[H-verkko] Väitökset: Losing and Gaining Kosovo: How the Serbian Government Re-articulated its Claim to Kosovo within the Brussels Dialogue (2012-2018)

To toukokuu 27 12:03:50 EEST 2021

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi tapahtuma:
--------------------------------------------
Losing and Gaining Kosovo: How the Serbian Government Re-articulated its Claim to Kosovo within the Brussels Dialogue (2012-2018)

23.6.2021 klo 11:00 -  klo 14:00 
Väitöstilaisuuden suoratoisto verkossa : https://helsinki.zoom.us/j/66718113082
--------------------------------------------
Marina Vulovic väittelee 23.6.2021 kello 11 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”Losing and Gaining Kosovo: How the Serbian Government Re-articulated its Claim to Kosovo within the Brussels Dialogue (2012-2018)”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Live stream.

Vastaväittäjänä on Professor of Political and Cultural Sociology Eric Gordy, University College London, ja kustoksena on professori Anu Korhonen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

***
Väitöskirja tutkii Serbian muuttuvaa suhtautumista Kosovon kysymykseen vuoden 2012 jälkeen. Väite Kosovosta erottamattomana osana Serbiaa on kiinnittynyt maan institutionaaliseen kehykseen Kosovon sodan (1998-99) loppumisesta alkaen. Kiinnittyminen Kosovoon on kudottu Serbian poliittisen yhteisön kulttuuriin, jossa Kosovon myytti – konkreettinen ja symbolinen vaatimus Kosovosta – on keskeinen. Kosovon itsenäisyysjulistuksen (2008) jälkeen Serbian hallitus on kamppaillut tilanteen suhteen EU-integraatioprosessissa, jonka johtolankana on Brysselin dialogin kautta Serbian ja Kosovon suhteiden normalisoiminen. Väitöskirja tutkii kuinka Serbian Progressiivisen Puolueen (SNS) vuodesta 2012 johtama Serbian hallitus on uudelleenartikuloinut Kosovon Brysselin dialogissa ja kuinka se on onnistunut nostamaan dialogin ”poliittiselle” tasolle. Se tunnistaa kaksi tärkeää hetkeä: Brysselin sopimuksen solmimisessa vuonna 2013 ja Kosovon etnisen jaon ajatuksen nostamisessa uudelleen ratkaisuksi vuonna 2018. Diskurssiteoreettisesta näkökulmasta nämä näyttäytyivät myyteiksi, joilla pyrittiin kiinnittämään siirtynyt diskurssi. Sen sijaan laajasti tutkittua Kosovon myyttiä on väitöskirjassa tutkittu sedimentoituneena diskurssina, joka on muodostunut Serbiassa yhteiskunnalliseksi (tai sosiaaliseksi) imaginaariksi. Tämä merkityshorisontti määrittää ja rajaa, kuinka politiikkaa Kosovon suhteen voidaan tehdä Serbiassa. Laclaulaisen diskurssiteorian avulla voi tunnistaa seuraavan merkityksenannon prosessin: yhteiskunnallinen imaginaari antaa rakenteen ”Kosovo on Serbia”-diskurssille, joka kattaa konkreettiset ja symboliset vaatimukset Kosovosta. Jakamisessa Serbia ei näin kokonaan luopuisi Kosovo-vaatimuksestaan vaan vaatimus uudelleenmääritellään käsittämään vain osan alueesta, Pohjois-Kosovon, jättäen kiistan ulkopuolelle myyttisesti ladatun keski-Kosovon, jossa Kosovo-myyttiä ruumiillistavat Serbian keskiaikaiset luostarit sijaitsevat. Väitöskirjassa myyttiä käsitellään ontologisena ja empiirisenä käsitteenä. Myytti toimii siirtymän eli dislokaation yhteennivomisen apuna kriisihetkinä ja fantasioiden kannattelemien poliittisten projektien taustavoimana järjestyksen uudelleenkiinnittämisessä. Myytit eivät ainoastaan viittaa menneisiin tapahtumiin kuten suurin osa kansallisten myyttien tutkijoista sen hahmottaisi, vaan myös tulevien ei vielä toteutuneiden poliittisien projektien ankkurina. Nojautuen erityisesti laclaulaiseen diskurssiteoriaan, diskursiiviseen materiaalisuuteen, psykoanalyysiin ja affektiiviseen kulttuuriteoriaan väitöskirja tuo mukaan erityisesti ajallisen, materiaalisen ja affektiivisen ulottuvuuden myytistä. Tutkimus tarkastelee, kuinka ”Kosovo on Serbia”-diskurssi koki siirtymän Kosovon itsenäisyysjulistuksen kautta ja sitä kiinnitti kaksi myyttiä, jotka olivat syntyneet Brysselin dialogista: vuoden 2014 Brysselin sopimus ja idea osittamisesta vuonna 2018. Analyysi näyttää, kuinka keskeiset kiinnekohdat alue ja kansa on uudelleentuotettu eri aikoina tuottaen siirtymän agonismista vahvemmin konflitkihakuiseen antagonismiin Serbian suhteessa Kosovoon. Väitöskirja tuo panoksen Kaakkois-Euroopan tutkimukseen, erityisesti Serbiaan ja Kosovoon mutta synnyttää myös teoreettisen kontribuution nostamalla uudelleen esiin diskurssiteoreettisen myytin käsitteen dialogissa psykoanalyyttisen ajattelun kanssa.

--------------------------------------------

Lisätietoja:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/330216

Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/event/losing-and-gaining-kosovo-how-the-serbian-government-re-articulated-its-claim-to-kosovo-within-the-brussels-dialogue-2012-2018/
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola