikkuvat panoraamat olivat jotain muuta kuin  
pelkkä 360-asteen sylinteripanoraamojen sivutuote, jollaisena niitä  
on pidetty. Pikemmin kuin uppouttavaan kuvallisen representaation, ne  
liittyvät visuaalisen tarinankerronnan perinteeseen. Vaikka niiden  
aihepiirillä oli monia yhteyksiä sylinteripanoraamojen kanssa, niiden  
apparaatti oli jäsennetty aivan toisin, millä oli vaikutusta myös  
niiden kokijasuhteeseen.

Eri välineiden yhdistely ei pyrkinyt kokonaisvaltaisen illuusion,  
vaan pikemminkin eräänlaisen "monimediakokemuksen" tuottamiseen.  
Tällä oli tärkeä merkitys myös mediakulttuurin  
muotoutumiskehitykselle 1800-luvun kuluessa, niin kuin työ osoittaa.

****
Tuija Tuhkanen
Kirkon kaunistukseksi ja lahjoittajan kunniaksi
Henrik Flemingin lahjoitukset Suomen kirkoissa
idottu. 175 s._ISBN 978-952-222-040-0_Kirjastoluokka: 92.4
Historiallisia Tutkimuksia 241_Julkaisuvuosi: 2008

Lehtisten kartanonherra Henrik Fleming (1584-1650) lahjoitti 1600- 
luvun alkupuolella lukuisiin kirkkoihin saarnatuoleja sekä muuta  
kirkollista esineistöä. Lahjoittajana hän täytti vähintäänkin  
esimerkillisesti ne odotukset, joita hyveelliselle aatelismiehelle ja  
hurskaalle kristitylle asetettiin.

Naantalin kirkon saarnatuolissa meille kerrotaan, että Henrik Fleming  
lahjoitti sen Jumalan kunniaksi ja kirkon kaunistukseksi. Lähemmin  
tarkasteltuna tuo lahjoitusvaakunoin ja Flemingin ansioita ylistävin  
kirjoituksin koristeltu saarnatuoli oli pystytetty myös  
lahjoittajansa kunniaksi. Lehtisten kartanonherra esittäytyikin  
useimmissa lahjoituksissaan niin näyttävästi, että niitä voidaan  
pitää myös hänen muistomerkkeinään. Kirkko tarjosi valtaeliittiin  
kuuluneelle Henrik Flemingille vaikuttavan näyttämön pyhittää muistonsa.

Kirkkointeriööriä ja kirkollista esineistöä hyödynnettiin taitavasti  
Flemingistä välitettävän, toivotun kaltaisen eetoksen luomisessa.  
Koska kirkollisten lahjoitusten tärkeä tehtävä oli vakuuttaa  
seurakuntalaiset lahjoittajan ansioista tulla huomioiduksi ja  
muistetuksi, hyväntekijästä oli olennaista rakentaa suotuisa  
mielikuva. Lahjoitusesineiden kuvastosta ja niihin liitetyistä  
teksteistä voimme hakea vastausta siihen, minkälaisen mielikuvan  
Fleming halusi lahjoitustensa avulla itsestään ikuistaa. Ne tarjoavat  
meille myös näköalan 1600-luvun keinoihin rakentaa aateliston  
julkisuuskuvaa.