[H-verkko] Arvosteltavaksi: Into Kustannuksen kevään 2021 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com<https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
***
Into kevään 2021 kirjoja

Marjut Hjelt, Maarit Leskelä-Kärki ja Hilkka Oksama-Valtonen
Helmi Krohnin ihmeellinen elämä – Kulttuurivaikuttajana ja spiritualismin edelläkävijänä

Helmi Krohnin runsaasti kuvitettu elämäkerta avaa näkymän suomalaiseen kulttuurihistoriaan. Krohnien kulttuuriperheen vanhin tytär oli monipuolinen kirjailija, toimittaja, kääntäjä, lastenkirjallisuuden pioneeri ja neljän lapsen äiti. Avioliitto poliitikko ja kielitieteilijä Eemil Nestor Setälän kanssa täyttyi yhteisestä työnteosta ja ison perheen kasvattamisesta, mutta päättyi avioeroon 1913. Helmi elätti itsensä ja perheensä uurastamalla ”Sillä työnilo, sehän on suurinta maailmassa.”
Vilkkaan kirjallisen elämän keskiössä eläneen Krohnin elämää viitoittivat kansainvälisyys ja matkustushalu sekä palava into oppia uutta. Hän oli edelläkävijä kirjallisella urallaan ja toi elämäkerroissaan esiin naisten historiaa.

Helmi Krohnin elämää leimasi henkinen etsintä, joka huipentui vuonna 1928 Lontoossa. Hän osallistui spiritualistien kokoontumiseen ja tunsi löytäneensä kotiin. Krohn omisti elämänsä viimeiset neljä vuosikymmentä henkiselle vakaumukselleen ja vakiinnutti spiritualistisen maailmankuvan aseman Suomessa.
***
Moona Laakso
Vaurastu kuin nainen
Elokuussa 2021 ilmestyvä Vaurastu kuin nainen kertoo 12 menestyneen suomalaisen naisen tarinat rikastumisesta. Kirjassa sijoittavat sekatyöläiset, yrittäjät ja johtajat kertovat uratarinoidensa lisäksi sijoituksistaan ja ajatuksistaan rahasta, osa ensi kertaa näin avoimesti. Omat rahat, avioehto, rahakateus ja verotus – näistä kaikista on kirjan naisilla sanottavansa.
Maria Friström päätti lähteä Piilaaksosta Suomeen remontoimaan asuntoja. Mikä sai Minna Parikan lopettamaan huipulla ja missä asioissa Paola Suhosen mielestä naisten tulisi katsoa itseään peiliin?
Moona Laakso kysyy kirjan naisilta, miten he ovat onnistuneet kasvattamaan tulojaan ja omaisuuttaan. Jokaisen reitti vaurauteen on erilainen.
Kirja herättää ajatuksia rahasta ja rikastumisesta, mutta ennen kaikkea inspiroi ottamaan oman talouden ja tulevaisuuden haltuun sekä innostaa sijoittamaan, unelmoimaan ja ajattelemaan isommin. Vaurauden tavoittelu ei ole synti, lasten saaminen ei ole este ja raha voi mahdollistaa paremman tulevaisuuden niin itselle kuin yhteiskunnalle.
***
Anne Pennanen
Pako päihdehelvetistä

Jennan elämän lähtökohdat eivät olleet kummoiset. Vanhemmat erosivat pian tyttären syntymän jälkeen, eikä nuori äiti kyennyt yksin huolehtimaan lapsistaan. Päihteet kuuluivat äidin jokapäiväiseen elämään ja vanhempien virkaa toimitti alle kouluikäinen isoveli.

Huostaan Jenna otettiin 4–vuotiaana. Kolme vuotta vanhempi isoveli sijoitettiin eri perheeseen. Ensimmäiset humalat Jenna veti yhdeksänvuotiaana, ensimmäisen piikin 12-vuotiaana. Kun sijaisvanhemmat eivät enää pärjänneet tytön kanssa, häntä siirrettiin kasvatuslaitoksesta toiseen. Lopulta Jenna päätyi Pohjolakodin kylmään putkaan alasti riisuttuna.
Aikuisikä on pitänyt sisällään perheväkivaltaa, turvakoteja, päihdekuntoutuksia, katkaisuhoitoja, retkahtamisia ja rakkaiden menetyksiä. Jenna on synnyttänyt viisi lasta, joista jokainen on vuorollaan otettu huostaan.
”Sain ensimmäisen lapseni 18-vuotiaana ja avioiduin päihderiippuvaisen miehen kanssa. Taistelen tälläkin hetkellä saadakseen heidät takaisin. Lapset on helppo menettää, mutta lähes mahdotonta saada takaisin.”
Nyt 35-vuotiaan Jennan tie on ollut kivikkoinen, mutta viimeiset kuusi vuotta hän on kulkenut sitä selvin päin. Hän haluaa kertoa kipeän kasvutarinansa, jotta se antaisi toivoa kaltaisilleen. Päihteistä on mahdollista päästä eroon.

Kirjassa kuullaan myös Jennan sijaisvanhempien ja biologisen äidin kertomukset tytön lapsuudesta.
***
Katriina Lehto-Bleckert
Tulisielut – Tarina Ulrike Meinhofista, Andreas Baaderista ja Joschka Fischeristä

Menestynyt toimittaja Ulrike Meinhof liittoutui provokaattori Andreas Baaderin kanssa, ja he perustivat Saksan pahamaineisen Punaisen armeijakunnan RAF:n vuonna 1970. He tekivät tappavia terrori-iskuja mutta kokivat toimivansa maansa puolesta. Baader ja Meinhof jäivät kiinni ja päätyivät lopulta itsemurhaan vankilassa.
Aktivisti Joschka Fischer valitsi toisen tien, toimi laillisin keinoin ja siirtyikin kaduilta kabinetteihin. Hänestä tuli lopulta vuonna 1998 Vihreä johtohahmo ja maailmaankuulu ulkoministeri. Samalla vuoden 1968 sukupolvi nousi vallankäytön ylimmälle tasolle.
Kolme pienoselämäkertaa sisältävä Tulisielut kertoo Meinhofin, Baaderin ja Fischerin tarinat Saksan poliittisen kuohunnan keskiöstä. Kirjan kolmikolle yhteistä oli sekä halu muuttaa maailmaa että kokemus ”hullusta vuodesta” 1968, jolloin yhtäkkiä kaikki tuntui olevan mahdollista.
***
Hanna Apajalahti
Kulttuurimatkailijan Lappi

Kulttuurimatkailijan Lappi on paitsi matkaopas, myös ensimmäistä kertaa yksiin kansiin koottu tietopaketti Lapin kulttuureista. Mitä lukea, kuunnella ja nähdä? Mitä elokuvia katsoa? Kirja avaa Lapin kulttuurielämää: arkkitehtuuri, elokuvat, festivaalit, historian tarinat, kirjallisuus, kuvataiteen ja käsityön tekijät, murteet, museot, musiikki, mytologia, ruokakulttuuri, Saamenmaan kulttuurit. Kirjan luettuasi olet jo tehnyt yhden matkan Lappiin.
***
Colin Rushton
Auschwitzin sabotööri – Auschwitziin vangitun brittisotilaan uskomaton tarina

Auschwitzin sabotööri valottaa keskitysleirin toimintaa uudesta näkökulmasta ja kertoo vielä tuntemattoman palan sotavankien historiaa Auschwitzissa.
1942 saksalaiset sotilaat vangitsivat nuoren brittiläisen sotilaan Arthur Doddin ja kuljettivat hänet Oswiecimiin Puolaan. Saksalaiset olivat nimenneet paikan uudelleen, he kutsuivat sitä Auschwitziksi. Nimestä tuli sittemmin synonyymi yhdelle ihmiskunnan kaikkien aikojen synkimmistä ajanjaksoista.
Arthur Dodd joutui kovaan pakkotyöhön, näki nälkää ja hänet hakattiin huonoon kuntoon – Arthur luuli elämänsä päättyvän siihen. Saksalaisten vangitsema nuori brittisotilas päätti sabotoida natsien teollisuustuotantoa pakkotyölaitoksessa, josta harvat selviytyivät elävänä pois. Hän laittoi elämänsä alttiiksi yrittäessään helpottaa juutalaisten vankitovereidensa kohtaloa ja auttoi partisaaniryhmän pakoyritystä.
Vangitusta brittisotilaasta kertova järkyttävä tositarina on Sunday Times -bestseller. Kirja ilmestyi englanniksi vuosi sitten ja sitä on myyty tähän mennessä yli 70 000 kappaletta. Kirjan oikeudet on myyty 8 maahan.
***
Risto Isomäki
Ruoka, ilmasto ja terveys

Ihmisen ruokavaliossa on tapahtumassa järisyttävä muutos: yhä useampi on siirtymässä kasvispainotteiseen ruokavalioon. Lihan ja eläinperäisten tuotteiden kulutusta vähennetään ja merkittävä osa ihmisistä on jättänyt lihan ruokavaliostaan pois jo kokonaan. Ruoasta puhutaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia erilaisten kulttuurien keittiöistä ja niiden yhdistelemisestä.
Virallisen arvion mukaan liha ja muut eläinperäiset tuotteet vapauttavat ilmakehään noin 20 prosenttia kaikista ihmisen tuottamista kasvihuonekaasujen päästöistä. Todellinen luku on kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä energiateollisuuden ja vähittäiskaupan aiheuttamia päästöjä ei ole prosenttiosuudessa huomioitu.
Eläinperäisten tuotteiden kulutuksen pienentyessä maataloustoiminnalta vapautuvia alueita voitaisiin käyttää puiden, biopolttoaineiden tai hiilinieluihin säilöttävän biomassan tuottamiseen. Suosimalla puissa kasvaneita hedelmiä, pähkinöitä, kasviöljyjä, jauhoja ja sokereita voimme muuttaa omaa ruokavaliotamme huomattavasti ilmastoystävällisemmäksi.
Satojentuhansien uusien tutkimuksien perusteella ruokavalio vaikuttaa myös omaan terveyteemme ja eliniän odotteeseemme selvästi enemmän kuin mikään muu asia. Näennäisesti keskenään ristiriitaisten tutkimustulosten suuri määrä on kuitenkin tehnyt ruoan terveysvaikutuksista vaikeasti ymmärrettäviä. Risto Isomäen kirja käy tiiviisti ja yleistajuisesti läpi, miten voimme vähentää päästöjämme tavoin, jotka samalla pitävät meidät terveempinä ja pidentävät elämäämme.

***
Fang Fang
Kun kaupunki suljettiin – Wuhanin kohtalonhetket

Kun Wuhanin kaupunki tammikuussa 2020 suljettiin koronaepidemian hillitsemiseksi, paikallinen kirjailija Fang Fang ryhtyi kirjoittamaan päiväkirjaa sosiaalisessa mediassa. Monelle päiväkirja oli ainoa tiedonlähde, joka tarjosi sensuroimatonta tietoa kaupunkilaisten arkielämän äkillisestä ja dramaattisesta muutoksesta, kun kaupunki eristettiin ja ruumisautojen jonoista tuli jokapäiväinen näky.
Omia ajatuksiaan ja läheistensä kokemuksia jakamalla Fang Fang antoi samalla äänen miljoonien karanteeniin joutuneiden wuhanilaisten peloille, turhaumille, suuttumukselle – ja toivolle.
Kaunistelemattomat kuvaukset Wuhanin kohtalokkaasta todellisuudesta ja vaatimukset syyllisten saattamisesta vastuuseen eivät olleet kaikkien mieleen. Fang Fang joutui mustamaalauskoneiston maalitauluksi ja sai jopa tappouhkauksia. Arvostelu voimistui entisestään, kun päiväkirja koottiin kirjaksi. Kirjailija tuomittiin rahanahneeksi petturiksi, joka halusi pilata Kiinan maineen.

Koskettava päiväkirja alkaa kaupungin sulkemisen ensi hetkistä ja loppuu viranomaisten julkistaessa päivämäärän karanteenin päättymiselle. Päiväkirja keräsi lyhyessä ajassa miljoonia lukijoita. Kirjan oikeudet on myyty jo lähes 20 maahan.
***
Philip Lymbery
Dead Zone – Mihin villi luonto katosi?

Ilmastonmuutos ja elinympäristöjen tuhoutuminen eivät ole ainoita syitä siihen, miksi niin monia eläinlajeja uhkaa sukupuutto. Halvan lihan kysynnällä on yhtä tuhoisa vaikutus. Dead Zone vie lukijan silmät avaavalle tutkimusmatkalle, jolla tutustutaan kymmeneen ikoniseen eläinlajiin ja selvitetään, millainen rooli tehomaataloudella on niiden ahdingossa.
Tehotuotantotilat ja viljanviljely valtavilla kemikaalien kyllästämillä pelloilla kaventavat villieläinten elintilaa. Teos on herätys meille kaikille: se paljastaa tehomaataloutta pönkittävät myytit ja tarkastelee, miten voimme auttaa pelastamaan planeettamme paremman ruoan avulla.
***
Eveliina Talvitie
Vanha nainen tanssii

Eveliina Talvitie pohtii uutuuskirjassaan, miksi sanapari ’vanha nainen’ saa monet tuohtuneena todistamaan päinvastaista?
Vanheneminen on väistämätöntä. Jos se kielletään, piiloon jää paljon arvokasta, hullua ja sielukasta. Miksi siis niin harvassa ovat ne naiset, jotka ylpeästi tunnustautuvat vanhoiksi?
***
Reetta Huttunen & Salla Nazarenko
Miten käy ihmisen ilman antibiootteja?

Löytyykö Suomesta antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja? Tuleeko tavallisista tulehduksista pian tappavia? Miten käy ihmisen, jos antibiootti ei pian enää tehoakaan? Mitä tarkoittaa MRSA? Entä ESBL?
Antibiootit kuuluvat ihmiskunnan suuriin keksintöihin. Ne ovat pidentäneet ihmiselämää yli kahdellakymmenellä vuodella ja mahdollistaneet uskomattomia lääketieteellisiä toimenpiteitä.
Antibiootteja on kuitenkin käytetty muuhunkin kuin bakteeritautien hoitoon. Niillä on hoidettu virustauteja, kasvatettu eläimiä ja niitä on päässyt vesistöihin. Näistä syistä bakteerien vastustuskyky antibiooteille on lisääntynyt, ja tällä hetkellä vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin infektioihin kuolee maailmassa yli 700 000 ihmistä vuosittain – saman verran kuin COVID-19 -infektioon oli yhteensä menehtynyt elokuun alkuun mennessä vuonna 2020.

Maailman terveysjärjestö WHO on jo kauan pitänyt antibioottiresistenssiä yhtenä suurimmista globaaleista terveysuhista. Uhka on kuitenkin jäänyt yhteiskunnallisessa päätöksenteossa muiden ongelmien alle. Resistenssi ei ole vain lääketieteellinen ongelma – se koskettaa ruoantuotantoa, lääketeollisuutta, jopa suhdettamme lemmikkieläimiin. Miten käy ihmisen ilman antibiootteja herättää ajattelemaan, mitä antibioottiresistenssille voidaan tehdä, niin yhteiskunnan kuin yksilönkin tasolla.
***
Ritva Leino
Median valtaajat – teknojätit ja käyttäjät ratkaisevat television tulevaisuuden
Tervetuloa 2020-luvulle! Tulevaisuus on jo alkanut. Median liiketoimintamalli on muuttunut ja meistä median käyttäjistä on tullut tuotteita.
Median valtaajat on kuvaus siitä, miten kansainväliset suoratoistopalvelut valtasivat televisioruudut ja sosiaalisen median alustat tekivät meistä someriippuvaisia. Nyt tykkäämisemme muuttuu dataksi, joka mahdollistaa toimintamme valvonnan.
Olemme vähin äänin antaneet kaiken tiedon itsestämme globaaleille teknoyrityksille. Tiktok on kansainvälisen valtapolitiikan pelinappula ja Facebookin tietovuodot ovat lisänneet puhetta alustojen säätelystä. Kansainvälinen kilpailu on rantautunut Suomeen ja kilpailu huomiostamme kiihtyy entisestään nyt Disneyn saavuttua Suomeen.
Myös meillä median käyttäjillä on valtaa, mutta olemmeko siitä tietoisia? Tulevaisuus on alkanut ja me voimme vaikuttaa siihen millainen siitä tulee.
***
Noora Kotilainen & Jussi Laine
Muuttoliike murroksessa – metaforat, mielikuvat, merkitykset

Millaista on suomalainen maahanmuuttokeskustelu? Julkisuudessa puhutaan ”pakolaisaalloista” ja ”tulvista” ja näytetään karttoja Eurooppaan ”hyökyvistä siirtolaisvirroista”. Todellisuudessa valtaosa pakolaisista on lähellä kriisialueita, muualla kuin Euroopassa.
Miten puhetavat ruokkivat ennakkoluuloja ja ääriliikkeitä? Miten poliittinen ilmapiiri on muototutunut uudenlaisen mediaympäristön aikana? Entä miten Suomessa on historian saatossa keskusteltu esimerkiksi romaneista?
Muuttoliike murroksessa selvittää, miten muuttoliikkeeseen ja turvapaikanhakijoihin liittyviä mielikuvia luodaan. Kirja purkaa vakiintuneita puhetapoja, retorisia ja metaforisia kehystyksiä ja yhteiskunnallista polarisaatiota ja ennakkoluuloja ruokkivia merkityksenannon tapoja.
Kirjassa on 11 tutkimusartikkelia ja 16 lyhyttä asiantuntijatekstiä. Tavoitteena on parempi, humaanimpi ja faktoihin ja punnittuun tietoon perustuva muuttoliikekeskustelu.
***
Heikki Hiilamo
Syntymättömät lapset – väestökysymys Suomen perhepolitiikassa

Tutkimusten mukaan suomalainen hyvinvointivaltio tarvitsisi enemmän lapsia, ja ihmiset haluaisivat saada enemmän lapsia, mutta syntyvyys laskee ...
Tutkimusten mukaan suomalainen hyvinvointivaltio tarvitsisi enemmän lapsia, ja ihmiset haluaisivat saada enemmän lapsia, mutta syntyvyys laskee.
Kirjassa kerrotaan, miksi syntyvyys laski niin voimakkaasti vuosien 2010- 2019 välillä ja miten tämä aikakausi suhtautuu kahteen aiempaan syntyvyyden laskukauteen itsenäisyyden alussa ja 1960-luvulla.
Syntyvyyden laskua sekä perhetukien ja syntyvyyden välistä yhteyttä selitetään mikrotalousteorian, tasa-arvoteorian ja sosiaalisen vuorovaikutuksen teorian avulla. Kirja vastaa neljään yksinkertaiseen kysymykseen: Miksi syntyvyys laskee? Mitä syntyvyyden laskusta seuraa? Mitä syntyvyyden laskulle on yritetty tehdä? Mitä sille pitäisi tehdä?
***
Timo Strandberg & Eino Heikkinen
Suomiko onnellisen vanhuuden maa?

Mitkä ovat terveen eliniän rakennuspuut solutasolla, ja miten niitä voi kartuttaa? Mitkä ovat elämän realiteetit, ja millaisin ehdoin onnellinen vanhuus on mahdollinen? Miten Suomessa tänä päivänä toteutuu onnellinen vanhuus, ja miten seniorien iso määrä vaikuttaa yhteiskuntaan kaikilla tasoilla?
Suomiko onnellisen vanhuuden maa? koostuu eri alojen asiantuntijoiden kirjoittamista artikkeleista, joissa lähestytään vanhuusikää poikkeuksellisen laajasti ja eri näkökulmista. Kirjassa tuodaan esiin vanhustenhuollon ajankohtaisia haasteita sekä tulevaisuuden visioita.

***
Lauri Nurmi
Miten Suomi päätti voittaa koronan

Maaliskuussa 2020 koronapandemia osui Suomeen tavalla, jota kukaan ei ollut osannut aavistaa. Miten Suomi päätti voittaa koronan on historiallinen ja autenttisuudessaan ainutlaatuinen kirja. Se perustuu Suomen hallituksen johtoviisikon jäsenten ja parin muun avainministerin kriisin aikana antamiin haastatteluihin. Suomen hallituksen keskeiset päättäjät, viisi nuorta naista, herättivät maailmanlaajuista huomiota, jopa ihailua.
Suomalaiset tottuivat kriisin aikana näkemään vahvan naisviisikon kertomassa tilannearvionsa ja sen vaatimat päätökset. Tämä loi turvaa ja antoi kansalaisille uudenlaiset esikuvat. Johtajuus oli koronan voittamisessa keskeistä. Kovimman paineen alla pyöreitä päiviä työskennelleet ministerit paljastavat kirjassa, miten he johtivat ennennäkemättömässä pandemiatilanteessa olevaa maata ja mitä kriisi opetti heille ihmisistä, johtamisesta ja elämästä.
Miten Suomi päätti voittaa koronan on samalla inhimillinen kuvaus siitä, miten opetusministeri liikuttuu kyyneliin saadessaan postissa piirustuksen lapselta, joka kaipaa etäkoulusta takaisin luokkaan kavereidensa luokse. Se on kirja siitä, miten ulkoministeri Haavisto istuu yksin kotonaan ja sopii videoillallisia maailman ulkoministereiden kanssa. Häntä kiinnostaa, millaisia kirjoja kollegoiden kirjahyllyistä pilkottaa. Se on kuvaus, miten oikeusministeri Henriksson keskustelee lauantailenkillään 12-vuotiaan tytön kanssa puhelimessa siitä, voisiko tämä yöpyä teltassa kaverinsa kanssa koronasuosituksia rikkomatta.
Kirja vie lukijansa matkalle ylimpien vallankäyttäjien henkilökohtaisiin tunnetiloihin, joista he eivät kertoneet päivittäisissä tiedotustilaisuuksissa. Teos sisältää myös ministereiden kalentereita ja heidän ihmisiltä saamiaan palautteita.
***
Atso Haapanen
Ennen Auschwitzia – Suomen juutalaisten tarina

Toinen maailmansota ja juutalaisten vainot ovat alati ajankohtaisia aiheita, mutta Suomen juutalaisten historiasta ja kohtalosta ei ole aikaisemmin kirjoitettu vastaavaa populaaria teosta.
Historian tarkkailu avaa rajun näkymän juutalaisten vaiheisiin. Enemmän tai vähemmän järjestelmälliset vainot eivät suinkaan ajoitu vain holokaustiin ja natsi-Saksaan, vaan juutalaisia on syrjitty ja halveksittu miltei koko tunnetun historian ajan, ja jo keskiajalla Euroopassa oli alueita, joilta juutalaiset poistettiin kokonaan.
Kirja tarkastelee juutalaisten vaiheita erityisesti siinä suhteessa, miten juutalaisiin on Suomessa suhtauduttu. Juutalaisilla ei vielä 1700-luvulla ollut oikeutta asua Suomessa. 1800-luvun alkupuoliskolla juutalaiset saivat jo muuttaa maahan, mutta heidän elämänsä oli silti pitkään rajoitettua. Väärinkäsitykset ja epämääräinen uutisointi oli omiaan lisäämään epäluuloja. Suomalaisissa lehdissä muun muassa kirjoitettiin 1900-luvun taitteessa juutalaisten maailmanvalloitussuunnitelmista ja kytköksistä vapaamuurareihin, mikä sai suomalaiset osittain kääntymään juutalaisia vastaan.
Ennen Auschwitzia -teoksessa Atso Haapanen etsii myös syitä juutalaisten huonolle kohtelulle. Miksi valtio toisensa jälkeen on suhtautunut työteliääseen ja usein hyvin koulutettuun kansaan niin penseästi? Kuinka systemaattisen vainon uhrit ovat kuitenkin joka puolella päätyneet korkeisiin virkoihin ja töihin? Mikä oli suomalaisten osuus holokaustiin? Miten Suomi valtiona siihen suhtautui? Miten Suomi lopulta onnistui juutalaisten kohtelussa, ja miten juutalaiset vakiinnuttivat paikkansa osana Suomen väestöä?
***
Ismo Nykänen & Ari Rannisto
Ysiviisseiska – Yltiöpäinen radio 1985–90

Tamperelainen Radio 957 oli yksi ensimmäisistä vapaista radioasemista kun paikallisradiotoiminta alkoi Suomessa vuonna 1985. Ensimmäisen lähetyksensä samana vuon na tehnyt kanava synnytti nuoren, ennakkoluulottoman journalismi­-, musiikki-­ ja populaarikulttuuriyhteisön, jo­ka kehitti ’paikallisuuden’ paljon laajemmaksi käsitteeksi kuin vain pelkäksi maantieteeksi.
Autenttinen ajankuvahistoriikki kertoo legendaari­sen radioaseman kulta­-ajasta kahdeksankymmentäluvun jälkipuoliskolla. Manserockin kotiradion toimituksessa ja takahuonekeittiössä viettivät aikaansa niin Juice Les­kinen, Dave Lindholm, Matti ’Peltsi’ Pellonpää kuin Popedakin. 957:n juhlissa Eppu Normaali oli vakiovieras.
Teos kertoo myös Alivaltiosihteerin synnyn ja sen tör­mäyksen arvokonservatiivisuuteen. Valtaosa Ysiviiseiskan alkutaipaleen tekijöistä löysi tiensä näkyviin tehtäviin mediamaailmassa.
Radioasema oli ennalta­arvaamaton häirikkö, joka erosi aikalaisistaan tinkimättömyydellään.
***
Ruusu Haarla & Julia Lappalainen
Kirjeitä Jouko Turkasta

Kirjeitä Jouko Turkasta on tutkielma teatteriohjaaja ja opettaja Jouko Turkan (1942–2016) perinnöstä ohjaajan, näyttelijän ja naisen ruumiissa. Aivan kuten Turkankin työn keskiössä, myös Ruusu Haarlan ja Julia Lappalaisen esseiden ytimessä on taiteilijuuden ja feminiinisyyden epäpyhä yhteys.

Esseekirja on temaattista jatkoa Haarlan ja Lappalaisen vuonna 2018 ensi-iltansa saaneelle dokumentaariselle näytelmälle Turkka kuolee, joka käsitteli Turkan voimallista vaikutusta suomalaiseen teatteriyhteisöön ja purki Turkan ympärille rakentunutta sosiaalista tabua.
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.<https://agricolaverkko.fi/arvostelut/>


-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20210217/b6b46c75/attachment-0001.html>