KINFO: Lauantailätinät 19.2.

Milla Suominen milsuo at utu.fi
La Helmi 19 22:08:54 EET 2011


Tässä numerossa:

1. Sekalaista
1.1 Liity tiliasiakkaaksi Yliopistonmäen kirjakauppaan! 
1.2 Turun Tyttöjen Talon nuorille alle 21-vuotiaille äideille suunnattu Rokki ja Tutti –ryhmä
1.3 Los Bibbalos- Bilebändien ydinkärkeä

2. Loppukevennys

********************************************************************************

1.1

Hyvä opiskelija!

Ovatko rahasi usein lopussa? Liity Yliopistonmäen kirjakaupan tiliasiakkaaksi! Teet ostoksia vaikka joka päivä, ja maksat vain neljä kertaa vuodessa!

Tiliasiakkuuden avaus on ilmaista, ja lasku tilille tehdyistä ostoksista lähetetään kotiin jokaisen periodin päätteeksi. Mikäli vanhempasi haluavat tukea opiskelumateriaalien hankintaasi, tili on myös mahdollista avata vanhempien nimiin heidän allekirjoitustaan vastaan. Tällöin laskukin lähetetään toki suoraan heille. Tilille voi ostaa kaikkia Yliopistonmäen kirjakaupan tuotteita luentomateriaaleista limsoihin.

Asioinnin helpottumisen lisäksi tiliasiakkaat nauttivat kuukausittain vaihtuvista kanta-asiakastarjouksista! Täytä tiliasiakkuuslomake Yliopistonmäen Kirjakaupassa Turun Yliopiston Luonnontieteiden talo 1:ssä, niin avaamme tilisi samantien.

Tervetuloa Yliopistonmäen Kirjakauppaan!

Terveisin,
Maisa Mattila
Yliopistonmäen Kirjakauppa
Markkinointipäällikkö
puh. 040 7470000

********************************************************************************

1.2

Turun Tyttöjen Talolla kokoontuu Rokki ja Tutti –ryhmä torstaisin klo 10-12 osoitteessa Yliopistonkatu 26 B, 6.kerros.

Ryhmä on tarkoitettu alle 21-vuotiaille odottaville tai synnyttäneille äideille. Toiminta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä ryhmäläisten kanssa. Mukavan yhdessä tekemisen ja kahvittelun lisäksi voit tavata samassa elämäntilanteessa olevia naisia ja keskustella itseä askarruttavista aiheista sekä muiden naisten että Tyttöjen Talon ohjaajan kanssa.

      •	Mukaan voit tulla myös alle 1,5-vuotiaan lapsen kanssa
      •	Ryhmä on luottamuksellinen ja maksuton
      •	Ryhmä kokoontuu ajalla 3.3.-19.5.2011 (10 kertaa)
      •	Olet tervetullut mukaan missä vaiheessa tahansa. Ilmoittauduthan ennen ryhmään tuloa!
      •	Ryhmän vetäjinä kätilö Martiina Grönholm sekä sosionomi (AMK) Johanna Lehtimäki

Lisätietoja ja ilmoittautumiset Johannalle: johanna.lehtimaki at mimmi.fi tai puh. 045-1289808.

Tervetuloa!

********************************************************************************

1.3

Suuuren suuri tervehdys

Onko bileet suunnitteilla? Vuosijuhlat? Valmistujaiset? Kenties häät? Tai joidenkin näiden jatkot? Jatkojen jatkot? Biletilanteissa palveluitaan tarjoaa biletaivaan uusi aurinko Los Bibbalos. Viidestä pitkän linjan muusikosta ja musiikin ammattilaisista koostuva kokoonpano. Viisi komeaa miestä, PA ja settilista joka uppoa varmasti tilanteessa kuin tilanteessa. 

Teidän bileidenne onnistuminen on orkesterimme elinehto. Ja annammekin keikoillemme ehdottoman biletakuun.

Lisätietoja http://www.losbibbalos.fi/ sekä keikkakyselyt info at losbibbalos.fi puh. 0445700551, tai 0405077101

Meidät löydät myös facebookista http://www.facebook.com/pages/Los-Bibbalos/174728952556762

Terveisin Osku, Los Bibbalos

P.S Bileissä nähdään.

********************************************************************************
********************************************************************************

2. Loppukevennys

Se oli ehkäpä tähänastisen tiedottajanurani lyhyin Lauantailätinäviesti ikinä. Seuraavassa taas viikon annos huonoa huumoria eli näin kaikkitietävä Wikipedia kertoo huumorista:

Huumori (lat. humor < kreik. χυμός) on vuorovaikutuksen ja viestinnän muoto, jonka tarkoitus on tehdä ihmisiä iloisiksi, naurattaa ja purkaa jännitystä. Antiikin kreikkalaisen lääketieteen erään teorian mukaan neljän ruumiinnesteen (huumorin) tuli olla terveellä ihmisellä tasapainossa. Ruuminnesteet olivat keltainen sappi, musta sappi, lymfa ja veri.

Huumorin käsite

Huumorikäsityksiä on monenlaisia. Nuoret ja lapset pitävät usein slapstickistä eli pelleilystä, kun taas vanhemmat arvostavat enemmän satiiria.lähde? Huumori on kulttuurisidonnaista, ja se riippuu henkilön yhteisöstä. Filosofi Ludwig Wittgenstein tutki viestintää ja semiotiikkaa ja arveli selvittäneensä myös kysymyksen huumorista.lähde? Usein huumorissa hauskaa on yllätyksellisyys. Vitsit tuntuvat yleisesti seuraavan loogisen tarinan kaavaa ja ne tuntuvat tutuilta tarinoilta kuulijalle, kunnes lopussa on odottamaton käänne. Esimerkiksi:
"Kykenenkö leikkauksen jälkeen soittamaan pianoa?", kysyi potilas lääkäriltä. "Toki", vastasi lääkäri. "Hyvä, koska ennen en ole osannut!" jatkoi mies.

Mistä tunnistaa hyvän ja huonon karatekan? – "Hyvä huutaa ennen kuin lyö, huono lyönnin jälkeen."
Kaskut kertovat enemmän tai vähemmän todenperäisiä huvittavia asioita todellisista henkilöistä.

Huumorin tutkimusta

Huumorin tutkimuksen kenttä on hyvin heterogeeninen ja monitieteinen. Näkökulmat voivat vaihdella esimerkiksi psykologisten, evolutiivisten ja filosofisten selitysmallien välillä.
Huumorin teoriat jaetaan perinteisesti kolmeen ryhmään: ylemmyys- (engl. superiority theory), huojennus- (relief theory) ja inkongruenssiteorioihin (incongruity theory).

Ylemmyysteoriat perustuvat ajatukseen huumorista vallankäytön välineenä tai naurusta ylemmyydentunteen ilmauksena (klassikkoesimerkkinä Thomas Hobbes); huojennusteorioiden psykologinen näkökulma selittää huumorin tai naurun ylimääräisen hermostollisen energian purkautumiseksi (klassikkoesimerkkinä Sigmund Freud). Kun tutkitaan huumorin perusolemusta eikä esimerkiksi sen vaikutusta ihmisiin kuten huojennusteorioissa, tukeudutaan nykyään yleensä tavalla tai toisella inkongruenssiteorioihin (klassikkoesimerkkeinä Francis Hutcheson, Arthur Schopenhauer ja Immanuel Kant). Inkongruenssiteorian mukaan kaikesta huumorista on löydettävissä formaalinen objekti, joka on luonteeltaan inkongruentti eli yhteensopimaton. Huvittuminen seuraa sellaisen inkongruentin objektin havaitsemisesta, joka törmää yhteen odotustemme kanssa.

Huumorin merkityksestä

Usein nauraminen ja huumori sekoitetaan onnellisuuteen, mikä ei vastaa koko kuvaa. Jos ihminen todella on onnellinen vaikkapa saavutettuaan jonkin suuren tavoitteen elämässään, hän ei yleensä naura. Pikemminkin nauru on jännittyneisyyden purkautumista. Vitsien tapauksessa jännitystä on luotu tarinan myötä ja ihmisten odotukset ovat kasvaneet, kunnes vitsi pääsee huipentumaansa ja energia vapautuu.
Intiasta on saanut alkunsa nauruterapia, erityinen harrastusmuoto, jossa ihmiset kokoontuvat säännöllisin välein nauramaan ilman mitään erityistä aihetta. Sanotaankin, että nauru pidentää ikää, ja myönteisellä elämänasenteella tiedetään olevan yhteys sairauksista ja koettelemuksista selviytymiseen.
Huumorilla yritetään usein rikkoa jäätä tai rentouttaa. Teoria huumorista jännityksen purkajana selittää myös sen, esimerkiksi miksi armeijaslanginakin ilmenevä sotilashuumori on niin yleistä. Muissakin alakulttuureissa, esimerkiksi perheissä ja yksittäisillä työpaikoilla, saattaa olla oma klikkihuumorinsa, jota ehkä kukaan ulkopuolinen ei ymmärrä.

Huumori onkin hyväksi koettu tapa käsitellä pelkoja ja ahdistavia asioita. Vaikeissa oloissa huumori on usein tärkeä selvitymiskeino. Huumorin avulla selvitään stressaavista tilanteista ja toisaalta lujitetaan tietyn ihmisyhteisön yhteishenkeä.

Eri maissa on toisista kansoista tiettyjä stereotyyppejä, joita käytetään jatkuvana huumorin lähteenä. Skotteja pidetään saitoina, saksalaisia säntillisinä ja amerikkalaisia ylimielisinä.

Huumori on myös eri taiteenlajeissa vaikuttava tyylikeino. Humoristista näytelmää sanotaan komediaksi vastakohtana tragedialle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei komediassa voisi olla taustalla vankka asiasisältö. Eräät humoristit, kuten stand up -koomikot, ansaitsevat elantonsa kertomalla julkisesti vitsejä tai, kuten pellet, esiintymällä muutoin hassunkurisesti.

Psykedeelihuumeiden käyttäjät ja henkilöt, joilla on Aspergerin syndrooma, nauravat usein asioille, joita muut eivät pidä hauskoina. 

Opetuksessa

Huumori on tärkeä tekijä opetuksessa. Myönteisellä tavalla huumoria käyttävää opettajaa arvostetaan. Opettajan tulisi tiedostaa huumorin myönteiset ja kielteiset merkitykset, mutta käyttää huumoria omalla persoonallisella tavallaan oppilaita kunnioittaen. Korkea ammattietiikka on huumorin toimivuuden edellytys.

Opiskelijat tunnistavat neljä tapaa käyttää huumoria
     • 	itseään vahvistava huumori
     •	itseään väheksyvä huumori
     •	pidättäytyminen huumorin käytöstä
     •	loukkaavan huumorin käytön välttäminen.lähde?

Omakohtainen huumori kiinnostaa

Opettajat käyttävät opetuksessaan huumoria sekä myönteisillä että kielteisillä tavoilla. Suurin osa myönteisistä huumorikuvauksista ei liittynyt opetettavaan aiheeseen tai oppiaineeseen. Opiskelijat kuvasivat eniten myönteisinä kokemuksina opettajan kertomia juttuja omasta elämästään tai kokemuksistaan. Myönteinen huumori ei kohdistunut yksittäiseen oppilaaseen, vaan se oli hyväntahtoista yhdessä nauramista.

Kielteinen huumori kohdistuu oppilaaseen

Kielteiseksi koettu huumori kohdistui yksittäiseen oppilaaseen, ja liittyi oppilaan osaamattomuuteen tai käyttäytymiseen. Huumorin merkitykset liittyivät opiskeluun ja oppimiseen, opiskelijoiden käsityksiin opettajasta ja opiskelijan omaan mielialaan. Pienelle osalle opiskelijoista opettajan huumorilla ei ollut merkitystä..[1]

Nettihuumori

Internetiä on käytetty ahkerasti huumorin levityksen välineenä. Usein netissä leviävät vitsit liittyvät tietokoneisiin tai nörttikulttuuriin. Joskus netissä syntyy jokin yllättävä, satunnaisesti syntynyt ilmiö, jonka pohjalta luodaan tietokoneiden avulla lisää netissä levitettävää huumoria. Tällaisia nettihuumorin ilmiöitä ovat esimerkiksi eräästä videopelistä löytynyt kirjoitusvirhe, All your base are belong to us, videolle Tähtien Sota imitaatiotaan kuvannut Star Wars kid sekä Coca-Colan juonnin ennätystä yrittänyt Olli Hokkanen. Eräs uudempi suosittu internethuumori-kohde on Salatuista elämistä tuttu Ismo Laitela.

Huumorin lajeja
      •	Slapstick eli kohellus tai pelleily.
      •	Satiiri eli pureva iva.
      •	Ironia eli katkera, mahdollisesti itseenkin kohdistuva iva.
      •	Sarkasmi eli pidemmälle viety suppea, jopa yhden lauseen huumori tai pureva ivaa.
      •	Parodia eli ivamukaelma, jossa jokin – yleensä hyvin tunnettu – teos tehdään naurunalaiseksi.
      •	Musta huumori käsittelee yleensä vaikeita ja ankeita teemoja (kuten kuolema, vitsaukset, sairaudet).
      •	Anarkistinen huumori (tunnettu myös nimillä älyvapaa huumori ja kreisihuumori) jonka sisältämä komiikka koostuu täysin asiaan kuulumattomista tai sattumanvaraista asioista tai tilanteista; logiikka ja realistisuus jäävät taka-alalle. Sisältää usein slapstick-tyyppistä pelleilyä, mutta se erottuu järjettömillä ratkaisuillaan. Esimerkiksi yhdysvaltalainen piirrossarja Family Guy sekä brittiläisen komediaryhmä Monty Pythonin tuotanto koostuu pääasiassa anarkistisesta huumorista.

Huumorintäyteistä viikonalkua kaikille! :)

********************************************************************************
********************************************************************************

Terveisin
Milla Suominen
Lauantailätinöiden päätoimittaja
milsuo at utu.fi