[H-verkko] Väitökset: Mirrored Voices: The Rhetoric of Experientiality in Medieval Literature

To toukokuu 27 11:14:56 EEST 2021

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi tapahtuma:
--------------------------------------------
Mirrored Voices: The Rhetoric of Experientiality in Medieval Literature

4.6.2021 klo 12:00 -  klo 16:00 
Väitöstilaisuuden suoratoisto verkossa : https://tuni.zoom.us/j/68941910944
--------------------------------------------
FM Erika Pihl tutki Tampereen yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan sisäisen kokemuksen kuvauksia sydän- ja myöhäiskeskiaikaisissa romanssiteksteissä. Tutkimuksessa selvisi, että kuvaukset rakentuvat romanssiperinteen tuntevan yleisön ja kirjailijan välisenä yhteistyönä.
1100-luvun Ranskassa syntynyt ritariromanssi vaikutti merkittävällä tavalla länsimaisen romaanitradition sisältöjen muotoutumiseen. Lajityypin tekstit tarjoavat tarttumapintaa nykylukijalle, sillä niissä kartoitetaan yksilön sisäistä kokemusta: päähenkilöt riutuvat palavan rakkauden kourissa ja painivat moraalisten kysymysten kanssa.

— Tämä tutunomainen psykologinen ulottuvuus jättää helposti varjoonsa sen, että keskiaikaiset tekstit kuitenkin edustavat modernista poikkeavaa kirjallisuuskäsitystä. Runousoppi nojasi antiikin retoriikkaan. Kertomuksia luettiin ääneen, ja tarina-aines oli kierrätettyä. Siksi tutkimani romanssitekstit avaavat uusia näkökulmia fiktiivisten mielten rakentumiseen, joka on eräs monitieteisen kertomuksentutkimuksen keskeisimpiä osa-alueita, Pihl toteaa.

Pihlin tutkimuskohteina olivat Heldris de Cornuällen Le Roman de Silence (n. 1270–80), Giovanni Boccaccion Elegia di madonna Fiammetta (n. 1343–44) ja Geoffrey Chaucerin Troilus and Criseyde (n. 1380–87). Näiden tekstien lähestymistapa henkilöhahmojen sisäiseen kokemukseen on Pihlin mukaan voimakkaan yleisöpainotteinen ja itsetietoinen.

— Yleisön läsnäolo näkyy tunnekuvausten retoriikassa monin tavoin. Lukijaa tai kuulijaa voidaan esimerkiksi puhutella suoraan ja vihjata, että sinähän olet kuullut tämän rakastumisen tunnetta kuvaavan vertauskuvan aikaisemminkin, jossakin toisessa kertomuksessa. Tähän liittyy korostunut tietoisuus siitä, että henkilöhahmojen yksityisimmätkin kokemukset ovat kumulatiivisia ja kierrätettyjä kielen tuotteita. Keinotekoisuus saa näkyä: toisinaan henkilöhahmojen mielet jopa avoimesti rinnastetaan luettaviksi teksteiksi, Pihl kuvailee.

Tutkija sovelsi monografiamuotoisessa väitöskirjassaan kontekstitietoista tutkimusotetta, joka toi yhteen keskiajan oman runousopin ja modernin kertomusteorian. Hän korostaakin kontekstin tärkeyttä.

— Lukemalla keskiaikaisia tekstejä niiden omista historiallisista lähtökohdista päädytään erilaisiin tutkimustuloksiin kuin nykyisillä teoreettisilla mallinnuksilla.

— Historiallisesta näkökulmasta erityistä varovaisuutta on syytä noudattaa kognitiivisen kertomusteorian suhteen. Tämän perinteen piirissä fiktiivisiä mieliä tulkitaan todellisia ihmismieliä koskevien kognitiivisten ja sosiaalisten skriptien avulla. Näitä skriptejä on tarjottu tulkinta-avaimiksi myös esimodernien kertomusten mieliin, mutta analysoimani tekstit osoittavat, että tällainen näkökulma jättää tulkinnan helposti vajaaksi tai vie suorastaan harhaan, Pihl tähdentää.

Havaitsematta jää esimerkiksi tunnekuvausten rooli retorisena työkaluna. Mikä näyttää inhimilliseltä kokemuskeskeisyydeltä onkin usein tulkittavissa tekstien allegorisen tai didaktisen sisällön taidokkaaksi varioinniksi. Pihlin väitöskirja osoittaa, että keskiaikaiset kirjailijat saattoivat käyttää tunnekuvauksia tilana, jossa käsitellä esimerkiksi kaunokirjallisen tradition ja muutoksen välistä suhdetta.

— Romanssien nousuun liittyi tunnetusti myös romanssikirjailijoiden nouseva tietoisuus siitä, että heidän luomansa fiktiiviset tekstit eivät enää pyrkineet välittämään objektiivisia totuuksia. Kohdeteksteissäni auktoreiden perinnön ja toiston vakiinnuttamia tunnekuvauksia neuvotellaan yhdessä uusiksi yleisön kanssa. Samalla yleisöä opetetaan ja kannustetaan terveen kriittiseen asenteeseen itsestään selvinä esitettyjä totuuksia kohtaan.

Filosofian maisteri Erika Pihlin kirjallisuustieteen alaan kuuluva väitöskirja Mirrored Voices: The Rhetoric of Experientiality in Medieval Literaturetarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 4.6.2021 kello 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Sophie Marnette Oxfordin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Sari Kivistöyhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1967-0

--------------------------------------------

Lisätietoja:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1967-0

Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/event/mirrored-voices-the-rhetoric-of-experientiality-in-medieval-literature/
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola