[H-verkko] Väitökset: Tanssiva kaupunki. Turun seurapiiri sosiaalisena näyttämönä 1810-luvulla

[Agricola - Suomen humanistiverkko]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi tapahtuma:
--------------------------------------------
Tanssiva kaupunki. Turun seurapiiri sosiaalisena näyttämönä 1810-luvulla

8.5.2021 klo 12:00 -  klo 15:00 
Väitöstilaisuuden suoratoisto verkossa : https://utu.zoom.us/j/69280557892%C2%A0
--------------------------------------------
FM Topi Artukka esittää väitöskirjansa Tanssiva kaupunki. Turun seurapiiri sosiaalisena näyttämönä 1810-luvulla julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 8.5.2021 klo 12.

***

Topi Artukka tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan Turun kosmopoliittisen seurapiirin elämää ja tapoja sekä sosiaalisten suhteiden muodostumista 1810-luvulla. Tutkimus osoitti, että seuraelämä oli eliitille keskeinen keino ja paikka luoda, huoltaa ja kehittää sosiaalisia suhteita, hierarkioita ja valta-asetelmia.

Artukka tarkasteli Suomen historian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan Tanssiva kaupunki. Turun seurapiiri sosiaalisena näyttämönä 1810-luvulla Turun seurapiiriä ja sen ympärille muodostunutta uudenlaista, urbaania seurallisuuden kulttuuria 1810-luvulla. Tutkimus tuotti uutta tietoa suomalaisen kulttuuri- ja ravintolaelämän, asumisen, vierailu- ja ateriointikulttuurin historiasta.

Kaupunkitila kehittyi julkisen seurallisuuden ehdoilla
Julkinen seurallisuuden kulttuuri eli seuraelämä loi mahdollisuuksia eliitille tavata toisiaan ja uusia ihmisiä, keskustella erilaisista asioista, kuten politiikasta, kaupasta ja kulttuurista, tutustua puolisoehdokkaisiin ja nauttia elämästä.

– Säätyläisten seuraelämä koostui julkisista tanssiaisista, vierailuista, illallista, teatteriesityksistä, konserteista ja epämuodollisista tapaamisista. Osallistuminen seuraelämään oli tärkeää erityisesti verkostoitumisen ja sosiaalisten suhteiden näkökulmasta, Artukka korostaa.

1810-luku oli seurapiiritoiminnan kehitykselle otollinen. Turku toimi Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunkina, mistä syystä kaupunkiin kokoontui poikkeuksellisen monipuolisesti Suomessa asunutta ja tänne muuttanutta eliittiä.

– Vireä seuraelämä näkyi esimerkiksi Turun seurahuoneen (nyk. kaupungintalo) ja ensimmäisen pysyvän teatteritalon kaltaisten seurallisuuden näyttämöiden rakentamisena, Artukka kertoo.

Artukan tilallisuuden tematiikkaan pureutunut tutkimus avasi uusia näkökulmia Turun seurapiirien elämään.

– Julkinen seurallisuus asetti rakennetulle tilalle uusia vaatimuksia ja kaupungin säätyläiset vastasivat tähän rakentamalla erillisiä seurustelutiloja itselleen. Samanaikaisesti myös ravintola- ja kahvilakulttuuri muuttui, kun ulkona syömisestä ja juomisesta alkoi tulla hyväksyttävä syy tapaamisille myös eliitin parissa, Artukka luonnehtii.

Seuraelämä yhdisti suomalaiset ja venäläiset
Turun asema Suomen suuriruhtinaskunnan tärkeimpänä kaupunkina 1810-luvulla tarkoitti, että myös venäläinen sotilas- ja siviilihallinto valitsi kaupungin asemapaikakseen. Turussa majoittui parhaimmillaan kymmenittäin Venäjän armeijan korkea-arvoisia upseereita, jotka yhdessä kenraalikuvernööripariskunnan kanssa kuuluivat tiiviisti Turun seurapiiriin ja osallistuivat aktiivisesti sen rientojen tuottamiseen ja kehittämiseen.

– Yksi selitys venäläisten innolle järjestää seuraelämän tapahtumia oli se, että he pyrkivät tällä tavoin tutustumaan johtaviin suomalaisiin piireihin ja luomaan hyvät välit suomalaisten kanssa, jotta valloitetun alueen eliitin mielipiteitä saatiin muokattua keisarilliselle hallinnolle otolliseksi, Artukka toteaa.

Turun seurapiiri oli luonteeltaan eksklusiivinen, mutta samalla myös avoin uusille tulijoille. Toiminnallaan seurapiiri madalsi eliitin sisäisiä raja-aitoja ja säätyrajoja. Eliitin laajentuminen, seurallisuuden kulttuuri ja seurapiirin tilat edistivät kaikki uudenlaisen, porvarillisen seurallisuuden kulttuurin synnyttämistä Suomeen.

– Jaettu kulttuuri toi yhteen suomalaiset ja Suomessa valtaa pitäneet venäläiset. Tämä mahdollisti eliitille tavan tutustua, seurustella ja luoda suhteita. Seurapiiri oli siten myös poliittinen näyttämö, Artukka luonnehtii.

Kansainvälisen kaupungin kosmopoliittiset seurapiirit
Kaupunkien seuraelämä ja seurapiirit ovat suomalaisessa historiantutkimuksessa jääneet aikaisemmin vähäiselle huomiolle.

– Sosiaalisten suhteiden, seuraelämän ja niiden merkityksen tarkastelu eliitin arjessa avasi uusia näkökulmia paljon tutkittuihin aiheisiin ja syvensi ymmärrystä 1800-luvun alun suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen poliittisista toimijoista, Artukka sanoo.

Suomen historia ei pelkistynyt suuriruhtinaskunnan rajoille, vaan Artukka lähestyi eliitin seurallisuuden kulttuuria ylirajaisena ilmiönä.

– Turussa seurapiiri eli samanlaista elämää kuin eliitit muuallakin Euroopassa. Turussa oli iso tanssipaikka ja sen yhteydessä toiminut muodikas ravintola, useita satoja katsojia vetänyt teatteri sekä lukuisten ulkomaisten vieraiden rikastuttama kulttuuriohjelmisto. Kosmopoliittinen eliitti tanssi samoja tansseja ja joi samoja viinejä kuin kollegansa Euroopassa, Artukka summaa.


--------------------------------------------


Lisätietoja:
https://scientiarum.fi/fin/wp-content/uploads/sites/2/2021/04/Artukka_176x250mm_blokki_FINAL_low.pdf

Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/event/tanssiva-kaupunki-turun-seurapiiri-sosiaalisena-nayttamona-1810-luvulla/
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola