[H-verkko] Arvosteltavaksi: Siltalan kevään 2021 kirjoja

Ma Maalis 15 14:10:09 EET 2021

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com<https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
***
Siltala kevät 2021
Jyrki Lehtola: Tunteista

Apua! Yksinäisyyden hetki yllätti, enkä tiedä, mitä tehdä! Niin kuin siinä ei olisi kylliksi, tunti sitten juutuin epävarmuuden alhoon juuri kun olin päässyt eroon riittämättömyyden tunteesta suhteessa yhteen sun toiseen, mutta onneksi en ole menettänyt kykyäni rakastaa.
Nykyajan suuri keksintö on, että jokainen tunne on yhtä arvokas, ja siksi kaikki tunteet on tuotava esiin, jotta itsekin kasvaisi arvoa niiden avulla. Tuloksena on tunnepuheen runtelema maailma, jossa ei enää elä muita kuin äänekkäästi tunteva minä.
Valuessaan silmäkulmistamme näppäimistölle tunteet ovat muuttuneet ideologioiksi, jotta ne olisivat vieläkin suurempia. Ja kun identiteettipoliitikot, uusliberalistit, vähemmistöt, enemmistöt, lyhennesoturit ja positiivisuusgurut itkevät kilpaa toistensa päällä, alkaa hapensaannissa olla ongelmia. Esseetrilogiansa toisessa osassa Jyrki Lehtola luovii tunteiden aallokossa kirjoituksissa, jotka käsittelevät muun muassa koronavirusta, koreografeja, työelämää, ilmastonmuutosta, autofiktioita, terapeutteja, sosiaalista mediaa ja journalismia.
***
Maksim Gorki: Leo Tolstoi. Elämänviisas, oikukas, ilkikurinen

Monivaiheisen elämänsä aikana Maksim Gorki tutustui lukuisiin kiinnostaviin henkilöihin. Heidän joukkoonsa kuului politiikan johtohenkilöitä, kuvataiteilijoita ja teatterimaailman vaikuttajia, mutta ennen kaikkea kirjailijoita. Vaikutelmiaan ja mielipiteitään noista tuttavista Gorki ikuisti ”kirjallisiin muotokuviin”, joita kirjoitti pitkän uransa mittaan kolmisenkymmentä.
Mestariluomuksena noiden kirjoitusten joukossa ja Gorkin koko tuotannossa erottuu hänen muotokuvansa Leo Tolstoista. Valtaosaltaan se rakentuu välähdyksenomaisista vaikutelmista, jotka tallentuivat vuosien 1901-02 talvikauden kuukausina jolloin molemmat kirjailijat – uraansa innokkaasti aloitteleva novellisti ja romaanitaiteen kunniavanhus, kansainväliseen maineeseen noussut julistaja ja toisinajattelija – oleskelivat Jaltalla ja tapasivat miltei päivittäin. Gorkin tuokiokuvissa vanha mestari näyttäytyy miettiväisenä, elämänviisaana, oikukkaana, ilkikurisena, ärsyttävänäkin. Myös rooliensa vankina kenties, mutta jokaisessa roolissaan poikkeuksellista ja selittämätöntä persoonallisuuden voimaa säteilevänä.
Sofia Tolstaja, kirjailijan vaimo, ei pitänyt Gorkista. Gorki ei liioin pitänyt Sofia Tolstajasta, mutta osasi erinomaisen hyvin eläytyä suurmiehen puolison vaikeaan asemaan ja kirjoitti myös hänestä oivaltavan muotokuvan. Yhdessä nuo kaksi esseetä tarjoavat myös näköalan ongelmiin, joihin aatteille ja julkiselle elämälle omistautuvat ihmiset saattavat perhesuhteissaan ajautua.
***
ORLANDO FiGES: Vallankumouksen Venäjä 1891–1991. Neuvostoliiton pitkä historia

Venäjän vallankumous oli sata vuotta kestänyt kehityskulku, eikä vain 1917 lähivuosiin kytkeytyvä tapahtumasarja. Ajanjakso sai alkunsa vuoden 1891 nälänhädästä ja päättyi Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991. Ajan kuluessa vallankumous sai uusia sävyjä, mutta ideologiset perusajatukset pysyivät kuitenkin samana.
Orlando Figesin teos seuraa kolmea sukupolvea: Leniniä ja bolsevikkeja, jotka valoivat perustukset sosialistiselle tuhoa ja uudista -toimintamallille; stalinistista sukupolvea, joka loi kestävän sosialistisen hallinnon ja lujitti koneistoaan voit-
tamalla toisen maailmansodan, sekä vuoden 1956 sukupolvea, joka halusi ”saada vallankumouksen toimimaan” tilanteessa, jossa kansa oli tyytymätön ja valtio taloudellisessa ahdingossa. Aivan Neuvostoliiton hajoamiseen saakka sen johtajat luulivat toteuttavansa Leninin käynnistämää vallankumousta.
Vallankumouksen Venäjä 1891–1991
murtaa historiantutkimuksen tutut kaavat ja laajentaa käsitystämme vallankumouksen luonteesta.
***
TiMO JOUTSiVUO (toim.)
Uuden vuosituhannen sairaala
HUS 20 vuotta Kaksi ensimmäistä vuosikymmentä asiantuntijoiden silmin

Uuden vuosituhannen sairaala – HUS 20 vuotta pureutuu suomalaisen erikoissairaanhoidon ytimeen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) huolehtii 1,7 miljoonan uusmaalaisen erikoissairaanhoidosta, kolmen muun sairaanhoitopiirin erityistason erikoissairaanhoidosta ja valtakunnallisesti vaativimmista erikoissairaanhoidon toimenpiteistä kuten elinsiirroista. Suomen suurin sairaanhoitopiiri on myös valtakunnan toiseksi suurin työnantaja
miljardiluokan budjetillaan. Sairaanhoitopiirin asukkaista noin joka kolmas on vuosittain käyttänyt HUSin palveluita.
Teoksessa kuvataan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin perustamista ja sen toimintaa kahden ensimmäisen vuosikymmenen ajalta (2000-2019). Teos koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa kuvaa suuren organisaation historian perustapahtumia. Toisessa osassa lääketieteen ja hoitamisen eri alojen asiantuntijat kirjoittavat oman erikoisalansa hoidon muutoksista ja tutkimuksesta HUSissa. Kirjassa rakentuu moninainen kuva HUSin työstä
potilaiden hyväksi yhteiskunnan, talouden ja terveydenhuollon muutosten ristipaineissa, mutta myös siitä, miten suomalaisessa yhteiskunnassa jatkuvasti haetaan uusia malleja keskeisten palvelujen tuottamiseksi yhä tehokkaammin ja taloudellisemmin.
***
ANNA-LiiSA HAAViKKO
Kaari. Kirjailija Kaari Utrion elämä
Innostava elämäkerta kirjailijasta, poleemikosta ja feminististä

Kaari Utrio (s. 1942) luki pikkutyttönä Jokamiehen maailmanhistorian ja tiesi, mitä halusi tehdä isona: hänestä tulisi historiantutkija. Kun hän valmistui historian maisteriksi, hän tahtoi kirjoittaa historiallisen romaanin työllistääkseen itsensä väliaikaisesti. Vuonna 1968 ilmestyneestä esikoisromaanista Kartanonherra ja kaunis Kirstin alkoi tuottelias ura. Utrio on kirjoittanut kolmekymmentäseitsemän romaania ja parikymmentä populaaria tietokirjaa. Hänen ensimmäisestä tietokirjastaan Eevan tyttäristä tuli menestysteos. Hän on kirjoittanut myös tvja radiokäsikirjoituksia, artikkeleita ja kolumneja. Utrio on ollut ahkera yhteiskunnallinen keskustelija. Naisasianaisena hän on herättänyt railakastakin vuoropuhelua.
Kaari Utrion tarina on osa suomalaisen kirjallisuuden ja kustantamisen historiaa. Isä Untamo Utrio oli perustamassa Tammea ja äiti, toimittaja Meri Utrio, suomensi. Kaari Utrio ja hänen miehensä Kai Linnilä puolestaan perustivat Amanita-kustantamon. Utrion tarina kertoo kirjailijan työstä; sen ankaruudesta ja nautinnollisuudesta. Se on kertomus onnellisten loppujen naisesta, joka karikoista huolimatta katsoo ulapalle päin.
***
TAiNA KUUSKORPi: Pahat mielessä
Tieteen näkökulma pahuuteen

Jo pitkään on tiedetty, että pahimpien väkivaltarikollisten persoonallisuus on vakavasti häiriintynyt. Narsistien kostorikokset, psykopaattien sarjamurhat, antisosiaalisten raivokohtaukset ja machiavellistien petokset on mahdollista selittää nykytietämyksen mukaan yhä tarkemmin. Osa uudesta tutkimustiedosta ravistelee vanhoja uskomuksia, ja osa tiivistää ja kiteyttää tuloksia yhä terävämmäksi kuvaksi pahuuden syistä.
Jäljelle jää kysymys, mitä erilaisille pahuuden riskitekijöille on tehtävissä, vai onko tehtävissä mitään?
Pahat mielessä käy läpi persoonallisuuden vakavimmat häiriöt ja tunne-elämän hankalimmat vauriot, ja purkaa monimutkaiset psykologiset käsitteet yleistajuiseksi tiedoksi. Teos ei tyydy selittämään pahoja väkivaltatekoja vain narsismilla, sadismilla tai edes psykopatialla. Se porautuu syvemmälle pimeyden ytimeen ja kertoo, millaisten prosessien voimalla mielen häiriöt onnistuvat muuttamaan ihmisen väkivaltaiseksi.
***
Mitä Tolstoi todella sanoi
Kirjoituksia Leo Tolstoista
Toimittaneet Martti Anhava, Tintti Klapuri ja Mika Pylsy

Suuret romaanit Sota ja rauha ja Anna Karenina takaavat Leo Tolstoille pysyvän sijan maailmankirjallisuuden huippujen joukossa.
Kansainväliseen maineeseensa hän ei kuitenkaan noussut eepikkona vaan toisinajattelun moniottelijana joka saarnasi pasifismin, kasvissyönnin, tupakoinnin vahingollisuuden ja kansalaistottelemattomuuden sanomaa jo 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä ja sai Mahatma Gandhin, Theodore Rooseveltin, George Bernhard Shawin ja Bertrand Russellin kaltaisia ihailijoita. Myös Suomessa herättäjä Tolstoi sai seuraajia, joista tunnetuimpiin kuului Arvid Järnefelt perheineen. Ihmiskunnan omantunnon äänenä esiintynyt Tolstoi halusi lakkauttaa armeijat, tuomioistuimet, koulut, laitoskirkon ja verotuksen. Historian roskatynnyriin hän halusi siivota suurimman osan taiteesta – myös ja erityisesti omat teoksensa.
Teokset ovat pysyneet, tolstoilaisuuden opinkappaleet ovat joutuneet monenlaisten uudelleenarviointien kohteeksi päättyneen vuosisadan mittaan.
Mitä Tolstoi todella sanoi käsittää yksitoista esseetä joissa tarkastellaan Leo Tolstoin kirjailijantyötä, aatekuvaa ja sen vaikutuksia sekä hänen ristiriitaista persoonallisuuttaan. Esseitä täydentävät kirjallisuusluettelot sekä mittava filmografia. Kirjoituskokoelma lähti rakentumaan Venäläisen kirjallisuuden seuran vuonna 2019 järjestämän luentosarjan pohjalta. Kustannusosakeyhtiö Siltala julkaisee sen yhteistyössä Venäläisen kirjallisuuden seuran kanssa.
***
ERKKi LiiKANEN: Komissaari
Eurooppa myllerryksessä kymmenen vuotta komissaarina

25 vuotta sitten Suomi liittyi Euroopan unioniin ja astui päättäjien pöytään. Miten Suomi muuttui? Muuttiko Suomi Euroopan unionia?
Erkki Liikasesta tuli ensimmäinen suomalainen komissaari. Alkoi kymmenen vuotta kestänyt kausi komissaarina ja suurten mullistusten aika – joka ei ole päättynyt vieläkään.
Komissaari-kirjassaan Liikanen kertoo noiden vuosien suurista muutoksista. Kirja kattaa Suomen EU-jäsenyyden ensimmäisen vuosikymmenen.
Kirjan suuria teemoja ovat muiden muassa:
– Oli kolme puheenjohtajaa Jacques Delors, Jacques Santer, Romano Prodi. Mikä heitä erotti, mikä yhdisti?
– Laajakaista ja internet levisivät kaikkialle. Lainsäädäntöä uudistettiin perin pohjin. Miten digitalisaatio ja globalisaatio ovat muuttaneet maailmaa?
– Kiina hyväksyttiin Maailman kauppajärjestön jäseneksi. Oliko Kiinan raju kasvu yllätys?
– Keskija Itä-Euroopan maat liittyivät Euroopan unioniin ja Eurooppa yhdistyi. Sitoutuivatko uudet maat yhteisiin arvoihin?
– Kestävästä kehityksestä EU:n politiikan johtava tavoite. Tapahtuiko se ongelmitta? Uusi kemikaalilainsäädäntö? Kemikaalivirasto?
– Miksi luotiin uusi teollisuuspolitiikka?
– Vuonna 2002 SARS, nyt korona. Mitä SARS opetti?
– Globalisaatio nosti ihmisiä köyhyydestä, mutta lisäsi myös ongelmia maiden
sisällä. Havahduttiinko ajoissa?
Erkki Liikanen vie lukijansa aikamatkalle, jolla käydään läpi Euroopan ja maail-
man muutoksia. Rinnalla kulkee katkeamaton yhteys Suomen maakuntiin sekä herkkä kuvaus kirjoittajan oman elämän satuttavista tapahtumista.
Komissaari käsittelee vuosia 1995–2004, jolloin Liikanen toimi ensin budjettija hallintokomissaarina ja vastasi sitten sekä tietoyhteiskunnasta että yrityspolitiikasta. Uusi kirja on jatkoa hänen teokselleen Olin joukon nuorin, joka käsitteli vuosia 1944–1994.
***
Päivä on tehnyt kierroksensa
Väinö Linna muistelee
TOIMITTANUT PANU RAJALA

Väinö Linna ei koskaan kirjoittanut muistelmiaan, vaikka niitä häneltä toivottiin. Sen sijaan hän kertoili muistojaan ääninauhalle kymmeniä tunteja. Nyt arkiston salvat avautuvat, ja kirjailijan ääni kuuluu taas lukijoilleen. Voidaan puhua kirjallisesta sensaatiosta. Linna kertoo ensimmäisen kerran lapsuudestaan ja nuoruudestaan Urjalassa, isän kuolemasta, perheen puutteesta ja raskaasta työstä, muutostaan Tampereelle, talvisodasta, sotaväen ja jatkosodan kokemuksistaan, ihmepelastumisistaan – lopulta polttavasta halustaan tulla kirjailijaksi ja uransa vaikeasta alkutaipaleesta.
Muistelmat ovat aitoa ja kaihtelematonta tilitystä. Ne sisältävät huvittavia ja tuskallisia sattumuksia, kirveleviä takaiskuja ja viimein nousun Tuntemattoman sotilaan huimaan menestykseen Romaanitrilogia Täällä Pohjantähden alla täydentää monumentaalisen elämäntyön. Ponnistukset käyvät yli voimien, seuraa uupumus ja sairaus, joka pysäyttää luomistyön.

Linna kertoo kouriintuntuvasti romaaniensa synnystä, läheisistään, rintamatovereista ja kirjailijakavereista, teosten esikuvista ja teemojen valinnoista. Kaiken pohjalla takoo pakko selvittää suhde perimmäisiin kysymyksiin, Jumalaan, auktoriteetteihin, vapauteen ja itsenäisyyteen, sotaan ja sosiaaliseen nousuun, pelkoon ja kuolemaan, mielen syviin ristiriitoihin ja maailmankatsomuksellisiin ratkaisuihin.
***
HEiKKi YLiKANGAS
Kustaa Vaasa ja hänen uhmaajansa

Heikki Ylikankaan kirjan aiheena on Ruotsin (ja siihen kuuluvan Suomen) kuningas Kustaa Vaasa ja hänen aikalaisvastustajansa. Kustaa Vaasaa pidetään nykytutkimuksessa tyrannina. Vähemmän tunnettuja ovat ne henkilöt ja tahot, jotka koettivat ehkäistä hänen paisuvaa mahtiaan. Niihin tässä teoksessa paneudutaan.
Kustaa Vaasa eli nuoruusvuotensa pohjoismaisessa valtioliitossa, jota kutsutaan Kalmarin unioniksi. Varhaisin Kustaan vastustajista oli unionikuningas Kristian II. Suuren luokan konflikti syntyi siitä, että Kristian pyrki palauttamaan unionin täydelleen voimaan. Hän tahtoi alistaa myös Ruotsin, joka oli jo pitkään rimpuillut eroon unionista. Kustaa Vaasasta tuli Kristianin merkittävin vastapeluri.
Muut Kustaa Vaasan uhmaajat liittyvät siihen ajallisesti mittavaan vaiheeseen, jolloin hän hallitsi kuninkaana (1523-1560) Ruotsia. Niitä olivat katolinen kirkko, Lyypekki Hansan keskuskaupunkina ja Sture-suku monimutkaisin taustakuvioin. Tärkeimpiä vastustajista olivat oikeusoppinut Olaus Petri ja kapinapäällikkö Nils Dacke. He taistelivat eri välinein saman asian puolesta eli vastustaen jyrkästi sitä hallitustapaa, jota Kustaa Vaasa noudatti.
Tutkimus on kauttaaltaan taattua Ylikangasta. Sitä kirja on sekä kielenkäytöltään että todistelultaan. Heikki Ylikangas vastaa yhä niitä odotuksia, joita hänen nimeensä on totuttu liittämään.
***
ÉRIC VUiLLARD
14. heinäkuuta. Vallankumous katutasolta katsottuna

Bastiljin vankila vallattiin Ranskan suuressa vallankumouksessa 14. heinäkuuta 1789. Tuon itsevaltaisen tyrannian symbolin tuho on maailmanhistorian tunnetuimpia tapahtumia. Se on kerrottu lukuisia kertoja, mutta aina suurmiesten ja merkkihenkilöiden suulla, liput liehuen, sapelit säihkyen ja fanfaarit soiden. Éric Vuillardin vimmainen ja myrskyisä teos 14. heinäkuuta laskeutuu palatsien parvekkeilta väkijoukkoihin ja antaa äänen tavallisille ihmisille – niille, jotka olivat todella paikalla, miekka, musketti tai katukivi kädessä.
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.<https://agricolaverkko.fi/arvostelut/>

***

-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20210315/9ed94792/attachment-0001.html>