[H-verkko] Arvosteltavaksi: Gaudeamuksen syksyn 2021 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com<https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
***
Gaudeamus syksyn 2021 kirjoja
Ritva Kylli: Suomen ruokahistoria. Suolalihasta sushiin
Suomen ruokahistoria kylvää, hauduttaa, pilkkoo, hapattaa ja mikrottaa – se kertoo jokapäiväisen ruokamme kiehtovan tarinan. Se kertoo, kuinka sokerin ja kahvin kaltaiset harvinaiset ja arvokkaat raaka-aineet ovat muuttuneet arkisiksi ja kuinka perinteisiä ruokia on unohdettu uusien makuelämysten myötä. Se kertoo myös niukkuudesta ja puutteesta, tieteellisistä ja teollisista innovaatioista, valistuksesta ja terveysliikkeistä, elintason paranemisesta, tasa-arvosta ja lopulta myös ruoan mahdista muuttaa yhteiskuntaa.
Kirjoittaja Ritva Kylli, FT, on historian yliopistonlehtorin ja dosentti Oulun yliopistossa. Hänen tutkimusteemansa liittyvät ruokaan, ympäristöön ja terveyteen sekä arktisten ja pohjoisten alueiden historiaan.
***
Maija Ojala-Fulwood: Perhe ja Verstas. Itämeren kaupunkien käsityöläiselämää keskiajalla ja uuden ajan alussa

Perhe ja verstas sukeltaa Itämeren alueen kaupungeissa keskiajalla ja uuden ajan alussa eläneiden käsityöläisten maailmaan. Käsityöläiset olivat järjestyneet ammattikunniksi, jotka säätelivät yhtä lailla jäsentensä koulutusta ja työntekoa kuin illanviettoihin osallistumista ja hautajaiskäytäntöjä. Teoksessa kaivetaan esiin uutta tietoa tavallisten kaupunkilaisten elämästä sekä naisten roolista käsityöläisyhteisöissä. Samalla seurataan käsityöläisten vaiheita lähietäisyydeltä. Millainen oli tallinnalaisen kultasepän Claus Mußin taival ammattikunnan vanhimmaksi eli oltermanniksi? Entä miten lyypekkiläisen turkisreunustentekijän lesken Margareta Wolderin piti ponnistella saadakseen oikeuden harjoittaa edesmenneen puolisonsa ammattia?

Maija Ojala-Fulwood, FT, työskentelee tutkijatohtorina Turun yliopiston Turku Center for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS) -tutkimuskeskuksessa.

***

Juha Räikkä: Salaliittoteorioiden filosofia. Temppeliherroista liskoihmisiin

Salaliittoteorioiden filosofia on ensimmäinen kattava esitys salaliittoteorioiden herättämistä filosofisista kysymyksistä. Se pohtii salaliittoteorioiden syntymisen ja suosion syitä sekä teorioiden leviämisen vaikutuksia. Miksi salaliittoteoriat vetävät puoleensa, mitä ne kannattajilleen antavat ja keiden etuja ne palvelevat? Mikä merkitys faktatiedolla ja kriittisen ajattelun opettamisella on salaliittoteorioiden torjumisessa? Pitäisikö salaliittoteorioita ylipäänsä torjua – ja jos pitäisi, niin miksi?

Juha Räikkä on Turun yliopiston käytännöllisen filosofian professori. Hän on tutkinut muun muassa katumusta, anteeksiantoa, itsepetosta ja yksityisyyttä.

***

Serafim Seppälä: Antiikista Bysanttiin. Aatehistoriallisia muutoksia

Antiikista Bysanttiin lähestyy elämänfilosofisten teemojen kautta moniuskontoisen myöhäisantiikin murrosta kristilliseksi Bysantiksi. Kristinusko oli 300-luvun alussa vielä pieni, sulkeutunut ja marginaalinen vähemmistö, mutta vain vuosikymmeniä myöhemmin, 400-luvulla, voitiin jo puhua vallitsevasta kristinuskon yhtenäiskulttuurista. Teos selvittää, miten jättimäisen imperiumin kulttuuri voi muuttua toisenlaiseksi parin sukupolven aikana, vieläpä ilman valloituksia.

Antiikista Bysanttiin avaa uusia ovia kristinuskon aatteenluojien ajatteluun. Kansainvälisestikin ainutlaatuinen teos tarjoaa lukijalle uutta tietoa, tuoreita näkökulmia sekä oivalluksia ja ahaa-elämyksiä.

Serafim Seppälä, FT, toimii systemaattisen teologian ja patristiikan professorina Itä-Suomen yliopistossa.

***

E. V. Rope Kojonen: Luominen ja evoluutio. Miten usko ja tiede kohtaavat

Luominen ja evoluutio on mukaansatempaava älyllinen tutkimusmatka luomisesta ja evoluutiosta käydyn keskustelun maailmaan. Sen kiintopisteenä on väittely evoluutiosta erityisesti kristinuskon piirissä, mutta samalla se käsittelee monipuolisesti koko tieteen ja uskonnollisen uskon suhdetta.

Teoksessa sivutaan useita teologisia, filosofisia ja luonnontieteellisiä kysymyksiä, kuten syntiinlankeemusta, aurinkokeskisen maailmankuvan muodostumista, nuoren maan kreationismia, älykästä suunnittelua ja toisaalta tiedeuskoa ja tiedekritiikkiä. Se auttaa lukijaa ymmärtämään omastaan poikkeavia ja oudoiltakin vaikuttavia käsityksiä ja haastaa näin muodostamaan omia perusteltuja näkökantoja.

Erkki Vesa Rope Kojonen, TT, on dogmatiikan dosentti ja toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.

***

Ilkka Levä: Toimihenkilöt neuvottelupöydissä. Järjestöt työmarkkinoiden taitekohdissa 1945–2015

Toimihenkilöt ovat historiallisesti tehneet töitä työnantajien ja työntekijöiden ristipaineissa, ja luokkataistelun sijaan heitä on yhdistänyt ammatti-identiteetti tai kouluttautuneisuus. Toimihenkilöt ovatkin aktivoituneet työsopimustoiminnassa huomattavasti työntekijöitä myöhemmin. Toimihenkilöt neuvottelupöydässä selvittää, kuinka toimihenkilöiden ja virkamiesten neuvottelut työehtosopimuksista syntyivät ja vakiintuivat osaksi suomalaista työmarkkinasopimisen kulttuuria. Samalla se avaa mielenkiintoisesti toimihenkilöiden itseymmärryksen muutoksia sotienjälkeisestä järjestäytymisestä globalisaation aikaan ja keskitettyjen tuloratkaisujen hiipumiseen.

Ilkka Levä, FT, on historian dosentti Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimusteemansa keskittyvät erityisesti työelämän muutokseen toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa.

***

Petri Keto-Tokoi & Juha Siitonen: Puiden asukkaat. Suomen puiden seuralaiset

Puiden asukkaat kokoaa tiedot Suomen puista ja niiden seuralaisista samojen kansien väliin. Puiden ylläpitämä lajikirjo kiehtoo ja hämmästyttää: tuomenkehrääjäkoi hyödyntää isäntäpuunsa myrkkypuolustusta petojentorjunnassa, ja hiilikääpä elää vain kaatuneiden, metsäpalon hiillyttämien mäntyjen rungoilla. Mielikuvitusta kutkuttaa lahottajasieni liuskapielus, joka näyttää oksaa puristavalta monisormiselta kädeltä.

Upein värikuvin varustettu teos kannustaa lukijaa havainnoimaan luontoa uusin tavoin. Esimerkiksi kuolleet rungot alkavat näyttää elämän tyyssijoilta, kun niitä tarkastelee seuralaislajiston näkökulmasta. Vanhat ja lahonneet puut ovatkin osa monimuotoista metsäluontoa, jonka vaaliminen on entistä tärkeämpää kasvavan biotalouden aikakaudella.

Petri Keto-Tokoi, metsänhoitaja, on metsäekologian lehtori Tampereen ammattikorkeakoulussa. Juha Siitonen, MMM, on Luonnonvarakeskuksen tutkija.

***

J. Sakari Salonen: Viisi maailmanloppua. Maapallon historia ja ihmiskunnan tulevaisuus

Viisi maailmanloppua luotaa planeettamme dramaattista menneisyyttä ja selvittää, mitkä tekijät johtivat viiteen suureen elämän joukkotuhoon. Maapallon eliöt, ihminen mukaan lukien, ovat alttiina monenlaisille geologisille ja kosmisille voimille. Voivatko asteroidit, komeetat tai avaruuden gammapurkaukset uhata meitä tulevaisuudessa? Heräävätkö uinuvat supertulivuoret? Onko odotettavissa uutta jääkautta?

Ilmaston lämpeneminen, luonnon köyhtyminen ja ydinsodan mahdollisuus ovat tehneet selväksi, että yksi merkittävä uhka elämälle on ihmisen oma toiminta. Toisaalta suuri vaikutuksemme planeettaan muistuttaa, että moni avain kestävään tulevaisuuteen on yhä omissa käsissämme. Teos on valaisevaa luettavaa kaikille, joita ihmiskunnan kohtalo askarruttaa.

J. Sakari Salonen, FT, on akatemiatutkija ja paleoklimatologian dosentti Helsingin yliopistossa.

***

Ilpo Huhtaniemi: Hyvä ja paha testosteroni

Testosteronin vaikutukset muhivat lähtemättömästi yhteiskunnassa, kulttuurissa, taloudessa ja politiikassa. Siihen on liittynyt sekä yksilön että kansakuntien tasolla voittoja, häviöitä ja skandaaleja. Mikä tämä hormoni oikeastaan on?

Hyvä ja paha testosteroni kokoaa yhteen tutkimustietoa testosteronista. Sana yhdistyy monen mielessä välittömästi seksiin, aggressioon ja kehonrakentajien pullisteleviin lihaksiin. Testosteroni toki liittyy niihin, mutta lisäksi se vaikuttaa monin tavoin miehen fyysisiin ja psyykkisiin toimintoihin, terveyteen ja käyttäytymiseen.

Teoksessa myös kumotaan myyttejä hormonista. Esimerkiksi vastoin yleistä luuloa miehen testosteronitasot laskevat vain vähän iän karttuessa. Lisäksi pureudutaan testosteronin hyväksyttyyn lääkinnälliseen käyttöön ja väärinkäyttöön. Millaisia vaikutuksia käytöllä on? Mitä tapahtuu, jos testosteronia on liian vähän? Entä voisiko sitä hyödyntää miehen ehkäisymenetelmänä?

Ilpo Huhtaniemi, LKT, on Lontoon Imperial Collegen lisääntymisendokrinologian ja Turun yliopiston fysiologian emeritusprofessori.

***

Minna Säävälä: Minne menet ihminen?

Väestön ikääntyminen, muuttotappiokunnat, syntyvyyden lasku Suomessa ja maailman ylikansoittuminen – uutisten kestoaiheina pyörivät väestöilmiöt kuulostavat pahaenteisiltä ja kääntävät ajatukset numeroita viliseviin tilastoihin sekä mutkitteleviin käyriin. Ilmiöiden takana olemme kuitenkin me kaikki yksilöinä. Ilmiöt puolestaan kertovat elämästä iloineen ja suruineen: syntymisestä, vanhenemisesta, muutoista ja lopulta kuolemisesta.

Minne menet ihminen? on perusteos kaikille, joita Suomen ja maailman tila kiinnostaa. Kirja taltuttaa uhkaavilta tuntuvat väestöilmiöt selittäessään helppotajuisesti niiden lainalaisuuksia. Miten hiilipäästöjen vähentäminen ja maailman kasvava väestö mahtuvat samaan kuvaan? Miten muuttoliike muovaa yhteiskuntia? Vastaukset näihin kysymyksiin eivät ole lainkaan niin pahaenteisiä kuin uutiset usein antavat ymmärtää. Kirja toimii lempeänä oppaana ihmiselon käänteisiin niin kansalaiselle kuin päättäjälle.

Minna Säävälä, PhD, on johtava asiantuntija työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen osaamiskeskuksessa ja sosiaaliantropologian dosentti Helsingin yliopistossa.

***

Marcus Tullius Cicero: Kirjeitä

Roomalaisen valtiomiehen ja puhujan Marcus Tullius Ciceron jälkivaikutus on ollut valtava. Häntä on pidetty paitsi latinankielisen proosan tärkeänä kehittäjänä myös koko eurooppalaisen humanismin edelläkävijänä.

Ciceron kirjeet tarjoavat yksityiskohtaista tietoa Rooman tasavallan ajan viimeisten vuosien myrskyisistä tapahtumista, kuten Julius Caesarin ja Pompeiuksen liittolaisuudesta ja välirikosta sekä valtakunnan luisumisesta kohti kansalaissotaa. Samalla ne kuvaavat Ciceron ja Rooman eliitin sosiaalisia verkostoja sekä näyttävät hänen inhimillisen ja yksityisen puolensa.

Kirjeet ovat ainutlaatuisia dokumentteja antiikin ajasta. Ne ovat ensimmäinen säilynyt kokoelma aidosti lähetettyjä kirjeitä, joista valtaosa oli tarkoitettu vain vastaanottajan luettavaksi. Roomalaisen elämän lisäksi kirjeet paljastavat mielenkiintoisia kirjeenkirjoitukseen liittyviä käytänteitä. Kuinka viestejä kuljetettiin ja miten niiden luottamuksellisuutta pyrittiin säilyttämään?

Marcus Tullius Cicero (106–43 eaa.) oli roomalainen valtiomies, puhuja, filosofi ja kirjailija sekä latinan kielen mestari.

***

Mikael Wahlström: Koneet, joilla pelastamme planeetan

Jääkaappi viestittää kaupan logistiikkakeskukseen, että maito on loppu. Viikon ruokatilausta täydennetään jääkaapin ohjeiden mukaisesti, ja drooni kuljettaa kauppakassin perille. Voisiko näin tapahtua?

Viimeistään nyt on aika unohtaa tieteistarinoiden uhkakuvat tuhoa tuovista koneista. Älykkäät koneet ovat päinvastoin paras vaihtoehtomme tuhon välttämiseen. Koneiden avulla voimme onnistua niissä systeemisissä muutoksissa, joita ilmastonmuutos meiltä edellyttää. Voidaan puhua kitsastelun teknologiasta, jossa koneiden yli-inhimillinen laskuteho valjastetaan logistiikkaketjujen ja kiertotalouden optimointiin sekä energiankulutuksen vähentämiseen.

Koneet, joilla pelastamme planeetan kuvaa, miten rakennamme vähähiilisen maailman ja mullistamme teollisen tuotannon ja liikkumisen niin maalla, merellä kuin ilmassa. Kirja pursuaa mielikuvitusta kutkuttavia tulevaisuudennäkymiä, jotka ovat mahdollisia, jos vain tartumme niihin. On aika kuvitella toisin!

Mikael Wahlström, valtiotieteiden tohtori ja sosiaalipsykologian dosentti, on tutkimusryhmän johtaja Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä.

***

Tiedekulmapokkari 4: Älykäs huominen

Arkemme on jo hyvin digitaalinen niin työssä kuin vapaa-ajallakin, eikä tekoäly enää ole tieteiskuvitelmaa: sitä hyödynnetään jo monella elämänalueella teollisuudesta taiteeseen. On aika pysähtyä pohtimaan, millaiseksi tekoäly ja digitaaliset teknologiat ovat maailmaamme muovaamassa.

Älykäs huominen -teoksessa eturivin tutkijat kertovat tekoälyn ja digiteknologian vaikutuksista ja mahdollisuuksista yleistajuisesti. Mihin tekoäly pystyy ja mihin se ei pysty? Miten uusien teknologioiden avulla voidaan parantaa turvallisuutta tai elämäntapamme kestävyyttä? Millaisia eettisiä kysymyksiä tekoälyn hyödyntäminen tuo pohdittavaksemme? Miten ihmisaivot sopeutuvat digiympäristön viriketulvaan, ja mitä tiedetään älylaitteiden vaikutuksesta lasten kehitykseen?

Teos on neljäs osa Helsingin yliopiston Tiedekulman kanssa yhteistyössä suunnitellussa Tiedekulmapokkari-sarjassa, joka tarjoilee tuoretta tutkittua tietoa eri teemoista helposti lähestyttävällä tavalla. Kirjan lopusta löytyvän visan avulla voit haastaa myös ystäväsi uuden äärelle!

Helsingin yliopiston Tiedekulma on yliopiston olohuone, joka tuo yhteen tieteen, tieteentekijät ja suuren yleisön. Pokkarisarja ammentaa Tiedekulman tuottamien ohjelmakokonaisuuksien teemoista. Älykäs huominen -teoksen pohjana ovat Smart as HEL -teemaviikot sekä muut tekoälyä käsittelevät tilaisuudet.
***
Kalle Puolakka: John Deweyn estetiikka
Minkälainen kokemus on esteettinen kokemus? Pragmaattista filosofiaa edustavan John Deweyn (1859-1952) mukaan ei enempää eikä vähempää kuin kokemusten kokemus, jossa mielikuvitus, tunteet ja havaitseminen yhdistyvät ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi.
John Deweyn estetiikka -teoksessa luodaan monipuolinen katsaus Deweyn käsityksiin estetiikasta ja asemoidaan ne osaksi hänen kokemusfilosofiaansa. Estetiikassaan Dewey purkaa raja-aitoja taiteen ja muun inhimillisen todellisuuden välillä ja pyrkii yhdistämään ihmiselämän naturalistiset ja kulttuuriset ulottuvuudet. Esteettisen kokemuksen siemenet ovat luonnossa, siinä rytmisessä vuorovaikutuksessa, joka kuvastaa kaikkien eliöiden suhdetta ympäristöönsä. Esteettinen kokemus onkin Deweylle luonnon prosessien huipentuma.
Teos johdattelee lukijan samalla estetiikan ja taideteorian ajankohtaisten keskustelujen äärelle. Kirjan keskeisiin teemoihin kuuluvat kirjallisuuden tiedollinen merkitys, arjen esteettisyys, julkisen taiteen yhteiskunnalliset ulottuvuudet sekä nykymusiikin estetiikka.
Kalle Puolakka, FT, on estetiikan dosentti Helsingin yliopistossa.
***
Thomas Wilhelmsson: Yliopistouudistus
Uudenvuodenpäivänä vuonna 2010 astui voimaan kiistelty yliopistouudistus, jossa tarkoituksena oli lisätä yliopistojen autonomiaa. Peistä uudistuksesta taitettiin valtamedioissa asti, ja Helsingin yliopistossa vastustaminen oli johtanut hallintorakennuksen valtaamiseen. Mistä tässä kaikessa oli kysymys?
Yliopistouudistus-kirjassa oman näkemyksensä uudistustyön etenemiseen ja taustoihin tuo Helsingin yliopiston entinen kansleri ja tuolloin rehtorina toiminut Thomas Wilhelmsson. Hän kertoo ajatuksista, keskusteluista ja tapahtumaketjuista, jotka vaikuttivat prosessin taustalla mutta joita ei käy ilmi virallisista asiakirjoista.
Wilhelmsson avaa uudistuksen syitä ja tarvetta sääntelyn purkamiselle, kansainvälistymiselle sekä strategiselle johtamiselle mutta ei välttele tehtyjä virheitä. Ongelmia aiheuttivat myös kamppailut valtiovarainministeriön kanssa apteekkiprivilegiosta ja kiinteistöjen hallinnasta. Kymmenen vuoden jälkeen onkin aika kysyä: mitä uudistuksesta on seurannut?
Thomas Wilhelmsson, kansleri (emeritus), on Helsingin yliopiston siviili- ja kauppaoikeuden professori (emeritus). Hän toimi Helsingin yliopiston vararehtorina 1998–2008, rehtorina 2008–2013 ja kanslerina 2013–2017.
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.<https://agricolaverkko.fi/arvostelut/>

-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20210906/c6e957ae/attachment-0001.html>