<html xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Lato;
panose-1:2 11 6 4 2 2 2 2 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin-top:0cm;
margin-right:0cm;
margin-bottom:8.0pt;
margin-left:0cm;
line-height:106%;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.spelle
{mso-style-name:spelle;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style>
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen:
<<span class="spelle"><a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko"><span style="color:#954F72">agricolan.arvostelut</span><span class="apple-converted-space"><span style="color:#954F72"> </span></span><span style="color:#954F72">at gmail.com</span></a></span>>
ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">***<br>
Gaudeamus syksyn 2021 kirjoja<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;line-height:normal">
<span style="font-size:12.0pt">Ritva Kylli: <i>Suomen ruokahistoria. Suolalihasta sushiin</i><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;line-height:normal">
<i><span style="font-size:12.0pt">Suomen ruokahistoria</span></i><span style="font-size:12.0pt"> kylvää, hauduttaa, pilkkoo, hapattaa ja mikrottaa – se kertoo jokapäiväisen ruokamme kiehtovan tarinan. Se kertoo, kuinka sokerin ja kahvin kaltaiset harvinaiset
ja arvokkaat raaka-aineet ovat muuttuneet arkisiksi ja kuinka perinteisiä ruokia on unohdettu uusien makuelämysten myötä. Se kertoo myös niukkuudesta ja puutteesta, tieteellisistä ja teollisista innovaatioista, valistuksesta ja terveysliikkeistä, elintason
paranemisesta, tasa-arvosta ja lopulta myös ruoan mahdista muuttaa yhteiskuntaa.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;line-height:normal">
<span style="font-size:12.0pt">Kirjoittaja Ritva Kylli, FT, on historian yliopistonlehtorin ja dosentti Oulun yliopistossa. Hänen tutkimusteemansa liittyvät ruokaan, ympäristöön ja terveyteen sekä arktisten ja pohjoisten alueiden historiaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;line-height:normal">
<span style="font-size:12.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;line-height:normal">
<span style="font-size:12.0pt">Maija Ojala-Fulwood: <i>Perhe ja Verstas. Itämeren kaupunkien käsityöläiselämää keskiajalla ja uuden ajan alussa<o:p></o:p></i></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<em>Perhe ja verstas</em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif"> sukeltaa Itämeren alueen kaupungeissa keskiajalla ja uuden ajan alussa eläneiden käsityöläisten maailmaan. Käsityöläiset olivat järjestyneet ammattikunniksi, jotka säätelivät yhtä lailla
jäsentensä koulutusta ja työntekoa kuin illanviettoihin osallistumista ja hautajaiskäytäntöjä. Teoksessa kaivetaan esiin uutta tietoa tavallisten kaupunkilaisten elämästä sekä naisten roolista käsityöläisyhteisöissä. Samalla seurataan käsityöläisten vaiheita
lähietäisyydeltä. Millainen oli tallinnalaisen kultasepän Claus Mußin taival ammattikunnan vanhimmaksi eli oltermanniksi? Entä miten lyypekkiläisen turkisreunustentekijän lesken Margareta Wolderin piti ponnistella saadakseen oikeuden harjoittaa edesmenneen
puolisonsa ammattia?<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<strong><span style="font-family:"Calibri",sans-serif;background:white;font-weight:normal">Maija Ojala-Fulwood</span></strong><span style="font-family:"Calibri",sans-serif;background:white">, FT, työskentelee tutkijatohtorina Turun yliopiston Turku Center for
Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS) -tutkimuskeskuksessa.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
***<span style="font-family:"Calibri",sans-serif"><o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Juha Räikkä: <i>Salaliittoteorioiden filosofia. Temppeliherroista liskoihmisiin</i><o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<i><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Salaliittoteorioiden filosofia</span></i><span style="font-family:"Calibri",sans-serif"> on ensimmäinen kattava esitys salaliittoteorioiden herättämistä filosofisista kysymyksistä. Se pohtii salaliittoteorioiden
syntymisen ja suosion syitä sekä teorioiden leviämisen vaikutuksia. Miksi salaliittoteoriat vetävät puoleensa, mitä ne kannattajilleen antavat ja keiden etuja ne palvelevat? Mikä merkitys faktatiedolla ja kriittisen ajattelun opettamisella on salaliittoteorioiden
torjumisessa? Pitäisikö salaliittoteorioita ylipäänsä torjua – ja jos pitäisi, niin miksi?<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Juha Räikkä on Turun yliopiston käytännöllisen filosofian professori. Hän on tutkinut muun muassa katumusta, anteeksiantoa, itsepetosta ja yksityisyyttä.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
***<span style="font-family:"Calibri",sans-serif"><o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Serafim Seppälä: <i>Antiikista Bysanttiin. Aatehistoriallisia muutoksia</i><o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<em>Antiikista Bysanttiin</em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif"> lähestyy elämänfilosofisten teemojen kautta moniuskontoisen myöhäisantiikin murrosta kristilliseksi Bysantiksi. Kristinusko oli 300-luvun alussa vielä pieni, sulkeutunut ja marginaalinen
vähemmistö, mutta vain vuosikymmeniä myöhemmin, 400-luvulla, voitiin jo puhua vallitsevasta kristinuskon yhtenäiskulttuurista. Teos selvittää, miten jättimäisen imperiumin kulttuuri voi muuttua toisenlaiseksi parin sukupolven aikana, vieläpä ilman valloituksia.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<em>Antiikista Bysanttiin</em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif"> avaa uusia ovia kristinuskon aatteenluojien ajatteluun. Kansainvälisestikin ainutlaatuinen teos tarjoaa lukijalle uutta tietoa, tuoreita näkökulmia sekä oivalluksia ja ahaa-elämyksiä.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<strong><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Serafim Seppälä</span></strong><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">, FT, toimii systemaattisen teologian ja patristiikan professorina Itä-Suomen yliopistossa.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
***<span style="font-family:"Calibri",sans-serif"><o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">E. V. Rope Kojonen: <i>Luominen ja evoluutio. Miten usko ja tiede kohtaavat</i><o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<em>Luominen ja evoluutio</em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif"> on mukaansatempaava älyllinen tutkimusmatka luomisesta ja evoluutiosta käydyn keskustelun maailmaan. Sen kiintopisteenä on väittely evoluutiosta erityisesti kristinuskon piirissä,
mutta samalla se käsittelee monipuolisesti koko tieteen ja uskonnollisen uskon suhdetta.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Teoksessa sivutaan useita teologisia, filosofisia ja luonnontieteellisiä kysymyksiä, kuten syntiinlankeemusta, aurinkokeskisen maailmankuvan muodostumista, nuoren maan kreationismia, älykästä suunnittelua ja toisaalta
tiedeuskoa ja tiedekritiikkiä. Se auttaa lukijaa ymmärtämään omastaan poikkeavia ja oudoiltakin vaikuttavia käsityksiä ja haastaa näin muodostamaan omia perusteltuja näkökantoja.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<strong><span style="font-family:"Calibri",sans-serif;background:white">Erkki Vesa Rope Kojonen</span></strong><span style="font-family:"Calibri",sans-serif;background:white">, TT, on dogmatiikan dosentti ja toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopiston teologisessa
tiedekunnassa.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
***<span style="font-family:"Calibri",sans-serif"><o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Ilkka Levä: <i>Toimihenkilöt neuvottelupöydissä. Järjestöt työmarkkinoiden taitekohdissa 1945–2015</i><o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif;background:white">Toimihenkilöt ovat historiallisesti tehneet töitä työnantajien ja työntekijöiden ristipaineissa, ja l</span><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">uokkataistelun sijaan heitä on yhdistänyt
ammatti-identiteetti tai kouluttautuneisuus. Toimihenkilöt ovatkin aktivoituneet työsopimustoiminnassa huomattavasti työntekijöitä myöhemmin.
</span><em>Toimihenkilöt neuvottelupöydässä</em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif"> selvittää, kuinka toimihenkilöiden ja virkamiesten neuvottelut työehtosopimuksista syntyivät ja vakiintuivat osaksi suomalaista työmarkkinasopimisen kulttuuria.
Samalla se avaa mielenkiintoisesti toimihenkilöiden itseymmärryksen muutoksia sotienjälkeisestä järjestäytymisestä globalisaation aikaan ja keskitettyjen tuloratkaisujen hiipumiseen.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<strong><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Ilkka Levä</span></strong><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">, FT, on historian dosentti Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimusteemansa keskittyvät erityisesti työelämän muutokseen toisen maailmansodan
jälkeisessä Suomessa.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
***<span style="font-family:"Lato",serif;color:#555555"><o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Petri Keto-Tokoi & Juha Siitonen: <i>
Puiden asukkaat. Suomen puiden seuralaiset</i><o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Puiden asukkaat kokoaa tiedot Suomen puista ja niiden seuralaisista samojen kansien väliin. Puiden ylläpitämä lajikirjo kiehtoo ja hämmästyttää: tuomenkehrääjäkoi hyödyntää isäntäpuunsa myrkkypuolustusta petojentorjunnassa,
ja hiilikääpä elää vain kaatuneiden, metsäpalon hiillyttämien mäntyjen rungoilla. Mielikuvitusta kutkuttaa lahottajasieni liuskapielus, joka näyttää oksaa puristavalta monisormiselta kädeltä.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Upein värikuvin varustettu teos kannustaa lukijaa havainnoimaan luontoa uusin tavoin. Esimerkiksi kuolleet rungot alkavat näyttää elämän tyyssijoilta, kun niitä tarkastelee seuralaislajiston näkökulmasta. Vanhat
ja lahonneet puut ovatkin osa monimuotoista metsäluontoa, jonka vaaliminen on entistä tärkeämpää kasvavan biotalouden aikakaudella.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Petri Keto-Tokoi, metsänhoitaja, on metsäekologian lehtori Tampereen ammattikorkeakoulussa. Juha Siitonen, MMM, on Luonnonvarakeskuksen tutkija.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
***<span style="font-family:"Calibri",sans-serif"><o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">J. Sakari Salonen: <i>Viisi maailmanloppua. Maapallon historia ja ihmiskunnan tulevaisuus</i><o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Viisi maailmanloppua luotaa planeettamme dramaattista menneisyyttä ja selvittää, mitkä tekijät johtivat viiteen suureen elämän joukkotuhoon. Maapallon eliöt, ihminen mukaan lukien, ovat alttiina monenlaisille geologisille
ja kosmisille voimille. Voivatko asteroidit, komeetat tai avaruuden gammapurkaukset uhata meitä tulevaisuudessa? Heräävätkö uinuvat supertulivuoret? Onko odotettavissa uutta jääkautta?<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Ilmaston lämpeneminen, luonnon köyhtyminen ja ydinsodan mahdollisuus ovat tehneet selväksi, että yksi merkittävä uhka elämälle on ihmisen oma toiminta. Toisaalta suuri vaikutuksemme planeettaan muistuttaa, että
moni avain kestävään tulevaisuuteen on yhä omissa käsissämme. Teos on valaisevaa luettavaa kaikille, joita ihmiskunnan kohtalo askarruttaa.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">J. Sakari Salonen, FT, on akatemiatutkija ja paleoklimatologian dosentti Helsingin yliopistossa.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
***<span style="font-family:"Calibri",sans-serif"><o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Ilpo Huhtaniemi: <i>Hyvä ja paha testosteroni</i><o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Testosteronin vaikutukset muhivat lähtemättömästi yhteiskunnassa, kulttuurissa, taloudessa ja politiikassa. Siihen on liittynyt sekä yksilön että kansakuntien tasolla voittoja, häviöitä ja skandaaleja. Mikä tämä
hormoni oikeastaan on?<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Hyvä ja paha testosteroni kokoaa yhteen tutkimustietoa testosteronista. Sana yhdistyy monen mielessä välittömästi seksiin, aggressioon ja kehonrakentajien pullisteleviin lihaksiin. Testosteroni toki liittyy niihin,
mutta lisäksi se vaikuttaa monin tavoin miehen fyysisiin ja psyykkisiin toimintoihin, terveyteen ja käyttäytymiseen.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Teoksessa myös kumotaan myyttejä hormonista. Esimerkiksi vastoin yleistä luuloa miehen testosteronitasot laskevat vain vähän iän karttuessa. Lisäksi pureudutaan testosteronin hyväksyttyyn lääkinnälliseen käyttöön
ja väärinkäyttöön. Millaisia vaikutuksia käytöllä on? Mitä tapahtuu, jos testosteronia on liian vähän? Entä voisiko sitä hyödyntää miehen ehkäisymenetelmänä?<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Ilpo Huhtaniemi, LKT, on Lontoon Imperial Collegen lisääntymisendokrinologian ja Turun yliopiston fysiologian emeritusprofessori.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
***<span style="font-family:"Calibri",sans-serif"><o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Minna Säävälä: <i>Minne menet ihminen?</i><o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Väestön ikääntyminen, muuttotappiokunnat, syntyvyyden lasku Suomessa ja maailman ylikansoittuminen – uutisten kestoaiheina pyörivät väestöilmiöt kuulostavat pahaenteisiltä ja kääntävät ajatukset numeroita viliseviin
tilastoihin sekä mutkitteleviin käyriin. Ilmiöiden takana olemme kuitenkin me kaikki yksilöinä. Ilmiöt puolestaan kertovat elämästä iloineen ja suruineen: syntymisestä, vanhenemisesta, muutoista ja lopulta kuolemisesta.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Minne menet ihminen? on perusteos kaikille, joita Suomen ja maailman tila kiinnostaa. Kirja taltuttaa uhkaavilta tuntuvat väestöilmiöt selittäessään helppotajuisesti niiden lainalaisuuksia. Miten hiilipäästöjen
vähentäminen ja maailman kasvava väestö mahtuvat samaan kuvaan? Miten muuttoliike muovaa yhteiskuntia? Vastaukset näihin kysymyksiin eivät ole lainkaan niin pahaenteisiä kuin uutiset usein antavat ymmärtää. Kirja toimii lempeänä oppaana ihmiselon käänteisiin
niin kansalaiselle kuin päättäjälle.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Minna Säävälä, PhD, on johtava asiantuntija työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen osaamiskeskuksessa ja sosiaaliantropologian dosentti Helsingin yliopistossa.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
***<span style="font-family:"Calibri",sans-serif"><o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Marcus Tullius Cicero: <i>Kirjeitä</i><o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Roomalaisen valtiomiehen ja puhujan Marcus Tullius Ciceron jälkivaikutus on ollut valtava. Häntä on pidetty paitsi latinankielisen proosan tärkeänä kehittäjänä myös koko eurooppalaisen humanismin edelläkävijänä.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Ciceron kirjeet tarjoavat yksityiskohtaista tietoa Rooman tasavallan ajan viimeisten vuosien myrskyisistä tapahtumista, kuten Julius Caesarin ja Pompeiuksen liittolaisuudesta ja välirikosta sekä valtakunnan luisumisesta
kohti kansalaissotaa. Samalla ne kuvaavat Ciceron ja Rooman eliitin sosiaalisia verkostoja sekä näyttävät hänen inhimillisen ja yksityisen puolensa.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Kirjeet ovat ainutlaatuisia dokumentteja antiikin ajasta. Ne ovat ensimmäinen säilynyt kokoelma aidosti lähetettyjä kirjeitä, joista valtaosa oli tarkoitettu vain vastaanottajan luettavaksi. Roomalaisen elämän
lisäksi kirjeet paljastavat mielenkiintoisia kirjeenkirjoitukseen liittyviä käytänteitä. Kuinka viestejä kuljetettiin ja miten niiden luottamuksellisuutta pyrittiin säilyttämään?<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Marcus Tullius Cicero (106–43 eaa.) oli roomalainen valtiomies, puhuja, filosofi ja kirjailija sekä latinan kielen mestari.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
***<span style="font-family:"Calibri",sans-serif"><o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Mikael Wahlström: <i>Koneet, joilla pelastamme planeetan</i><o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Jääkaappi viestittää kaupan logistiikkakeskukseen, että maito on loppu. Viikon ruokatilausta täydennetään jääkaapin ohjeiden mukaisesti, ja drooni kuljettaa kauppakassin perille. Voisiko näin tapahtua?<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Viimeistään nyt on aika unohtaa tieteistarinoiden uhkakuvat tuhoa tuovista koneista. Älykkäät koneet ovat päinvastoin paras vaihtoehtomme tuhon välttämiseen. Koneiden avulla voimme onnistua niissä systeemisissä
muutoksissa, joita ilmastonmuutos meiltä edellyttää. Voidaan puhua kitsastelun teknologiasta, jossa koneiden yli-inhimillinen laskuteho valjastetaan logistiikkaketjujen ja kiertotalouden optimointiin sekä energiankulutuksen vähentämiseen.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Koneet, joilla pelastamme planeetan kuvaa, miten rakennamme vähähiilisen maailman ja mullistamme teollisen tuotannon ja liikkumisen niin maalla, merellä kuin ilmassa. Kirja pursuaa mielikuvitusta kutkuttavia tulevaisuudennäkymiä,
jotka ovat mahdollisia, jos vain tartumme niihin. On aika kuvitella toisin!<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Mikael Wahlström, valtiotieteiden tohtori ja sosiaalipsykologian dosentti, on tutkimusryhmän johtaja Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
***<span style="font-family:"Calibri",sans-serif"><o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Tiedekulmapokkari 4: <i>Älykäs huominen</i><o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Arkemme on jo hyvin digitaalinen niin työssä kuin vapaa-ajallakin, eikä tekoäly enää ole tieteiskuvitelmaa: sitä hyödynnetään jo monella elämänalueella teollisuudesta taiteeseen. On aika pysähtyä pohtimaan, millaiseksi
tekoäly ja digitaaliset teknologiat ovat maailmaamme muovaamassa.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Älykäs huominen -teoksessa eturivin tutkijat kertovat tekoälyn ja digiteknologian vaikutuksista ja mahdollisuuksista yleistajuisesti. Mihin tekoäly pystyy ja mihin se ei pysty? Miten uusien teknologioiden avulla
voidaan parantaa turvallisuutta tai elämäntapamme kestävyyttä? Millaisia eettisiä kysymyksiä tekoälyn hyödyntäminen tuo pohdittavaksemme? Miten ihmisaivot sopeutuvat digiympäristön viriketulvaan, ja mitä tiedetään älylaitteiden vaikutuksesta lasten kehitykseen?<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Teos on neljäs osa Helsingin yliopiston Tiedekulman kanssa yhteistyössä suunnitellussa Tiedekulmapokkari-sarjassa, joka tarjoilee tuoretta tutkittua tietoa eri teemoista helposti lähestyttävällä tavalla. Kirjan
lopusta löytyvän visan avulla voit haastaa myös ystäväsi uuden äärelle!<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white">
<span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Helsingin yliopiston Tiedekulma on yliopiston olohuone, joka tuo yhteen tieteen, tieteentekijät ja suuren yleisön. Pokkarisarja ammentaa Tiedekulman tuottamien ohjelmakokonaisuuksien teemoista. Älykäs huominen
-teoksen pohjana ovat Smart as HEL -teemaviikot sekä muut tekoälyä käsittelevät tilaisuudet.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;line-height:normal">
<span style="font-size:12.0pt">***</span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;line-height:normal">
Kalle Puolakka: <i>John Deweyn estetiikka</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;line-height:normal">
Minkälainen kokemus on esteettinen kokemus? Pragmaattista filosofiaa edustavan John Deweyn (1859-1952) mukaan ei enempää eikä vähempää kuin kokemusten kokemus, jossa mielikuvitus, tunteet ja havaitseminen yhdistyvät ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;line-height:normal">
<i>John Deweyn estetiikka</i> -teoksessa luodaan monipuolinen katsaus Deweyn käsityksiin estetiikasta ja asemoidaan ne osaksi hänen kokemusfilosofiaansa. Estetiikassaan Dewey purkaa raja-aitoja taiteen ja muun inhimillisen todellisuuden välillä ja pyrkii yhdistämään
ihmiselämän naturalistiset ja kulttuuriset ulottuvuudet. Esteettisen kokemuksen siemenet ovat luonnossa, siinä rytmisessä vuorovaikutuksessa, joka kuvastaa kaikkien eliöiden suhdetta ympäristöönsä. Esteettinen kokemus onkin Deweylle luonnon prosessien huipentuma.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;line-height:normal">
Teos johdattelee lukijan samalla estetiikan ja taideteorian ajankohtaisten keskustelujen äärelle. Kirjan keskeisiin teemoihin kuuluvat kirjallisuuden tiedollinen merkitys, arjen esteettisyys, julkisen taiteen yhteiskunnalliset ulottuvuudet sekä nykymusiikin
estetiikka.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;line-height:normal">
Kalle Puolakka, FT, on estetiikan dosentti Helsingin yliopistossa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;line-height:normal">
<span style="font-size:12.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;line-height:normal">
Thomas Wilhelmsson: <i>Yliopistouudistus</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;line-height:normal">
Uudenvuodenpäivänä vuonna 2010 astui voimaan kiistelty yliopistouudistus, jossa tarkoituksena oli lisätä yliopistojen autonomiaa. Peistä uudistuksesta taitettiin valtamedioissa asti, ja Helsingin yliopistossa vastustaminen oli johtanut hallintorakennuksen valtaamiseen.
Mistä tässä kaikessa oli kysymys?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;line-height:normal">
<i>Yliopistouudistus</i>-kirjassa oman näkemyksensä uudistustyön etenemiseen ja taustoihin tuo Helsingin yliopiston entinen kansleri ja tuolloin rehtorina toiminut Thomas Wilhelmsson. Hän kertoo ajatuksista, keskusteluista ja tapahtumaketjuista, jotka vaikuttivat
prosessin taustalla mutta joita ei käy ilmi virallisista asiakirjoista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;line-height:normal">
Wilhelmsson avaa uudistuksen syitä ja tarvetta sääntelyn purkamiselle, kansainvälistymiselle sekä strategiselle johtamiselle mutta ei välttele tehtyjä virheitä. Ongelmia aiheuttivat myös kamppailut valtiovarainministeriön kanssa apteekkiprivilegiosta ja kiinteistöjen
hallinnasta. Kymmenen vuoden jälkeen onkin aika kysyä: mitä uudistuksesta on seurannut?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;line-height:normal">
Thomas Wilhelmsson, kansleri (emeritus), on Helsingin yliopiston siviili- ja kauppaoikeuden professori (emeritus). Hän toimi Helsingin yliopiston vararehtorina 1998–2008, rehtorina 2008–2013 ja kanslerina 2013–2017.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale
Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan<span class="apple-converted-space"> </span><span class="spelle">sivulle:<a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a></span><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle:<span class="apple-converted-space"> </span><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span></a><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
</div>
</body>
</html>