[H-verkko] Arvosteltavaksi: Warelian 2022 kirjoja

Pe Loka 11 12:42:24 EET 2022

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com<https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
***

Warelian syksyn 2022 kirjoja

Röppä – Tyrvään henki
Kirsimarja Jalonen
Röppä on yksi kuuluisimmista suomalaisissa kansantarinoissa esiintyvistä räyhähengistä. Tämä mystinen paholaishahmo sai Tyrvään seudulla 1800-luvun alkupuolelta peräisin olevissa kertomuksissa kokonaisen perheen valtaansa ja vaikutti heidän elämässään vuosikymmenien ajan.
Mauri Kunnaksen Koiramäen lapset ja Näkki -lastenkirjastakin tuttu Röppä ei ollut leppoisa vieras. Se aiheutti uskomustarinoiden mukaan poltergeist-ilmiöitä, ja sen arveltiin houkuttaneen perheenisän myymään esikoistyttärensä pirulle morsiameksi.
Kirsimarja Jalonen tempautui uskomustarinoiden matkaan ja lähti sinnikkäästi selvittämään, millaiset ovat Röpän tarinoiden historialliset taustat. Röppä – Tyrvään räyhähenki on tutkimusretki yli 150 vuotta kertomusperinteessä eläneen legendan syntyyn.
Jalonen etsi viitteitä Röpästä kirkonarkistoista, historiankirjoista, kansanperinteestä, museoista ja paikallisilta ihmisiltä. Suomen autonomian ajan tapahtumia ja käytäntöjä peilataan kyläyhteisön ja päähenkilöiden elämäntapahtumien kautta.
Röppä poikkesi monin tavoin olemukseltaan tavanomaisesta suomalaisesta pirusta. Sen olisi pitänyt olla suurikokoinen ja sarvekas, sillä olisi pitänyt olla eläimen jalka, yksi silmä ja häntä. Pukinsorkkien kopinaa ei kuitenkaan Mustanojan pirtissä kuvata kuuluneen, eikä edes kuttujen.
***
Heinien herrat
Mikko K. Heikkilä
Lalli tappoi piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä.
Lallia ja Henrikiä on tuskin ollut olemassakaan.
Kumpi väitteistä on lähempänä historiallista totuutta? Onko kertomuksessa Lallista ja Henrikistä mitään perää? Ovatko ”Lalli” ja ”Henrik” joskus 1100-luvulla todella kohdanneet ja jos ovat, mitä todella tapahtui? Ja voimmeko me lähes 900 vuotta myöhemmin tietää siitä mitään?
Heinien herrat - Suomen historian pisin perinne on monitieteinen tutkimus kertomuksesta, jonka kirjallisen dokumentaation aikajänne on pidempi kuin minkään muun Suomeen liittyvän tradition. Kyseessä on siis Suomen historian eli historiallisen ajan pisin perinne.
Kyseessä on myös Suomen historian pisin tutkimusperinne, ja dosentti Mikko K. Heikkilä on kansanomaisen Henrik ja Lalli -tradition johtava tutkija.
Heikkilä on tutkinut Henrikiin ja Lalliin liittyvää traditiota ja sen todellisuuspohjaa yli vuosikymmenen ajan. Hän sivusi aihepiiriä mm. jo väitöskirjassaan Bidrag till Fennoskandiens språkliga förhistoria i tid och rum (Helsingin yliopisto 2014).
Vuonna 2016 Heikkilältä julkaistiin yli 200-sivuinen vertaisarvioitu tutkimus Kuka oli herra Heinäricki? - piispa Henrikin arvoitus, joka herätti ilmestyessään paljon huomiota.
Heinien herrat on tuon kuusi vuotta sitten julkaistun tutkimuksen kauttaaltaan tarkistettu ja täydennetty laitos. Heikkilä on jatkanut intensiivistä tutkimusta aiheen parissa. Uusi teos ottaa huomioon tähänastisen tutkimuksen ja sisältää monia ennen julkaisemattomia tutkimustuloksia.
Kirjaan sisältyy myös Mikko K. Heikkilän tekemä, vain tässä kirjassa julkaistu uusin rekonstruktio vanhimmasta säilyneestä suomenkielisestä laulusta eli "Piispa Henrikin surmavirrestä". Heikkilän rekonstruktio on aiemmin tunnettuja versioita lähempänä alkuperäistä, 1300-luvulle palautuvaa asua. Nyt, heinäkuusta 2022 alkaen, uudesta rekonstruktiosta on vieläpä sävelletty uusi lauluversio. Teksti on siis dosentti Mikko K. Heikkilän rekonstruoimaa keskiajan suomea, mutta sävellys 2020-lukua. Voit kuunnella laulun täältä: Piispa Henrikin surmavirsi uutena rekonstruktiona<https://www.youtube.com/watch?v=HfC_ZuCvYvI> ja lukea sanat Heikkilän kirjasta "Heinien herrat".
***
Rikos ja rikosprosessi (toinen painos)
Satu Rantaeskola
Dosentti Satu Rantaeskola luo rikosprosessista kokonaiskuvan yhdistämällä rikosoikeuden ja rikosprosessioikeuden. Teoksen ensimmäinen painos (2019) saavutti nopeasti paljon luetun perusteoksen aseman. Tämä toinen, täydennetty painos (2022, ilmestymispäivä 30.9.) on kauttaaltaan ajantasaisen lainsäädännön mukainen.
Rikos ja rikosprosessi on löytänyt muotonsa yli 20-vuotisen opetustyön tuloksena. Teos on käyttökelpoinen sekä alan perustietojen hankkimiseen että tietämyksen täydentämiseen ja päivittämiseen.
Esitutkinta on rikosprosessin ehkä tärkein vaihe. Esitutkinnassa on noudatettava oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita. Mitä kaikkea esitutkinnalta edellytetään, että se täyttää tarkoituksensa ja velvoitteensa syyteharkinnan perustana ja oikeudenkäynnin valmisteluna?
Satu Rantaeskola (OTT, VT) on rikosoikeuden ja rikosprosessioikeuden asiantuntija. Hän on toiminut lähes koko virkauransa rikosasioiden parissa ja muodostanut laajan kokonaiskuvan rikosprosessin kehittämiskohteista ja onnistuneista malleista.
Rantaeskola on tällä hetkellä rikos- ja prosessioikeuden yliopettaja Poliisiammattikorkeakoulussa. Aikaisemmin hän on työskennellyt mm. syyttäjänä, asianajotehtävissä ja oikeuslaitoksessa.
***

Mannerheimin miehet – Sotavangin tuhat ja yksi päivää
Timo Malmi
"Mannerheimin miehet" kertoo neljän suomalaisen sotavangin vaelluksesta Neuvostoliiton vankileirien saaristossa.
Sotavankien kuljetus paikasta toiseen oli osa murskausjärjestelmää – alituisessa liikkeessä oleva massa ei voi järjestäytyä, vaihtuvat olosuhteet altistavat henkiselle pahoinvoinnille ja tekevät yksilöstä mahdollisimman haavoittuvaisen. Samaan aikaan propaganda kertoi siitä, miten sotavankien olot ovat erinomaiset, ruokaa ja viihdettä tarjoillaan, uusia taitoja opitaan.
Malmi näyttää miesten eteen auenneet maisemat, avaa kartat ja kertoo, mitä suomalaisille sotavangeille matkoillaan tapahtui, keitä satamissa ja kuljetusten aikana nähtiin. Ja kertoo menehtyneiden suomalaisten kohtalon.
Timo Malmi on kirjailija, runoilija ja historiantutkija, jolle on myönnetty sotakamreerin arvonimi. Malmi on tutkinut sotavankien kohtaloita vuosikymmeniä. Perusteos "Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa 1941–1944" ilmestyi 2001. Warelia on julkaissut Malmilta aiemmin teokset "Tampereen sotakirja I" (2020) sekä "Tampereen sotakirja II" (2021).
***

Suuri suomalainen kuriositeettikirja - Fantastisia ihmisiä ja ilmiöitä arkielämän yläpuolelta
Heikki Nevala & Mika Rautanen
Suuri suomalainen kuriositeettikirja esittelee uskomattomia henkilöitä ja ilmiöitä runsaan sadan vuoden ajalta. Lukija pääsee tutustumaan suvereeneihin taiteilijoihin, kuten kahlekuninkaisiin ja -kuningattariin, päällään kävelijöihin, leijonankesyttäjiin ja vatsastapuhujiin. Esiteltävänä on myös eriskummallisia viihteen muotoja, kuten itsensä huvin vuoksi ristiinnaulitseminen, surmanajo ja musta teatteri.
Heikki Nevala ja Mika Rautanen ovat perehtyneet syvällisesti teoksen aihepiiriin. Yhtä kattavaa, asiantuntevaa ja samalla viihdyttävää kotimaista galleriaa ei ole aiemmin tarjoiltu. Kirjan laaja kuva-aineisto on merkittävältä osin ennen julkaisematonta.
Rikas teos todistaa, että itsensä ylittäminen on mahdollista. Suomessakin on nähty taituruutta, sinnikkyyttä ja myönteistä hulluutta, jota ei omin silmin näkemättä uskoisi todeksi.
Heikki Nevala, FM, on helsinkiläinen tietokirjailija ja taikuri. Hän on julkaissut aikaisemmin kirjan Suomen vanhimmasta taikuriyhdistyksestä: Suomen Taikapiiri since 1945 (2007). Lisäksi hän on julkaissut kirjat Silmänkääntäjiä, konstiniekkoja ja loihtutaiteilijoita. Taikurien vaiheita Suomessa 1800-luvulta 1960-luvulle sekä Huvielämän kiertolaisia. Kotimainen sirkus- ja tivolitoiminta 1900–1950.
Mika Rautanen, LL, on helsinkiläinen oikeuspsykiatrian erikoislääkäri. Rautaselta on aiemmin julkaistu suositut kirjat Hullun paperit (2014) ja Hullun paperit 2 (2019)

***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.<https://agricolaverkko.fi/arvostelut/>

-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20221111/5d36f93e/attachment-0001.html>