[H-verkko] Arvosteltavaksi: Teoksen kevään 2022 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com<https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
***
Teoksen kevään 2022 kirjoja

Minna Lindgren
MINUN OOPPERANI
Epätäydellinen historia
Aikansa radiossa paasattuaan Maisteri Lindgren on vihdoin saanut koottua ajatuksensa suurimmasta intohimostaan oopperasta. Minun oopperani on nimensä mukaisesti subjektiivinen katsaus oopperan maailmaan, ja koska teos on myös epätäydellinen historia, se poimii matkan varrelta haluamansa elementit oopperan tarinaan.

Kysehän on siitä, että ooppera syntyi renessanssin lopulla Pohjois-Italiassa, kukoisti Ranskan barokkihovissa, lipsahti Napolissa koomiseksi, valloitti kaikki Euroopan kaupungit ja alkoi hiertää saksalaista nationalismia niin, että vasta Wagner keksi ratkaisun ongelmaan. Tarina on kuitenkin paljon parempi, kun siihen sotketaan herkullisia sivupolkuja, erikoisia kohtaloita ja kolmisenkymmenen oopperan seikkaperäiset esittelyt. Eikä väheksyä sovi sisäpiirin tietoa muun muassa siitä, kannattaako naapurin kanssa avata keskustelua bel canton ajasta.

Kirjan iloisesta visuaalisesta ilmeestä vastaa sarjakuvataiteilija Ville Ranta, sillä yleisestä harhaluulosta poiketen oopperataide ei ole kuolemanvakavaa vaan aika usein kerrassaan hauskaa.
***
Kustaa H. J. Vilkuna
LIIAT HIUXET
Miesten muodin kulttuurihistoria

Siitä on vain kolmisensataa vuotta, kun peruukeilla todella oli väliä, tietysti eritoten miehille. Ne – kuten muutkin ulkoisen olemuksen elementit – olivat keskeinen sosiaalisen erottautumisen väline ja sikäli syvästi kietoutunut yhteiskunnallisen elämän ytimeen.

Jotta tuon syvällisen yhteiskunnallisen ja kulttuurisen merkityksen voi ymmärtää, on paneuduttava peruukkeihin itsessään, peruukki- ja kampausalan ammattilaisiin, näiden ja asiakkaiden väliseen kanssakäymiseen, ilmiön rooliin politiikassa ja sosiaalisessa elämässä, miehuullisuuden rakentamiseen sen eri muodoissa, etikettiyhteiskunnan säätelyyn, eri yhteiskuntaryhmien suhtautumiseen peruukkeihin ja peruukkiin liittyviin kulttuurisiin esineisiin ja tapoihin.

Juuri näin tekee Kustaa H. J. Vilkuna uudessa kirjassaan. Katsomalla lähelle, aikakauden arkisen elämän ulottuvuuksiin, hän saattaa tarjota kokonaisvaltaisen näkemyksen siitä, miksi peruukin eurooppalainen historia kattoi kaksi vuosisataa 1620-luvulta 1800-luvun alkuun ja Pohjolassakin ajanjakson 1600-luvun puolimaista 1800-luvun alkuun.
***
Lea Pulkkinen
TUTKIJAN OMAKUVA
Omakuvaksi mielletään yleisimmin kuvataiteilijan itsestään maalaama tai piirtämä muotokuva. Mutta millainen on tutkijan kirjallinen omakuva? Sellaista laatiessaan tutkija turvautuu tekemiinsä tutkimuksiin, suhdeverkostoihinsa tiedeyhteisössä, tallennettuihin dokumentteihin ja muistiaineistoon elämän laajemmassa perspektiivissä.

Lea Pulkkisen ura tieteentekijänä on Suomessa upea. Hän on alallaan psykologiassa noussut maailman huipulle ihmisen kehitystä lapsesta keski-ikään seuranneen tutkimuksensa ansiosta. Hän on saanut Suomen Tiedepalkinnon ja monia muita tunnustuksia murrettuaan sitä ennen lasikaton professorinimityksessä.

Tutkijan omakuvaa Pulkkinen hahmottelee totunnaisen elämänkaariajattelun sijaan jänteenä, joka koostuu lukuisista toisiinsa limittyvistä säikeistä. Elämä kun ei ole mikään yksittäinen kaari, vaan sen aineksia ovat saavutukset ja valintojen seuraukset, ilot, surut ja rakkaudet.
***
Venla Kuoppamäki
"SUN POIKA KÄVI TÄÄLLÄ"
”Sun poika kävi täällä” on äidin kertomus parikymppisestä Oskarista, jonka aikuiselämän alkua varjostaa tyypin 1 kaksisuuntainen mielialahäiriö. Paikkaansa maailmassa etsivän nuoren elämässä moni asia on hyvin, mutta vähitellen sairaus alkaa vallata tilaa tulevaisuuden uskolta, maniat muuttuvat psykoottisiksi ja diagnoosi kääntyy skitsoaffektiiviseksi häiriöksi. Kasvavan huolen vallassa äiti tekee kaikkensa saadakseen pojalleen apua.

Suomalainen psykiatrinen hoito on parhaimmillaan korkeatasoista, mutta systeemissä on aukkoja, eikä virheiltä tässä kertomuksessa vältytä. Vaikka yksittäiset hoitajat tai lääkärit voivat kohdata potilaan kokonaisena ihmisenä, järjestelmä ei siihen kaikissa tapauksissa yllä. Tällä tarinalla ei ole onnellista loppua, vaikka niinkin olisi voinut olla.
Arviolta 400 000 suomalaista huolehtii psyykkisesti sairastuneesta läheisestään.
***
Sally Salminen
AIKANI AMERIKASSA
Suomentanut Laura Jänisniemi

Kirjailija Sally Salminen (1906-1976) eli suomalaisittain täysin ainutlaatuisen elämän. Hän syntyi suureen pienviljelijäperheeseen Ahvenanmaan saaristossa. Vuonna 1930 hän lähti kotiapulaiseksi laman runtelemaan USA:han ja palasi kuuden vuoden kuluttua Pohjolaan maailmankuuluna kirjailijana voitettuaan ruotsalais-suomalaisen romaanikilpailun käsikirjoituksellaan Katrina (suom. Juha Hurme, Teos, 2019). Sittemmin hän asettui Tanskaan aviomiehensä, taiteilija Johannes Dührkopin kanssa.

Salminen kirjoitti pitkän uransa aikana niin romaaneja, matkakertomuksia kuin omaelämäkerrallisia teoksia. Kirjoittaminen oli hänelle tapa nousta alaluokasta ja rikkoa kahleita myös naisena.

Omaelämäkerrallinen Aikani Amerikassa julkaistiin ruotsiksi 1968. Siinä Sally Salminen kertaa vuosiaan kotiapulaisena ja keittäjättärenä Manhattanin vaihtuvissa miljonääriperheissä. Vähäisen vapaa-aikansa hän vietti usein muiden skandinaavien, mukaan lukien Aili-siskonsa, kanssa Scandinavian Educational Clubilla Harlemissa.

Salminen ei lainkaan viihtynyt raskaassa työssään ja koki – aivan oikeutetusti – olevansa milloin tahansa korvattavissa. Hän tunsi yhä uudestaan olevansa ulkopuolinen, jota vaivasi aika ajoin jopa ”vihansekainen kateus”. Kuvaukset työnantajista ovat humoristisen tarkkanäköisiä, pisteliäitäkin.

Aikani Amerikassa on samalla upea aikalaiskuvaus New Yorkista: Salminen tekee näkyviksi sekä arkisia yksityiskohtia että hyväksyttyjä sorron mekanismeja.

***
Lars Sund
AAMU-UNISEN LINTUBONGARIN VUOSI
Suomentanut Sirje Niitepõld

Aamu-uninen lintobongari on täällä taas! Hän kertoo uusista lintuhavainnoistaan globaalin pandemian kurittaman vuoden aikana, jota leimaa ilmastokriisi. Tammikuussa hän bongaa taviokuurnan ja kanahaukan, joulukuussa viimeiset havainnot ovat lapasotka ja hömötiainen.

Lintubongari näkee tavallisia ja vähemmän tavallisia lajeja ja yllättyy yhä uudestaan lintujen monimuotoisuudesta.Hän kertoo onnen tunteestaan nähdessään lapinpöllön aamunkajossa. Hän myös paljastaa lempilintunsa.

Lintubongari kamppailee yhä riippuvuutensa kanssa. Tila ei ole kohentunut: hän on valokuvauksen syövereissä, vastoin aiempaa lupaustaan olla hankkimatta kameraa.

Aamu-unisen lintubongarin vuosi on kertomus lintumiehen ja luonnon välisestä suhteesta. Lars Sund nostaa esiin luonnon ihmeitä mutta samalla varoittaa meitä uskomasta, että kaikki jatkuisi kuin ennen. Hälytysmerkit kasvavat, ja lämpöä seuraa kylmä hiki.***
***
Simo Sipola
VELKAKIRJA
Velka on ikivanha asia. Yksityishenkilöiden väliset velkasuhteet ovat vanhempia kuin rahatalous. Velka on myös järjestäytyneen yhteiskunnan peruspilareita. Ilman velkaa ei olisi nykyaikaista valtiota.

Laajamittainen ja laajalle levinnyt ylivelkaantuminen on melko uusi ilmiö. Se liittyy kapitalismin viime vuosikymmenten muutokseen. Rahamarkkinoiden sääntelyn purkaminen 1970-luvulta lähtien aiheutti teollisuusmaissa uuden suhtautumisen velkaan ja velkaantumiseen. Sen seurauksena maailmassa on velkaa enemmän kuin koskaan aiemmin.

Velkakirja valottaa, miten perustavanlaatuisesta muutoksestaon kyse. Se erittelee ja pohtii tekijöitä, jotka ovat aiheuttaneet muutoksen. Kirja pohtii myös, mitä haittaa siitä on, että elämme maailmassa, joka pyörii velan varassa.
***
Vesa Heikkinen
SOPUKOPU
Esseitä
Sopu on kiistaton, kyseenalaistamaton hyvä. Sovun hyvyyttä ei tarvitse erikseen perustella eikä oikeuttaa. Sopu on ilma, jota hengitämme.

Aina sopu ei kuitenkaan ole toivottava tila. Pystymme osoittamaan maailmanhistoriasta kamalia tapahtumia, jotka perustuivat arveluttavaan konsensukseen. Välillä onkin viisasta tökkiä luonnollisina pitämiämme sopuja terävällä kepillä, suorastaan riitauttaa hymistely.

Sopukopu-esseissä tartutaan tiedettä, taloutta ja journalismia sekä ihmisen luontosuhdetta kannatteleviin selviöihin ja esitetään niistä poikkipuolisia huomioita. Osaammeko nähdä toisia totuuksia, ymmärtää tienoheisia asioita? Mikä on älymystön vastuu? Olemmeko koneita? Onko kaikki kaupan rahajumalan markkinoilla, seuraavatko sielujemme vaellusta kiljuvan kapitaalin terässilmät? Pysähtyykö liike koskaan? Entä olemassaolomme – mikä on se olema, jossa olemme?

Sopukopu: Esseitä on Vesa Heikkisen toinen esseeteos. Täydellinen lause on mahdoton yhtälö: Merkitysesseitä ilmestyi vuonna 2019.
***
Toim. Hanna-Reetta Schreck & Saara Karhunen
TANSSI!
Kirjoituksia tanssista ja kuvataiteesta
Tanssi! Kirjoituksia tanssista ja kuvataiteesta on kaikille tanssista kiinnostuneille suunnattu yleistajuinen tietokirja. Se koostuu yhdestätoista aihetta eri tavoin käsittelevästä esseestä. Esseissä esitellään muun muassa tanssin historiaa ja merkitystä modernin murroksen ajoilta tähän päivään saakka, tanssia ja liikettä kuvaavien taideteosten asettumista tilaan sekä tanssin suhdetta nykymaailman sosiaaliseen ja poliittiseen todellisuuteen. Tärkeän juonteen muodostaa kysymys tanssin suhteesta muihin taiteisiin, etenkin kuvataiteeseen. Millainen tanssi, millainen liike piirtyy esiin taideteoksissa viimeisten reilun sadan vuoden ajalta? Kuinka tanssia sanallistaa tanssija tai tanssikriitikko?

Kirjoittajajoukko koostuu taiteen tutkijoista, tanssikriitikoista ja tanssitaiteilijoista. Kirja liittyy HAM Helsingin taidemuseon Tanssi! Liikettä kuvataiteessa 1880–2022-näyttelyyn, mutta toimii myös itsenäisenä lukemistona.

Teoksen kirjoittajat ovat Hannele Jyrkkä, Aino Kukkonen, Arttu Merimaa, Marlon Moilanen, Sanna Nyqvist, Hanna Poikonen, Henna Raatikainen, Hanna-Reetta Schreck, Riikka Stewen ja Iida Turpeinen.
***
Antto Vihma
NOSTALGIA
Teoria ja käytäntö

Elämme nostalgian kulta-aikaa. Sadat miljoonat ihmiset länsimaissa uskovat, että elämä oli parempaa 50 vuotta sitten. Tutkijat ovat kirjoittaneet peräti ”globaalista nostalgiaepidemiasta”, joka kutsuu vastustamaan koettua poliittista alamäkeä ja kulttuurista rappiota sekä palaamaan menneeseen elämäntapaan.

Nostalgia on moderni perustuntemus. Se on läsnä politiikassa, arjessa, kaupunkitilassa, vuosipäiväjuhlissa, lukuisissa kulttuurituotteissa ja tavaroissa. Ilmiönä se ei ole yksiselitteinen eikä yksiselitteisesti hyvä tai paha. Se on selviytymismekanismi maailmassa, jota hallitsevat epävarmuus ja kokemus katkoksesta. Henkilökohtaisen kaipauksen käsitteleminen voi olla nykyihmiselle myös elämää eteenpäin vievä voima.

Antto Vihman uusi kirja on ensimmäinen suomalainen yleistajuinen teos nostalgiasta yhteiskunnallisena ja kulttuurisena voimana. Se näyttää, että mennyt ei muutu tulevaisuudeksi. Menneessä on kuitenkin oikein käytettynä voimaa luoda valoa epävarmaan nykyisyyteen. Kuten lääkehoidoissa yleensä, ratkaisevaa ovat sekoitussuhteet ja oikea annostelu.

***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.<https://agricolaverkko.fi/arvostelut/>

-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20220221/e1cdc3ca/attachment.html>