[H-verkko] Väitökset: Väitös: Satavuotisen lehtisodan ratkaisuvaihe?

[Agricola - Suomen humanistiverkko]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi tapahtuma:
--------------------------------------------
Väitös: Satavuotisen lehtisodan ratkaisuvaihe?

9.11.2021 klo 11:15 -  klo 13:15 Metsätalo, sali 1 https://www.google.com/maps/search/?api=1&query=Humanistinen+tiedekunta+-+Helsingin+yliopisto%2C+Unioninkatu+40%2C+Helsinki%2C+Suomi
--------------------------------------------
Kuva: Uusi Suomi ja Uuden Suomen Iltalehti reklaamimerkki, kirjeensulkija. Helsingin kaupunginmuseo.


FL Jyrki Vesikansa väittelee 9.11.2021 kello 11.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”Satavuotisen lehtisodan ratkaisuvaihe? – Uuden Suomen ja Helsingin Sanomain kilpailu 1956-76 sekä epilogi vuosilta 1976-2020.”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo sali 1.

Vastaväittäjänä on professori emeritus Raimo Salokangas, Jyväskylän ylliopisto, ja kustoksena on professori Niklas Jensen-Eriksen.

Väitöskirja liittyy tekijän aiempiin tutkimuksiin Uuden Suomen ja sen edeltäjien vaiheista ja välillisesti US:n pääkilpailijan Helsingin Sanomain historiasarjaan. Tavoitteena on selvittää, miten ja miksi US menetti lopullisesti vuosina 1956-76 kilpailun HS:lle ja joutui tuhon partaalle. Tutkimus on ensi sijassa liiketaloudellinen, joten journalismia on käsitelty vain sen liittyessä olennaisesti lehtien kilpailuun. Keskeisiä alueita ovat tällöin olleet poliittiset ja kulttuurielämän kiistat. Erityisesti on tarkasteltu ulkomaanaineistoa, varsinkin lehtien kirjeenvaihtajia, koska omat kirjeenvaihtajat nähtiin Uudessa Suomessa loppuun saakka Helsingin Sanomain kanssa tasa-arvoisen aseman symbolina.

Tutkimus osoittaa, että HS ohitti aiemman markkinajohtajan Uuden Suomettaren 1911 eikä koskaan päästänyt sen seuraajaa Uutta Suomea uudelleen ohitse, vaikka US kirikin etumatkaa kiinni 1920-luvulla. US:n lapualaissuuntaus ja lehtiyhtiön sisäiset riidat helpottivat HS:n nousua 1930-luvulla. Silti lehdet olivat 1939 vielä lähellä toisiaan niin levikissä kuin asemaltaan. Sotavuosina HS kasvatti etumatkaansa –myös rikkomalla paperinsäännöstelyä. HS:n nousu kuitenkin jatkui 1950-luvun puoliväliin saakka, jolloin sen levikki oli jo kolme kertaa suurempi kuin US:n.

Väitöskirjasta selviää myös, että Uusi Suomi alkoi vastahyökkäyksen 1956 valitsemalla uuden päätoimittajan Eero Petäjäniemen kilpailijan leiristä. Samaan aikaan HS jopa taantui. US saavutti suhteellista menestystä, mutta stop and go-politiikka sekä poliittiset riidat ns. Honka-liiton liepeillä katkaisivat nousun. Petäjäniemi syrjäytettiin 1964 ja uusi päätoimittaja Pentti Poukka ohjasi Uutta Suomea oikealle muun yhteiskunnan liukuessa vasemmalle. US:n levikki aleni ja US-yhtiön tuloskin kääntyi viimeistään 1966 tappiolliseksi. Levikkiä pönkitettiin levikintarkastusten edellä ilmaisjakeluin. Samaan aikaan Aatos Erkko oli aloittanut HS:n voimakkaan uudistamisen, joka johti sen levikin vahvaan nousuun.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa osoitteesta: https://www.sanomalehtimiesliitto.fi/. Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.


--------------------------------------------


Lisätietoja:
Jyrki Vesikansa
jyrki.vesikansa at kolumbus.fi


Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/event/vaitos-satavuotisen-lehtisodan-ratkaisuvaihe/
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola