[H-verkko] Arvosteltavaksi: Into kustannuksen syksyn 2021 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com<https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
***
Into Kustannus syksy 2021
Antto Terras: Radio Suomipop. Suomalaisuuden soundtrack – Juhlakirja 20 v
Vuonna 2001 eetterin valloittanut Radio Suomipop on ollut osana suomalaisten arkea ja juhlaa nyt jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Suomipop ja suomalaiset ovat olleet samalla taajuudella alusta alkaen. Yhdessä on ilakoitu, itketty, naurettu ja rakastettu. Kunnioitettavasta iästä huolimatta aloitetaan Suomipopilla jokainen aamu aina puhtaalta pöydältä. Kuuntelijoiden luottamus ansaitaan tuoreudella ja huumorilla – ja korvia hivelevillä musiikkivalinnoilla.
Suomipopin historiikissa esitellään luonnollisesti myös kanavan tuotannon pimeät voimat ja muutama hassu johtaja. Teoksessa on oma kunniapaikkansa Suomipopin vannoutuneiden fanien tarinoille. Moni heistä on kasvanut ja kehittynyt yhdessä kanavan kanssa. Kahteenkymmeneen vuoteen on mahtunut valtavasti ihmisiä, tarinoita ja kohtaloita. Radio Suomipopin risteilyillä ja festareilla on eletty muutamassa päivässä monen elämän edestä. Nämä kertomattomat tarinat, ja lukuisat salaisuudet paljastetaan syksyllä koko kansalle. Teoksen sisällöntuotannosta vastaa kirjailija Antto Terras.
***
Kuparikettu & Heikki Saure: Noitakirja. Nykynoidat ja noitien historiaa

Noitakirja on kertomus noidista, tietäjistä, shamaaneista ja sosiaalisen median kanavia hyödyntävistä nykynoidista. Ikiaikaisesta kansanperinteestä kumpuava ilmiö saapuu nykyaikaan tavalla, jota ei ole aiemmin koettu. Noidat eivät ole menneisyyden ilmiö, päinvastoin – noitia on enemmän kuin koskaan ennen. Nykynoidat tutkivat omia juuriaan, kurkottavat muinaiseen kansanperinteeseen ja poimivat sieltä asioita ja menetelmiä, joita he soveltavat nykyaikaan. Vaikutteita he ammentavat myös muistakin kulttuureista. Suomalaiset ovat aina olleet noitakansaa. Noita on alun perin tarkoittanut yhteisön kunnioittamaa tietäjää, parantajaa ja shamaania. Kristinuskon ja vainojen myötä noita muuttui pahaksi olennoksi, paholaisen liittolaiseksi. Noitakirja palauttaa noitien kunnian, oikoo virheellisiä väitteitä ja hälventää ennakkoluuloja. Kirjassa noituudesta kertovat myös nykynoidat itse.

Kuparikettu on tunnettu meditaatio-ohjaaja, meedio, nykyaikainen noita ja sosiaalisen median vaikuttaja. Hänen kanavillaan on kymmeniä tuhansia vakituisia seuraajia, ja hänen videoitaan on katseltu useita miljoonia kertoja. Kuparikettu esiintyy erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa, ohjaa henkisiä kehityspiirejä ja toimii palveluntarjoajana sekä sisällöntuottajana. Aiemmin toimittajana ja kriitikkona työskennellyt Heikki Saure on monipuolinen kirjailija, joka on erityisen kiinnostunut kansanperinteestä, taosta ja dadasta.

***

Matti Mörttinen: Shlomo Zabludowicz. Holokaustin kauhuista salaperäiseksi suomalaismiljardööriksi

Mittavan omaisuuden kansainvälisenä asekauppiaana kerryttänyt Shlomo Zabludowicz (1916–1994) on vältellyt julkisuutta ja hänen elämästään on tiedetty varsin vähän. Matti Mörttisen teos on ensimmäinen tästä mystisestä ja monikielisestä, keskitysleiriltä Suomeen päätyneestä maailmankansalaisesta kirjoitettu kirja. Se vie lukijan aikamatkalle ihmiskunnan historian synkimpien alhojen kautta kylmän sodan poliittisiin ja kaupallisiin kiemuroihin. Kertomukseen kietoutuvat mukaan myös maineikkaan Donnerin suvun jäsenet ja monet uutisista tutut valtiojohtajien nimet Golda Meiristä Indira Gandhiin.

Martti Mörttinen (s. 1958) on yli 40 vuotta toimittajana työskennellyt pirkanmaalainen tietokirjailija.

***

Petri Saraste: Kirjeenvaihtaja
Harva ihminen tai edes kirjeenvaihtaja on elämänsä aikana todistanut hätää, kaaosta ja selviytymistä yhtä läheltä kuin pitkän linjan ulkomaantoimittaja Petri Saraste. Kirjassaan Saraste syventää tuntemuksiaan ulkomaan komennuksiensa ajoilta sekä avaa, mitä kaikkea uutis- ja ajankohtaisohjelmien toimittamiseen sisältyy ja minkälaisia jälkiä se voi tekijäänsä jättää. Petri Sarasteen kirjeenvaihtaja-aikaan mahtuvat muun muassa Berliinin muurin murtuminen, Balkanin sodat, Tšernobylin ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudet, monet sodat ja luonnonkatastrofit sekä vallankaappaukset ja terrori-iskut. Hän kertoo olleensa monesti vahingossa oikeassa paikassa oikeaan aikaan, mutta sanoo kirjeenvaihtajan työhön kuuluvan myös äkkilähtöjä tapahtumapaikoille mitä ihmeellisimpiä reittejä ja kulkuneuvoja käyttäen.
Saraste kuvaa kirjassaan elävästi kirjeenvaihtajan työtä, joka näkyy katsojalle puolentoista minuutin katkelmina TV:ssä, mutta saattaa viedä tekijältään päivien työn. Hän myös pohtii havainnollisesti, miten toimittajan ja erityisesti kirjeenvaihtajan työ on muuttunut.
Bonnier-palkittu Petri Saraste on neljä vuosikymmentä jatkuneen toimittajauransa aikana työskennellyt laaja- alaisesti journalismin kaikilla osa-alueilla. Hän on tuottanut ja käsikirjoittanut ajankohtaisohjelmia, dokumentteja sekä uutisreportaaseja ja työskennellyt kirjeenvaihtajana eri puolilla maailmaa. Hän on aiemmin julkaissut kirjat Nälkäinen lohikäärme (Kirjapaja, 2010) ja Laowai, kiinalaista menoa (Kirjapaja, 2008).

***

Minna Kettunen & Siamäk Naghian: Siamäk Naghianin uskomaton elämä. Tuulen kieltä etsimässä
Siamäk Naghian syntyi ikivanhan persialaisen kulttuurin keskelle suurperheeseen, jonka isä oli rakennusalan yrittäjä. Poika oppi tekemään töitä, mutta opiskelu, tiede, taide ja lopulta maan muuttaminen demokraattisemmaksi kiinnostivat enemmän. Vuoden 1978 vallankumouksen jälkeen hänestä tuli kuitenkin yhteiskunnallisesti epäilyttävä. Yliopistojen ovet sulkeutuivat ja ystäviä alkoi kadota. Hänelle ei jäänyt muita vaihtoehtoja kuin jättää rakas kotimaansa.
Siamäk Naghian saapui opiskelemaan Suomeen kielitaidottomana ja yksinäisenä vuonna 1986. Talvi oli hyytävän kylmä ja kieli mahdotonta. Ulkomaiset opiskelijat saivat olla oman onnensa ja aktiivisuutensa varassa. Työelämässä Naghian kiinnostui suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen arvoista. Hän väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 2001. Nyt hän on maailmanmenestykseen nousseen, äänentoistolaiteita valmistavan Genelec Oy:n toimitusjohtaja Iisalmessa.
Siamäk Naghianin uskomaton elämä on kertomus rakkauden voimasta, luottamuksesta maailmassa olevaan hyvään ja ihmeellisistä vastaantulijoista. Kirjan lukija saa katsella suomalaista yhteiskuntaa toisenlaisesta maailmasta tulleiden ja varsin tarkkanäköisten silmien kautta. Runous punoo tarinaa yhteen kuin värikkäät villalangat persialaista mattoa.

Kirjailija ja lauluntekijä Minna Kettunen on julkaissut elämäkertoja ja muita tietokirjoja, kolumneja, näytelmiä ja lauluja. Hänen esikoisteoksensa Halosen taiteilijasuku (Tammi 2001) oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana.

***

Marjut Hjelt, Maarit Leskelä-Kärki ja Hilkka Oksama-Valtonen: Helmi Krohnin ihmeellinen elämä. Kulttuurivaikuttajana ja spiritualismin edelläkävijänä
Helmi Krohnin runsaasti kuvitettu elämäkerta avaa näkymän suomalaiseen kulttuurihistoriaan. Krohnien kulttuuriperheen vanhin tytär oli monipuolinen kirjailija, toimittaja, kääntäjä, lastenkirjallisuuden pioneeri ja neljän lapsen äiti. Avioliitto poliitikko ja kielitieteilijä Eemil Nestor Setälän kanssa täyttyi yhteisestä työnteosta ja ison perheen kasvattamisesta, mutta päättyi avioeroon 1913. Helmi elätti itsensä ja perheensä kirjallisilla töillään ”Sillä työnilo, sehän on suurinta maailmassa.”
Helmi Krohnin elämää leimasi henkinen etsintä, joka huipentui vuonna 1929 Lontoossa. Hän osallistui spiritualistien kokoontumiseen ja tunsi löytäneensä kotiin. Krohn omisti elämänsä viimeiset neljä vuosikymmentä henkiselle vakaumukselleen ja vakiinnutti spiritualistisen maailmankuvan aseman Suomessa.

Marjut Hjelt on tietokirjailija, jonka teokset käsittelevät kansanuskoa ja kulttuurihistoriaa. Hän on kirjoittanut lukuisia artikkeleita Helmi Krohnista, spiritualismista ja Helmin perustamasta Suomen Spiritualistisesta Seurasta. Hänen toimittamansa kirja Helmi –Helmi Krohnin kirjeitä läheisilleen 1884–1936 ilmestyi 2004 (SKS). Maarit Leskelä-Kärki on kulttuurihistorian dosentti ja yksi keskeisiä suomalaisia elämäkertatutkijoita, joka on tutkinut laajasti kolmen Krohnin sisaren kirjallista elämää. Hänen edellinen tietokirjansa oli Toisten elämät – Kirjoituksia elämäkerroista (Avain 2017). Hilkka Oksama-Valtonen on Helmi Krohnin tyttärentyttärentytär, joka on tehnyt pro gradunsa Helmi Krohnista ja kuuluu Krohnin sukuseuran hallitukseen. Hän on Aino Kallas Seuran perustajia.

***

Jaana Torninoja-Latola: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Matka valtakunnan vaikuttajaksi

Sylvi-Kyllikki Kilpi (os. Sinervo 1899–1987) syntyi Sörnäisissä ja teki vaikuttavan matkan köyhän seitsenlapsisen työläisperheen tyttärestä valtakunnan vaikuttajaksi. Isä Edvard Sinervo kuului punakaartiin ja Sylvi-Kyllikki työskenteli punaisten vallankumousoikeudessa. Sodan kokemukset ja jälkiselvittelyt jättivät jälkensä tytön mieleen. Kilpi oli jo oppikouluikäisenä miettinyt, että kohtalo oli luonut hänet naiseksi, jotta hän voisi näyttää mihin nainenkin kelpaa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi ja suoritti myöhemmin filosofian kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa, vaikka oli silloin jo kolmen lapsen äiti. Kilpi nousi eduskuntaan vuonna 1934. Tätä ennen hän oli maakuntalehtien maineikas lehtinainen, teatteri- ja kirjallisuuskriitikko Tampereella ja Työväen Akatemian luennoitsija. Poliitikkona Kilpeä ajoi eteenpäin usko sivistyksellisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja sukupuolen suhteen tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Hän raivasi aktiivisella toiminnallaan tietä tuleville naispoliitikoille. Kilpi muistetaan myös auttamistyöstään erityisesti Suomeen 1930-luvun lopulla saapuneiden juutalaispakolaisten keskuudessa.

Jaana Torninoja-Latola on historioitsija, joka on kirjoittanut useita artikkeleita Sinervon sisaruksista Airasta, Elvistä ja Sylvi-Kyllikistä.

***

Kaisa Savolainen: Tieni vei Pariisiin

Kaisa Savolaisen lapsuus viiden lapsen sisarusparvessa maalaistalossa, jossa asui monenlaista väkeä, on kiintoisa aikalaiskuvaus 1940-luvulta. Hänen työelämänsä alkoi ammatinvalinnanohjaajana Kuopiossa 1960- luvulla. Lopulta hän päätyi korkeaan asemaan YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestössä Unescossa. Suomen Unesco-toimikunnan kasvatusjaoston puheenjohtajuus johti Savolaisen Unescon kokouksiin aikana, jolloin kylmä sota hallitsi kansainvälisiä suhteita. 1970-luvulla Suomi-Kuuba-seuran puheenjohtajakaudella kansainvälinen solidaarisuus kukoisti. Värikkäitä kokemuksia kertyi myös radio- ja tv-ohjelmien tekemisestä aikana, jolloin yhteiskuntaa uudistettiin ja vanhat arvot ja näkemykset törmäsivät uusiin. Tieni vei Pariisiin kertoo, miten Savolainen päätyi Vuotjärveltä Nilsiästä Pariisiin Unescoon. Tiellä riittää hauskoja tapahtumia, kiinnostavia ihmisiä ja mielenkiintoisia kohtaamisia. Savolainen avaa henkilökohtaisten kokemusten kautta tätä kiehtovaa ja samalla monimutkaista järjestöä, josta Suomessa ei ole paljon kirjoitettu.

***

Tarja Heiskanen, Mirja Vallisaari ja Katja Liuksiala: Väkevät sielut. Tarinoita Lapinlahden sairaalasta

Lapinlahden sairaala on täynnä ihmisten kohtaloita ja elettyä elämää. Rakennuksen seiniin, käytäviin, potilashuoneisiin ja portaisiin on tarttunut lähes kahdensadan vuoden aikana kaikuja kuolleiden ja elävien äänistä. Sairaalassa on kärsitty ja raivottu, mutta myös iloittu, parannuttu ja tehty psykiatrisen hoidon historiaa. Matka vankilamaiselta houruinhuoneelta avoimeen mielen hyvinvoinnin keskukseen ja kohtaamispaikkaan on ollut pitkä. Vuosikymmenten aikana jalkaraudat, pakkopaidat, elohopeahoidot, pitkät kylvyt ja insuliinisokit ovat jääneet historiaan. Uusia hoitomenetelmiä on kehitetty ja asenteet ovat muuttuneet.

Kirjan takaa löytyy kokenut kirjailijakolmikko, joiden aikaisempiin teoksiin lukeutuu tietokirjoja useilta eri aloilta. Tarja Heiskanen on sosiaalipsykologi, tietokirjailija ja terveystoimittaja, joka on työskennellyt MIELI ry:ssä lähes 30 vuotta. Mirja Vallisaari on äidinkielen ja viestinnän lehtorinakin toiminut tietokirjailija ja toimittaja. Katja Liuksiala on toimintaterapeutti, toimittaja ja jooganopettaja. Hän toimii Lapinlahden Lähteellä toimintakoordinaattorina ja on työskennellyt Lapinlahden sairaalassa toimintaterapeuttina ja sairaalatoiminnan lopettamisen jälkeen useita vuosia Pro Lapinlahden puheenjohtajana.

***

Jeremy Dronfield: Poika joka seurasi isäänsä Auschwitziin

Vuonna 1939 saksalaiset pidättivät itävaltalaisen Gustav Kleinmannin ja hänen vanhimman poikansa, 15-vuotiaan Fritzin. Heidät vietiin ensimmäisten joukossa Buchenwaldin keskitysleirille Saksaan. Sieltä alkoi heidän kammottava ja samalla koskettava ja tärkeä tarinansa, jota on vaikea edes kuvitella. Gustav päätettiin siirtää Auschwitziin, jonka he kumpikin tiesivät merkitsevän varmaa kuolemaa. Fritz joutui vaikean valinnan eteen. Lopulta hän lähti isä sä rinnalla kohti Auschwitzin kuolemanleiriä. Vankeutta kesti yhteensä viisi vuotta.

Herkästi ja taidokkaasti kirjoitettu teos perustuu Gustav Kleinmannin salaa pitämään päiväkirjaan. Harva holokaustista selvinnyt on tuonut mukanaan vapauteen näin tarkkoja päiväkirjamerkintöjä koko vankeutensa ajalta. Kirja oli Sunday Times- ja Amazon-bestseller -listojen kärkisijalla ja se on käännetty viidelletoista kielelle.

Walesilaissyntyinen Jerey Dronfield on kirjailija, historioitsija ja entinen arkeologi. Väiteltyään tohtoriksi Cambridgesta hän ryhtyi romaanikirjailijaksi. Dronfield on kirjoittanut myös tietokirjoja ja elämäkertoja.

***

Pauli Jokinen: Verikoirat – ja muita terroristeja sortokauden Helsingissä

Verikoirat on kuvaus Helsinkiä koetelleesta rajusta väkivallan aallosta ensimmäisen sortokauden (1899–1905) aikana. Kaupungissa tehtiin murhia ja pommi-iskuja ja maanalainen kirjallisuus levisi kadunkulmissa. Missä tahansa talossa saattoi toimia salainen kirjapaino ja läheiset ystävätkin paljastuivat santarmien urkkijoiksi. Monet joutuivat pakenemaan maasta tai heidät karkotettiin. Kirjassa seurataan koulupojista koottua taistelujärjestö Verikoiria, joka teki lukuisia salamurhia ja pommiattentaatteja aivan Helsingin ydinkeskustassa. Verikoirat-kirjassa yhdistetään sortokauden helsinkiläinen terrorismi myös laajempaan mittakaavaan: Suomen aktiivisen vastustuspuolueen syntyyn ja helsinkiläisten aktivistien yhteyksiin Venäjän vallankumouksellisiin.

Pauli Jokinen on laaja-alaisesti Helsingin historiaan perehtynyt tietokirjailija ja toimittaja. Hänen aikaisempia teoksiaan ovat muun muassa Sunnuntaikävelyllä Helsingissä (Minerva 2010) ja Helsingin murhahistoria (Into 2019). Jokinen toimii myös kaupunkioppaana ja on järjestänyt tapahtumia Murhakävelyistä Helsingin kävelyfestivaaleihin.

***

Luke Harding: Venäjän vakoojaverkosto
Kirjeenvaihtaja Luke Harding paljastaa Venäjän vakoojien verkoston, jonka avulla Vladimir Putin käy salaista sotaa länttä vastaan. Vakuuttavaan aineistoon pohjautuva kirja avaa Ukrainan tilannetta, vaalihäirintää, murhia ja henkilöitä niiden takana. Lisäksi se tuo esiin kaikenkirjavan joukon ihmisiä, joita on kiristetty tai lahjottu palvelemaan Venäjän etua. Oliko Yhdysvaltojen presidentti Donald J. Trump yksi heistä? Venäjän vakoojaverkosto on ainutlaatuinen teos jokaiselle, joka haluaa tietää, miten venäläiset vakoojat nykyisin työskentelevät.

Luke Harding on toimittaja, kirjailija ja Guardian-lehden palkittu kirjeenvaihtaja. Hän on työskennellyt Delhissä, Berliinissä ja Moskovassa sekä raportoinut sotatoimista Afganistanissa, Irakissa, Libyassa ja Syyriassa. Vuosina 2007–2011 hän toimi Guardianin Moskovan toimiston johtajana. Kreml karkotti hänet maasta ensimmäisenä tapauksena sitten kylmän sodan. Vuonna 2014 hän voitti arvostetun James Cameron -palkinnon.

***

Anna Kontula: Pikkuporvarit. Pohdintaa aikamme hengestä
Pikkuporvarit kuvaa pieniin asioihin keskittyvää ulkokultaista elämäntapaa, jossa teeskentely korvaa leikin, pöytätavat moraalin, dystopia utopiat ja naapurikyttäys yksilönvapauden. Elämän käyttövoimana toimii riskeiltä suojautuminen – ja koska riskejä riittää loputtomiin, tämä tarve hautaa lopulta kaiken muun. Pikkuporvarit-kirjassa pohditaan aikamme polttavia kysymyksiä, elämäntapaa ja mielenmaisemaa. Huomiot ovat herkullisia – ja niin tuttuja.
Kukin eläköön miten tahtoo, siihen ei ole nokan koputtamista. Pikkuporvari kuitenkin katsoo oikeudekseen ja jopa velvollisuudekseen taivuttaa kaikki muutkin elämäntapaansa, koska pitää sitä ainoana oikeana. Toisenlaiset elämäntavat tuntuvat henkilökohtaiselta loukkaukselta. Se tekee pikkuporvarista hyvin, hyvin vaarallisen.
Anna Kontula (s. 1977) on Valkeakoskella asuva sosiologi, kirjailija ja vasemmistoliiton kansanedustaja. Hänet tunnetaan valtavirta-ajattelua haastavana keskustelijana. Viimeisimmissä kirjoissaan Kontula on käsitellyt muun muassa yhteiskuntaluokkia, parlamentarismia, työn murrosta ja Israel–Palestiina-kysymystä. Kontulan perheeseen kuuluu puoliso, kaksi kissaa ja kolme aikuista lasta. Hän harrastaa lukemista, kirjoittamista, puutarhanhoitoa ja tanssia.
***
Eeva Puumala, Karim Maïche & Salome Tuomaala-Özdemir (toim.): Naapurusto. Tarinoita moniäänisestä lähiöstä
Tampereen Hervantaan sijoittuva Naapurusto kertoo, miten siellä asuvat ihmiset elävät keskenään. Mistä he puhuvat ja miten he tervehtivät toisiaan? Entä miten he ratkaisevat erimielisyyksiään tai millaisista asioista he neuvottelevat keskenään? Naapuruston parissa lukija pääsee pohtimaan omaa suhtautumistaan muun muassa rasismiin, päihdeongelmiin, köyhyyteen ja monikulttuurisuuteen. Kirja on yhteiskunnasta, yhteiselosta ja naapuruudesta kiinnostuneille osoitettu kutsu ajatella yhteiskunnan nykytilaa ja sen tulevaisuutta. Kirjan tekstit yhdistyvät ja limittyvät lisätyn todellisuuden elementteihin ja kuvakertomuksiin.

Kirjan tekijätiimiin kuuluvat Tampereen yliopiston tutkijat Eeva Puumala (YTT), Karim Maïche (YTT) sekä Salome Tuomaala-Özdemir (FT). Kirjan kuvitukset ovat kuvataiteilija Anne Savitien käsialaa ja lisätyn todellisuuden materiaalit on toteuttanut mediataiteilija S.M. Khalid Imran. Lisäksi mukana on joukko naapuruuteen perehtyneitä henkilöitä.

***

Kimmo Kiljunen (toim.): Raportti uusien hävittäjien hankinnasta
Ovatko hävittäjälentokoneet tarpeellisia Suomen turvallisuuden ja maanpuolustuksen kannalta? Vai onko kyseessä virheinvestointi nopeasti vanhenevaan teknologiaan? Onko kyse Suomen puolustamisesta, vai saatammeko isänmaamme pitkän kantaman hyökkäysaseilla ensi-iskun kohteeksi? Heikentääkö kymmenien miljardien investointi lopulta turvallisuuttamme? Eduskunta on päättänyt hävittäjien hankinnasta. Ratkaisematta on vielä tärkein: mistä ne ostetaan. Päätös määrää Suomen turvallisuuspoliittisen asemoitumisen ja siihen liittyvän strategisen riippuvuuden ja itsenäisyyden puoleksi vuosisadaksi.
Ilmavoimat asettaa hävittäjäkandidaatit paremmuusjärjestykseen sotilaallisen suorituskyvyn pohjalta. On välttämätöntä, että kilpailevia hävittäjiä vertaillaan myös elinkaarikustannusten, huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kasvihuonepäästöjen osalta. Raportti uusien hävittäjien hankinnasta analysoi näitä kysymyksiä. Se arvioi poliittista päätöksentekoa ja aikaisempia hävittäjäkauppoja.
Kirjoittajat ovat alansa parhaita suomalaisia asiantuntijoita. He edustavat monitahoisesti suomalaista yhteiskuntaa eivätkä jaa yhteistä näkemystä hävittäjähankkeen tarpeellisuudesta. Raportin on koonnut ja toimittanut Helsingin yliopiston dosentti, kansanedustaja Kimmo Kiljunen.

***

Jukka Pääkkönen: Horisontissa reilumpi maailma. Solidaarisuus-järjestön matka sissiliikkeiden tukijasta naisten ja tyttöjen puolustajaksi
Solidaarisuus-järjestö on vuonna 1970 syntynyt kehitysyhteistyöhankkeita toteuttava kansalaisjärjestö, jonka esikuvia ovat Amilcar Cabral, Eduardo Mondlane ja Olof Palme. Kansainvälisen Solidaarisuussäätiön työ on vuosi vuodelta ammattimaistunut ja itsenäistynyt. Yksittäiset avustuslähetykset muuttuivat ensin lastenruokaloiksi, talonrakennushankkeiksi ja monivuotisiksi pienviljelijöiden tukiohjelmiksi. Lopulta toiminnan keskiöön nousivat naiset ja tytöt.
Solidaarisuus-järjestön matkaan mahtuu kannattelevaa solidaarisuushurmosta, innostavia menestystarinoita ja suuria pettymyksiä. Yhden järjestön työn kautta avautuu näkökulma myös koko suomalaisen kehityspolitiikan muutokseen – ja aktiivisten kansalaisten rooliin köyhän etelän esitaistelijoina. Järjestön taivalta ja suomalaisen kehitysmaaliikkeen vaiheita arvioivat kirjassa sekä alkuvaiheiden aikalaiset että nykyiset ammattilaiset.
Jukka Pääkkönen (s. 1953) siirtyi journalismista kehitysyhteistyön pariin 1980-luvulla sanomalehden toimittajana. Hän seuraa edelleen aktiivisesti tapahtumia useissa itselleen tutuissa kehittyvissä maissa. Pääkkösellä on omaa kenttäkokemusta Solidaarisuus-järjestön toiminnasta Angolassa ja Nicaraguassa.

***

Minja Koskela: Äidiksi tuleminen
Minja Koskela kirjoitti teoksen odottaessaan ensimmäistä lastaan. Hän pohtii, miten raskaus muuttaa kehoa ja millaisia merkityksiä muuttuvalle keholle ladataan? Kuinka keskenmeno vaikuttaa seuraavaan raskauteen? Siirtyvätkö sukupolvien myötä ketjuuntuneet tavat vääjäämättä seuraavalle sukupolvelle? Millaista on tulla äidiksi yhteiskunnassa, jossa äitiys oletetaan tietynlaiseksi?
Äidiksi tuleminen on tutkimusmatka raskaana olemiseen ja äidiksi kasvamiseen. Se on kuvaus siitä, miten raskaus on jatkuvaa neuvottelua itsemääräämisoikeudesta kun arkielämässä törmää muiden oletuksiin ja äitiydelle asetettuihin ehtoihin. Koskela tarkastelee annettuja ehtoja ja miettii, miten äitiyskeskusteluun olisi mahdollista tuoda moninaisempia kokemuksia ja useampia ihmisiä huomioivia puhetapoja – jotta jokainen voisi tulla äidiksi omalla tavallaan.
Äidiksi tuleminen on yksi kertomus äitiydestä: “Vaikka en voisikaan muuttaa äitiyden konseptia yksin, voin osallistua sen uudelleenmäärittelyyn tässä ajassa, tässä kulttuurissa ja näissä ruumiillisissa olosuhteissa. Neuvotella äitiyttä uudestaan omista lähtökohdistani käsin ja antaa itse merkitykset omalle tarinalleni.”

Minja Koskela (YTM, MuM) on politiikan asiantuntijatehtävissä työskentelevä kirjailija, joka on tullut tunnetuksi yhteiskunnallisena keskustelijana. Koskelan aiempi tuotanto on käsitellyt tasa-arvokysymyksiä eri näkökulmista: Koskelan esikoisteos Ennen kaikkea feministi (Karisto, 2019) oli ensimmäinen neljännen aallon feminismiä Suomen kontekstissa käsittelevä tietokirja. Viime vuonna julkaistiin Koskelan ja Elina Tuomen yhteisteos Toisin tehty – keskusteluja koulusta (S&S, 2020), jossa Koskela käsitteli viiden opettajavuotensa ja väitöskirjaopintojensa aikana syntyneitä ajatuksia peruskoulun tasa-arvosta. Äidiksi tuleminen on Koskelan kolmas ja henkilökohtaisin teos, jossa Koskela kirjoittaa äidiksi tulemisen ehdoista ja omasta raskaudestaan laaja-alaisesti pohdiskellen.
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.<https://agricolaverkko.fi/arvostelut/>



-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20210825/d2aabf0c/attachment-0001.html>