[H-verkko] Arvosteltavaksi: Lähde ja Pohjois-Suomen Historiallisen Yhdistyksen julkaisuja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)

Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä Agricolan
toimittajille  sähköpostia osoitteeseen:
<agricolan.arvostelut at gmail.com>, Ilmoita kirjan nimi ja kustantajan  
sekä aina myös postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan  
kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi  
juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.

HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  
Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/ josta se  
lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee  
arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut-listan  
tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu
"Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: http:// 
agricola.utu.fi/nyt/arvos/.

HUOMAA MUUTTUNUT SÄHKÖPOSTIOSOITE!
****
Pohjois-Suomen Historiallisen Yhdistyksen PSHY:n kustantamana ovat  
ilmestyneet seuraavat teokset:

1. Matti Salo,
Vilja- ja tervataloudesta voitalouteen.
Maatalouden muutos Sievissä ja Kalajokilaaksossa vuosina 1850_1920
Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Rovaniemi 2008, 375 s, mv- 
kuvitus.

Teos käsittelee suomalaisen maatalouden 1800-luvun lopulla alkanutta  
tuotantorakenteen muutosta, siirtymistä leipäviljanviljelystä  
lypsykarjatalouteen. Muutosta on jo tutkittu koko maan tasolla, mutta  
monista keskeisistä kysymyksistä, kuten 1860-luvun nälkävuosien  
vaikutuksesta, on esitetty vaihtelevia arvioita.
Muutosprosessin kuvaa on ollut mahdollista tarkentaa ja osin  
kyseenalaistaakin kohdistamalla tutkimus pieneen alueeseen ja  
käyttämällä mikrohistoriallista tutkimusotetta ja hyvin monipuolista  
lähdemateriaalia. Käsillä oleva tutkimus Sievin ja Kalajokilaakson  
maatalouden muutoksesta vuosina 1850_1920 tarjoaa aikaisempaa  
kokonaisvaltaisemman ja pohjoisemman näkökulman aiheeseen.
Voi oli jo 1860-luvulla ja varsinkin 1890-luvulta lähtien keskeinen  
tulolähde, mutta kehitys ei ollut suoraviivainen. Sieviläisen  
talonpojan elämä oli 1900-luvun alkupuolelle saakka taiteilua  
etenevän vaihdantatalouden ja toisaalta vuodentuloista hyvin  
riippuvaisen perinteisen omavaraistalouden välillä. Väestö pyrki  
luovasti sopeutumaan kulloiseenkin tilanteeseen. Mahdollisuudet  
maatalouden uudistamiseen vaihtelivat suuresti sosiaaliryhmän ja  
viljelmän koon mukaan.


2. Jouko Talonen,

Latvian kansallisen teologian synty
Kiista teologian suunnasta ja taistelu pappiskoulutuksesta Latvian  
evankelis-luterilaisessa kirkossa 1918 _ 1934
Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Rovaniemi 2008, 459 s, mv- 
kuvitus.

Latvian ensimmäisen itsenäisyyden aika (1918 _ 1940) merkitsi maalle  
vilkasta ja monipuolista taloudellis-sosiaalista ja kulttuurista  
nousua. Latvian yliopistossa aloitti toimintansa myös teologinen  
tiedekunta 1920. Seuraavina vuosina syntyi muitakin teologisia  
opinahjoja. Kylvö kantoi pian hedelmää. Kansalliselta pohjalta  
noussut teologinen tieteenharjoitus alkoi nousta esille. Latvian  
kansallisen teologian synty oli osa itsenäistyneen maan kulttuurista  
rakennustyötä. Katsomukselliset näkemyserot teologian suunnasta,  
kansalliset erimielisyydet sekä kiista maan evankelis-luterilaisen  
kirkon pappiskoulutuksesta toivat tähän kehitykseen omat jännitteensä.
Baltian kirkkohistorian asiantuntija, Helsingin yliopiston  
kirkkohistorian professori Jouko Talonen selvittää perusteelliseen ja  
poikkeuksellisen laaja-alaiseen lähdetyöskentelyyn pohjautuvassa  
tutkimuksessaan Latvian kansallisen teologian syntyä ja maan  
luterilaista pappiskoulutusta Latvian parlamentaarisen demokratian  
kaudella 1918 _ 1934. Kysymyksessä on tutkimus, joka valottaa  
laajemminkin eurooppalaisen teologianhistorian näköaloja  
maailmansotien välisenä aikana.

Molemmista teoksista lähemmät tiedot löytyvät Pohjois-Suomen  
Historiallisen yhdistyksen kotisivulta
http://www.pro.tsv.fi/pshy/julkaisut
****

HISTORIATIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA LÄHDE 2008:
Ympäristö. Labyrintti ry. Joensuu 2008. 192 s.

Lähde osallistuu nyt niin ajankohtaisen ympäristöteeman käsittelyyn  
tämän vuoden numerossaan, jossa ympäristöä lähestytään antiikista  
2000-luvulle saakka. Kirjoittajien joukossa on historioitsijoiden  
lisäksi antropologi, etnologi, kauppatieteilijä ja kielitieteilijä.  
Artikkeleissa luodaan monipuolinen kuva ympäristöstä ekologian ja  
kulttuurin näkökulmista. Yhtenä keskeisenä teemana on ihmisen suhde  
ympäristöön. Myös ympäristötietoisuutta ja kuluttajakäyttäytymistä  
käsitellään vuosikirjassa.

Historiatieteellinen aikakauskirja Lähde on Joensuun yliopiston  
historian
jatko-opiskelijoiden yhdistyksen Labyrintti ry:n julkaisu, joka  
ilmestyy kerran vuodessa.

Lisätietoja: www.lahde.info

Sisältö:
* Riikka Myllys: Pääkirjoitus

Yksilö ja ympäristö
* Leena Haanpää: Ympäristö, kulutus ja kuluttaja-kansalaisuus:  
yksilön rooli
ympäristökysymyksessä

* Harri Siiskonen: Talonpojat metsiensä haaskaajia vai hoitajia?  
Yksityismetsälainsäädännön soveltaminen Suomessa ja Ruotsissa 1900- 
luvun alkupuolella
* Jouni Kumpulainen: Kuka määrää talonpojan pankissa?  
Metsänomistajien suhtautuminen metsänhoidon kontrolliin Pohjois- 
Karjalassa 1951-1960
* Tuomas Tammisto: Working the Environment: History, Loss and Its  
legal Implications among the Mengen of East New Britain

Metsässä meillä ja muualla
* Marko Lamberg, Minna Mäkinen ja Merja Uotila: Kylä ympäristössään:
historiallis-etnologinen katsaus päijäthämäläisen maalaisyhteisön  
elinpiiriin n. vuosina 1400-2000

* Tuomas Green: Valamon luostarin ympäristö ja kilvoitteleva  
elämäntapa 1800-luvun lopulla

Moraalinen luonto
* Tua Korhonen: Antiikin misantrooppi - eläinrakas ihmisvihaaja?
* Mari-Anne Virkkala: Luonto ja moraali Immanuel Kantin Ylevän  
analytiikassa

Uranuurtaja
* Seija A. Niemi: Adolf Erik Nordenskiöld - Suomen luonnonsuojelun  
uranuurtaja