[H-verkko] Arvosteltavaksi: Minervan kevään 2021 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com<https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
***
Minervan kevään 2021 kirjoja

Pohjois-Koreassa vain porsaat ovat onnellisia
Kai Myrberg

Pohjoiskorealainen eläinlääkäri vitsaili sikalassa vieraillessaan ja sanoi: ”Pohjois-Koreassa vain porsaat ovat onnellisia.” Miehestä raportoitiin viranomaisille. Hänet ammuttiin ja perhe vietiin työleirille.
Kai Myrbergin teos Pohjois-Koreasta on ainutlaatuinen yhdistelmä matkakertomusta ja absurdin valtion vaiheiden kuvausta. Kirja ei kerro vain matkalaisen eriskummallisista kokemuksista, vaan antaa myös tiiviin annoksen tietoa maan historiasta ja kehityksestä, sekä siitä, miten tämä outo valtio toimii.
Turisti matkaa Pohjois-Koreassa tarkasti vartioituna eri kohteisiin ollen mukana eräänlaisessa roolipelissä. Myrberg näkee maatilan, jossa ei ole eläimiä, valtatiet ilman autoja ja kirjaston, jossa ei ole kirjoja. Kaikki ei ole sitä, miltä sen halutaan näyttävän.
Teos etsii vastauksia siihen, miten Pohjois-Korea on kehittynyt maailman suljetuimmaksi valtioksi ja miten Kim Il Sungin aikoinaan luoma järjestelmä on selvinnyt pystyssä tähän päivään asti.
Kirja kuvaa myös tavallisen kansalaisen arkea jatkuvan, kaikenkattavan kontrollin alla. Valtava määrä ihmisiä on surmattu vuosikymmenten saatossa ja moni kärsii nälästä, arkielämän terrorisoimisesta tai vankileirituomiosta ilman oikeudenkäyntiä.
Yhteiskunta on kuitenkin muuttumassa, kun rahan valta kasvaa ja ulkomailta tuleva tieto muokkaa ihmisten ajatusmaailmaa. Mikä on kansan kohtalo, jos maa hajoaa omaan mahdottomuuteensa?
***
Lottapukujen historia
Jukka I. Mattila

Teos esittelee kattavasti Lotta Svärd -järjestössä käytössä olleet pukineet ja asut vuodesta 1918 aina järjestön lakkauttamiseen asti 1944. Kirjan viimeisessä luvussa kerrotaan myös lottapukujen käytöstä sodan jälkeisinä vuosina maanpuolustukseen liittyvissä tilaisuuksissa.
Lottapuku oli järjestöasu, joka sitoi käyttäjänsä osaksi suurempaa kokonaisuutta. Puku oli myös palvelusasu, jonka piti sopia erilaisiin käyttö- ja sääolosuhteisiin.
Kirja esittelee myös lottapuvussa käytetyt merkit ja tunnukset sekä käy läpi merkkien taustoja ja kontekstia kertomalla laajasti Lotta Svärd -järjestön toiminnasta ja koulutuksen laajuudesta.
Teos nostaa esiin puvut ja symboliikan osana Suomen naisten maanpuolustusliikettä. Samalla kirja kertoo Lotta Svärdistä järjestönä ja esittelee sen yhteiskunnallista merkitystä.
Tutkimus perustuu alkuperäislähteisiin, Kansallisarkistoon tallennettuihin Lotta Svärdin ja Suojeluskuntien arkistoihin. Kirjassa on yli 300 valokuvaa.
***
Simon Elo
Poliittiset mustelmani
Simon Elo ja Juha-Pekka Tikka

Mistä on kyse Jussi Halla-ahon puolueen kohutussa etnonationalismissa?
Ketkä kansanedustajat itkivät ja tekivät diilejä valitessaan puoliaan perussuomalaisten hajotessa?
Kuka edustaja kirjaimellisesti repi toiselta housut päältä?
Mitä puolueveivausta pääministeri Juha Sipilä ehdotti?
Miksi Timo Soinia ei haastettu jo 2015?
Simon Elo koki Suomen 2010-luvun politiikan sen ytimissä. Millaista oli päätyä kansanedustajana hallituspuolueen ryhmänjohtajaksi jo 31-vuotiaana?
Perussuomalaisten puheenjohtajavaali vuonna 2017 sekoitti poliittisen pakan totaalisesti. Heti Jussi Halla-ahon puheenjohtajaksi valinnan jälkeen perussuomalaiset hajosi kahteen leiriin. Syntyi uusi puolue, Sininen tulevaisuus. Tässä teoksessa Simon Elo käy myrskyisten tapahtumien taustat läpi tunteikkaasti ja värikkäästi. Lähimenneisyyden kulissien takaisia tapahtumia valaistaan poikkeuksellisen avoimella ja hauskalla tavalla, mutta vakavalta pohjalta. Lukija saa elää mukana perussuomalaisten hajaannuksen todelliset syyt, kansanedustajien toilailut ja Eduskuntatalon salat. Entä kuinka kova on ollut politiikan teon henkilökohtainen hinta?

***
Maailma koronan jälkeen Keskustelukirjeitä
Mikko Heikka ja Vesa Kanniainen

Taloustieteilijä ja piispa pohtivat ihmiskunnan tulevaisuutta perinteisiä ajatusmalleja ravistelevassa kirjeenvaihdossa.
Koronaviruksen aiheuttama pandemia muutti nopeasti elämän ja arjen kaikkialla maailmassa. Palaako maailma entiselleen, vai jäävätkö muutokset pysyviksi?
Korona-aika on valaissut jo nyt niitä lukuisia tuhoisia kehityspiirteitä, joihin ihmiskunnan olisi aikoja sitten pitänyt puuttua korjaavin toimenpitein. Markkinatalouden ongelmat ovat käyneet ilmeisiksi, kun ihmisen ahneus on johtanut luonnon tuhoutumiseen. Luonto on ollut tähän asti talouden raaka-aineiden varasto ja kaatopaikka, mutta tämä tie on johtanut umpikujaan.
Myös globalisaatio on joutunut kriisiin. Ja sitä juuri tarvittaisiin, kun yritetään ratkoa mm. ilmastokriisiä ja muita koko maailmaa koskevia ongelmia.
Kirjeenvaihto rakentaa polkuja tulevaisuuteen havaittujen uhkien ja mahdollisuuksien pohjalta. Yhtäältä pohditaan, miten vahvistettaisiin olemassa olevaa hyvän kierrettä. Toisaalta arvioidaan, mitä aivan uutta ja poikkeuksellista voidaan löytää matkalla koronan jälkeiseen aikaan.
***
Paavo Susitaival Kolme sotaa, kaksi kapinaa, neljä linnareissua
Jussi Niinistö

Paavo Susitaival ehti liki vuosisadan mittaisen elämänkaarensa (1896–1993) aikana olla poikkeuksellisen monessa mukana. Hän oli todellinen Suomen nykyhistorian viimeinen mohikaani: viimeinen elossa ollut aktivisti, jääkärivärväri, vapaussodan komppanianpäällikkö, suojeluskuntapiirin piiripäällikkö, Mäntsälän kapinan johtohahmo, IKL:n kansanedustaja, talvisodan rintama- ja jatkosodan rykmentinkomentaja. Lisäksi Susitaival oli tuottelias kirjailija, joka tunnettiin myös kekkosvastaisena toisinajattelijana.
Parhaiten mies muistetaan IKL:n kansanedustajana, joka talvisodan sytyttyä lähti rintamalle ja johti Ryhmä Suden legendaariseen voittoon Suomussalmella. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Susitaival komensi Jalkaväkirykmentti 29:ä Petroskoin valtaukseen asti.
Jussi Niinistö on kirjoittanut ansiokkaan elämäkerran aatteen miehestä, joka asetti isänmaan edun kaikkien sääntöjen yläpuolelle.
***
Maradona Maailman paras jalkapalloilija?
Jimmy Burns Diego Maradona 1960–2020

Paljastava henkilökuva yhdestä urheilumaailman tunnetuimmista, ihailluimmista ja ristiriitaisimmista tähdistä.
Diego Maradona on ehkä maailman kaikkien aikojen paras jalkapalloilija, mutta hänen elämänsä syvänteet ovat olleet yhtä synkkiä kuin hänen tähtihetkensä kirkkaita.
Meksikon MM-kisoissa 1986 Maradona nousi maansa kansallissankariksi johdattamalla Argentiinan maailmanmestaruuteen. Puolivälierässä Maradona teki viiden minuutin sisällä kaksi jalkapallohistorian kuuluisimpiin lukeutuvaa maalia: ensin asialla oli ”Jumalan käsi” ja vain muutama minuutti myöhemmin ilmiömäinen puolen kentän soolo päättyi maaliin.
Ihaillun urheilusankarin elämän kääntöpuolelta löytyy skandaaleja, mafiayhteyksiä, huumeriippuvuutta ja dopingia. Maradonan matka Buenos Airesin slummeista maailman suurimmille jalkapalloareenoille on monisärmäinen henkilökuva miehestä myyttien takana.

***
Ulkoministerin kujanjuoksu Rudolf Holsti ja skandaali Genevessä
Jukka-Pekka Pietiäinen

Valtakunnankansleri Adolf Hitler piti Berliinissä 26.9.1938 ennennäkemättömän aggressiivisen puheen. Siitä tuotiin englanninkielinen lyhennelmä Genevessä Kansainliiton yleiskokouksen puheenjohtajan Eamonn de Valeran päivällisille. Suomen ulkoministeri Rudolf Holsti käänsi sen ranskaksi pöytäseurueelleen laskien leikkiä ja irvaillen Hitlerin kustannuksella.
Viisi viikkoa myöhemmin saksalaiset ilmoittivat, että ei ole mitään mahdollisuuksia hyviin suhteisiin Suomen ja Saksan välillä niin kauan kuin Rudolf Holsti on Suomen ulkoministeri. Keskeinen väite oli, että Holsti olisi nimittänyt Hitleriä hulluksi koiraksi, joka pitäisi ampua. Saksalaiset olivat saaneet tilaisuuden nöyryyttää saksalaisvastaista Holstia, joka oli muutenkin eroamassa ulkoministerin tehtävästä. Ero tapahtui 16.11.1938.
Rudolf Holsti oli maailmansotien välisenä aikana Suomen kansainvälisesti tunnetuin poliitikko ja diplomaatti. Talvisodan puhjettua Holsti piti joulukuussa 1939 Kansainliitossa maailmanlaajuisen huomion saaneen puheen, jonka seurauksena Neuvostoliitto erotettiin maailmanjärjestöstä.
Kotimaassa Holsti oli kiistelty poliitikko. Hän toimi ulkoministerinä ja lähettiläänä kansainvälisen politiikan polttopisteessä Genevessä. Demokratian vahva puolestapuhuja ei salannut mielipiteitään diktatuureista ja diktaattoreista. Osansa saivat Hitlerin lisäksi myös Mussolini, Göring ja Stalin.
Teos kertoo Holstin elämäntarinan painottuen eroon johtaneisiin tapahtumiin ja huipentuen ensimmäistä kertaa julkaistavaan sensaatiomaiseen silminnäkijäkuvaukseen Kansainliiton puheenjohtajan päivällisistä syksyllä 1938.
***
Auschwitzin naisorkesteri
Jean-Jacques Felstein

Vuonna 1943 Auschwitziin lähetetty Elsa selvisi kuolemanleiristä soittotaitonsa turvin. Viulistina hänellä oli mahdollisuus liittyä leirin naisorkesteriin, jota johti Gustav Mahlerin veljentytär Alma Rosé.
Tämä on salaisuus, jonka Jean-Jacques Felstein löytää vasta kauan Elsa-äitinsä kuoleman jälkeen. Etäiseksi jäänyt äiti kuoli ennenaikaisesti paljastamatta pojalleen koskaan mitään menneisyydestään.
Felstein alkaa tutkia äitinsä taustoja ja onnistuu löytämään orkesterin eloonjääneitä jäseniä Saksasta, Belgiasta, Puolasta, Israelista ja Yhdysvalloista. Hélènen, Violetten, Anitan ja muiden muusikoiden muistot auttavat häntä viimein ymmärtämään äitiään, joka 20-vuotiaana kävi läpi helvetin ja kantoi sen jälkiä läpi elämänsä.
Orkesterin jäsenet kertovat Felsteinille leirin käsittämättömästä todellisuudesta: koesoitoista, joista hengissä selviytyminen riippui, loppumattomista harjoituksista, orkesterin tahdissa pakkotyöhön marssitettavista ihmisraunioista, sunnuntaikonserteista ja Mengelen vaatimista musiikkikappaleista, joita hän halusi kuunnella ”valintojensa” välillä.
Kirja kertoo vaikuttavasti sanoinkuvaamattoman järkyttävistä kärsimyksistä ja niiden vaikutuksesta seuraaviin sukupolviin, mutta myös selviämisestä ja musiikin voimasta.

***
Edu Kettunen
Veli-Pekka Hänninen

Intiimi elämäkertateos Edu Kettusesta, jonka ura on mittava ja ainutlaatuinen suomalaisen pop-musiikin historiassa.
Edu Kettunen aloitti uransa suosikkibändi Broadcastin kitaristina ja lyömäsoittajana, kunnes lähti soolouralle. Lentäjän poika ja lukuisat muut Edu Kettusen menestyskappaleet ovat hitsautuneet suomalaisten mieliin lähtemättömästi. Mutta millainen on mies, joka onnistuu lyriikallaan koskettamaan kerta toisensa jälkeen?
Edun elämänvaiheisiin kuuluu vahvoja irtiottoja ja kaiken totutun taakse jättämistä. 1990-luvun alussa Edu ja hänen vaimonsa ryhtyivät monivuotiseen veneen rakennusprojektiin tarkoituksenaan muuttaa pysyvästi maailmalle. Perhe pakkautui itse rakennettuun purjeveneeseen, vakaana aikomuksena olla palaamatta. Reissu kesti lopulta neljä vuotta.
Vuonna 2006 Edu Kettuselle myönnettiin Juha Vainion tunnustuspalkinto.

***
Perintämies ei soita kahdesti 1990-luvun lama Suomessa
J. K. Tamminen
1990-luvun laman uhrit kertovat

Itsekin lamavuosina konkurssin ja rajun velkaantumisen kokenut J. K. Tamminen pöyhii kirjassaan lamakauden tapahtumia eturintamasta sekä sen seurauksia tuleville sukupolville.
1990-luvulla ankara velanperintä oli käytäntö ja sanomalehdet repivät otsikoita konkursseista, talousrikoksista ja pankkien huonoista johtajista. Lainojen takaajat huomasivat olevansa syvissä veloissa. Moni perhe, suku ja ystävyys särkyi vastuiden toteutuessa.
Suorasukaisesta tyylistään tunnettu Tamminen kertoo värikkäästi siitä, miten esimerkiksi harmaan talouden nousu, yritysten saattohoitajat, pakkohuutokaupat, pikavipit, leipäjonot, roskapankit, nälkä ja vaikuttivat ihmisten elämään ja kuinka jotkut ajautuivat laman seurauksena rikollisuuden poluille ja itsemurhiin.
Kirjaan on haastateltu mm. yrittäjiä, joiden elämäntyö meni palasiksi laman jaloissa, kahden asunnon loukkuun jääneitä, lamasta kärsineitä tavallisia ihmisiä, talouden asiantuntijoita, talousrikoksista tuomittua pankinjohtajaa sekä sosiaalityöntekijöitä ja velallisten parissa työskennelleitä, joiden tehtäväksi haaksirikkoisista huolehtiminen jäi.
Kirja tarkastelee myös valtion toimintatapoja laman aikana ja niitä ratkaisuja, joita noina vuosina tehtiin. Ratkaisuja, joiden vaikutukset ovat yhä läsnä. Tällä lamalla on ollut pitkät ja rujot jäljet.

***
Fästningsstaden Helsingfors och Sveaborg 1721–1808
Sofia Gustafsson , Seppo Aalto ja Juha-Matti Granqvist

Fästningsstaden skildrar Helsingfors utveckling från småstad till hörnsten inom det svenska försvaret. Skildringen inleds i det ödelagda Helsingfors 1721 och avslutas med den slutgiltiga ryska erövringen 1808. Under stora nordiska kriget och stora ofreden brändes Helsingfors ner och intogs av ryssarna. Men Helsingfors byggdes upp på nytt. Den ekonomiska stagnationen avbröts av en oväntad lyckospark: Sverige inledde det största fästningsbygget i sin historia, en gardering mot den expanderande stormakten Ryssland. Även ur europeiskt perspektiv sett tillhörde Sveaborg sin tids mest betydande byggnadsprojekt. Därmed uppstod dubbelstaden Helsingfors-Sveaborg. Samtidigt växte Helsingfors och blev en av svenska rikets viktigaste krigs- och sjöfartsstäder på 1700-talet.
Detta mångsidiga verk behandlar Helsingfors som en del av den spända stormaktspolitiken, de europeiska krigen, den internationella handeln och tidens kulturströmningar - utan att förglömma de färgstarka detaljerna.
Fästningsstaden är fortsättningen på de tidigare utgivna verken om Helsingfors historia Krigsstaden: Helsingfors Gammelstads historia 1550-1639 (2013) och Kronostaden: Estnässkatans Helsingfors 1640-1721 (2016).
***
Hirmuisten vuosien valtiomies J. K. Paasikivi 1870–1956
Tuomo Polvinen
J. K. Paasikiven syntymästä 150 vuotta 27.11.2020

Professori Tuomo Polvinen julkaisi vuosina 1989–2003 viisi osaa käsittäneen presidentti J. K. Paasikiven elämänkertasarjan. Paasikiven syntymän 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Hannu Immonen on toimittanut Polvisen sarjasta suurelle yleisölle teoksen Hirmuisten vuosien valtiomies.
Teoksessa kuvataan kattavasti Paasikiven nousu politiikan huipulle: pankinjohtajasta suomalaisen puolueen johtoryhmään, kansanedustajaksi, pääministeriksi ja presidentiksi.
Nousevaa poliittista uraa ja perhe-elämää oli vaikea sovittaa yhteen. Varjon siihen loi ensimmäisen puolison pitkäaikainen sairaus, joka päättyi hänen kuolemaansa. Uusi puoliso Alli tuli tunnetuksi presidenttiaikana ”maan äitinä”.
Teoksen painopisteenä kuvataan Paasikiven poliittisen uran huipentumaa jälleenrakennuskauden pääministerinä ja presidenttinä. Sen keskiössä ovat ”hirmuiset vuodet” 1944–1948, jolloin Paasikivi pyrki säilyttämään Suomen länsimaisena demokratiana voimakkaasta vasemmistovyörytyksestä huolimatta. Paasikiven poliittisen uran päätepisteenä oli Porkkalan palautus Suomelle 1955. Teos on tehty yhteistyössä Paasikivi-seuran kanssa.
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.<https://agricolaverkko.fi/arvostelut/>



-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20210217/8f669209/attachment.html>