[H-verkko] Arvosteltavaksi: Vastapainon syksyn 2020 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com<https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
***
Vastapaino syksyn 2020 kirjoja

Marko Juntunen
MATKALLA ISLAMILAISESSA SUOMESSA

Suomalaisten lähiöiden muuttuva todellisuus, maahanmuutto ja islamin lisääntynyt läsnäolo herättävät suomalaisissa mielipiteitä laidasta laitaan. Marko Juntunen kuvaa vuosien tutkimustyötään Turussa sijaitsevassa Varissuon lähiössä.
Teos avaa rikkaan näkökulman monikulttuuriseen lähiön arkeen sekä kuvaa kehityskulkuja, jotka ovat käsillä Suomessa jokaisella asuinalueella, jonka muslimiväestö on voimakkaassa kasvussa.

Väkivaltaa ja aseellisia konflikteja paenneet muslimiväestöjen
edustajat rakentavat Varissuolla uutta elämäänsä. Kuinka traumaattiset muistot ja uudet haasteet lomittuvat toinen toisiinsa lähiön arjessa? Tuovatko muuttajat mukanansa kotimaidensa konfliktit? Tuottavatko he turvallisuusuhkia vai kantavatko he huolta omasta turvallisuudestaan? Entä miltä Varissuo näyttää siellä kasvaneille musliminuorille?

Teoksen kirjoittaja Marko Juntunen on Lähi-idän ja islamin tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa sekä arabian kielen kääntäjä ja tulkki. Hän on tutkinut arabimaailman muuttoliikkeitä, muslimien järjestäytymistä ja Suomen muuttuvaa lähiötodellisuutta kahden vuosikymmenen ajan.
***
Tuomo Särkikoski, Tuuli Turja & Jaana Parviainen
ROBOTIN HOIVIIN? – YHTEISKUNTATIETEEN JA FILOSOFIAN NÄKÖKULMIA PALVELUROBOTIIKKAAN

Tämä kirja tarkastelee sosiaaliseen ja inhimilliseen toimintaan ulottuvien palvelurobottien haasteita yhteiskuntatieteen ja filosofian näkökulmista. Se tarttuu kysymyksiin, miten älykkäiksi ja oppiviksi kutsuttuja laitteita sovelletaan esimerkiksi vanhusten hoidossa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa tai miten niitä käytetään koulujen pedagogisina laitteina lasten oppimisessa.
Teknologia on aina muokannut yhteiskuntia, mutta se on neutraaliudestaan huolimatta myös poliittinen voima. Yhteiskuntien toimivuuden perustuessa yhä enemmän ohjelmisto- ja laiterobotiikkaan joudumme pohtimaan sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vallankäytön näkymättömämpää ydintä.
Millaista yhteiskuntaa olemme robotteinemme luomassa ja mitkä ovat ihmisten mahdollisuudet tätä kehitystä hallita? Entä miten kansalaisten näkemykset ja toiveet huomioidaan?
Robottikehityksen ohjaus vaatii teknologian tietoisempaa demokraattista ennakointia. Kirjassa nousevat esille robottien kehitys ja niiden soveltamisesta ja käytöstä saadut kokemukset, mutta myös niiden laajemmat sosiaaliset, eettiset ja poliittiset perustelut.

Teoksen kirjoittajat edustavat yhteiskuntatieteellisen ja filosofisen teknologiatutkimuksen, hoivatutkimuksen ja työelämän tutkimuksen sekä filosofian ja etiikan tutkimuksen parasta mahdollista kärkeä.
***

Maria Mäkelä, Samuli Björninen, Ville Hämäläinen, Matias Nurminen, Juha Raipola, Tytti Rantanen & Laura Karttunen
KERTOMUKSEN VAARAT – KRIITTISIÄ ÄÄNIÄ TARINATALOUDESSA

Aina on kerrottu tarinoita, mutta sosiaalisen median aikakaudella puhutaan jo tarinataloudesta. Itkettävillä ja inspiroivilla kokemustarinoilla myydään mitä vain suklaasta herätysliikkeisiin. Tarinankerronnan paineet pistävät poliitikkojen, journalistien ja viranomaisten kompassin sekaisin. Välillä jäljitellään pienen ihmisen some-päivityksiä, välillä kristillisiä kääntymyskertomuksia.
Kertomuksen vaarat - kriittisiä ääniä tarinataloudessa avaa tarinallisuuden ongelmia ja koluaa sen syövereitä bisneksessä, mediassa, kulttuurissa ja muussa julkisuudessa. Kirja haastaa aikaamme määrittävän tarinankerronnan ihannoinnin ja nakertaa sitä kirpeällä kertomuskritiikillä.
Kirjan toimittajat ovat eturivin narratologeja. Heidän lisäksi teoksessa mukana on nimekäs
joukko tarinankerronnan asiantuntijoita, jotka pohtivat visaista kysymystä: millaisia kertomuksia pitäisi kertoa?
***
Marja Saarenheimo
ESINEIDEN PERIMMÄISESTÄ OLEMUKSESTA

Voisimmeko tarkastella ympärillämme olevia esineitä monipuolisemmin? Pitäisikö meidän pohtia esineiden roolia inhimillisen psyyken kehityksessä ja muuttumisessa?
Suhteemme esineisiin ja tavaroihin on kummallisen ristiriitainen: tavarat nähdään vihollisina, joista on päästävä eroon, mutta samalla tavaroita tuotetaan kaiken aikaa lisää. Mediassa ihastellaan ihmisiä, jotka ovat panneet koko irtaimistonsa myyntiin ja tai minimalisoineet tavaran määrän.
Läheltä katsottuna esineissä paljastuu kauneutta, merkitystä ja välttämättömyyttä ihmisyyden rakentumisessa. Esineet avaavat syvällisen kysymyksen siitä, miten pitäisi ymmärtää ylipäätään ihmisen suhteita ei-inhimillisiin olioihin. On vaikea kuvitella elämää ilman esineitä.
***
Elisa Aaltola, Birgitta Wahlberg
ME JA MUUT ELÄIMET – UUSI MAAILMANJÄRJESTYS

Elisa Aaltolan ja Birgitta Wahlbergin toimittama artikkelikokoelma keskittyy uudenlaisen eläinsuhteen monitieteelliseen ja -taiteelliseen hahmottamiseen. Kirjassa käsitellään historiantutkimuksen, filosofian, kasvatustieteiden, uskonnon, oikeustieteiden ja kirjallisuustutkimuksen tulkintoja sekä taiteiden, kielen ja talouden roolia eläinsuhteen muokkaajina. Mitä nämä eri alat paljastavat eläinsuhteestamme ja tavoista, joilla sitä tulisi uudistaa?
Teos keskittyy tulevaisuuteen ja eläinutopioihin eli yhteiskuntaan, jossa myös eläinten hyvä elämä otetaan vakavasti. Miten tuohon tulevaisuuteen on mahdollista päästä? Nopeasti kasvavan eläinteollisuuden, ilmastonmuutoksen ja lajien kuudennen sukupuuttoaallon aikakaudella tämä kysymys on tärkeämpi kuin koskaan.

Kirjan kirjoittajat edustavat suomalaisen kriittisen eläintutkimuksen parhaimmistoa. Elisa Aaltola, FT, on filosofian erikoistutkija sekä eläin- ja ympäristöetiikan dosentti Turun yliopistosta. Birgitta Wahlberg, VTT, on julkisoikeuden yliopisto-opettaja ja post doc -tutkija Åbo Akademissa.
***
Johanna Kallio & Mia Hakovirta
LAPSIPERHEIDEN KÖYHYYS & HUONO-OSAISUUS

Köyhissä kotitalouksissa asuvien lasten määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina. Samalla osa lapsiperheistä kokee kasautuvaa huono-osaisuutta, mikä uhkaa mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista. Vanhempien huono-osaisuuden ja köyhyyden vaikutuksia lasten hyvinvointiin on tutkittu vähän, eikä lasten näkökulma ole päässyt tutkimuksessa usein esiin.
Lapsiperheiden köyhyys ja huono-osaisuus antaa monipuolisen kuvan lapsiperheiden huono. osaisuudesta ja köyhyydestä Suomessa. Teoksessa esitellään erilaisten aineistojen pohjalta lapsuudessa koetun huono-osaisuuden ja köyhyyden seurauksia sekä lapsuudessa että myöhemmin aikuisuuden kynnyksellä. Johtopäätöksissä pohditaan, miten lapsiperheiden huono-osaisuutta ja köyhyyttä voitaisiin vähentää ja miten ilmiön ylisukupolvisia polkuja voitaisiin ehkäistä.
Teos on suunnattu poliittisille päättäjille, sosiaali-, terveys- ja kasvatustieteiden opiskelijoille sekä näiden alojen opettajille ja ammattilaisille.
Kirjan ovat toimittaneet sosiaalityön professori Johanna Kallio ja dosentti Mia Hakovirta Turun yliopistosta. Kirjan kirjoittajat ovat tutkineet eri näkökulmista lasten ja lapsiperheiden köyhyyttä ja huono-osaisuutta.
***
Piia Einonen & Miikka Voutilainen
SUOMEN SODAN JÄLKEEN – 1800-LUVUN ALUN YHTEISKUNTAHISTORIA

Teos käsittelee autonomista Suomea vuosina 1800-1850. Se tarjoaa kokonaiskuvan aikakaudesta, muutoksista ja jatkuvuuksista, joita siirtyminen Ruotsin vallan alta Venäjän vallan alle aiheutti. Historiantutkijat kysyvät, miten sota ja hallitsijanvaihdos muuttivat todella suomalaisten arkea?

Teos nostaa esiin niitä sosiaalisia ja taloudellisia kehityskulkuja, joita vuosisadan alkupuolella
koettiin - osin sodasta johtuen mutta myös siitä riippumatta. Näennäisen hiljaiselon varjossa Suomi avautui maailmantaloudelle, kansainvälisille vaikutteille ja ihmisten sosiaaliselle ja maantieteelliselle liikehdinnälle. Samalla syvenevät köyhyyden ja eriarvoistumisen juuret, jotka myöhemmin 1800-luvun kuluessa näkyivät nälänhätinä sekä lopulta itsenäistyneen Suomen sisällissotana.

Teoksen pääpaino ei ole sotatapahtumissa, vaan sotaa edeltäneissä ja sitä seuranneissa yhteiskunnallisissa ja taloudellisissa oloissa sekä aikalaisten kokemuksissa. Teos ei keskity kriiseihin tai yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin muutoksiin itsessään vaan niiden seurauksiin ja vaikutuksiin tavallisten ihmisten arjessa.
***

Ville-Juhani Sutinen
NEUKKUTURISMI – NEUVOSTOLIITON MATKAILUN HISTORIA

Neukkuturismi kertoo Neuvostoliiton matkailun tarinan 1920-luvulta aina 1990-luvun taitteeseen. Lomat Mustanmeren rannalla, hoidot sanatorioissa ja turistikierrokset Leninin muistopaikoille ja tehtaisiin muodostavat omintakeisen historian länsimaisen turismin tradition rinnalle. Neuvostoliitto käytti matkailua sosialismin rakentamiseen, mutta samalla turismi tarjosi kansalaisille tilaisuuden vapautua valtion autoritaarisesta otteesta.

Viime vuosisadan jälkipuoliskolla myös suomalaiset matkustivat Neuvostoliittoon niin kulttuurivieraina, rantalomailijoina kuin vodkaturisteinakin. Kirja tuo esiin matkailun monet kasvot pinta-alaltaan maailman suurimmassa valtiossa, nojaten laajaan alkuperäisaineistoon ja painottaen myös neukkuturismin visuaalista puolta.

Ville-Juhani Sutinen on Jyväskylässä asuva kirjailija, jonka tuotantoon kuuluu niin runoutta, tietokirjoja kuin romaaneja. Hän on käsitellyt teoksissaan muun muassa 1900-luvun historiaa Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Sutisen yhdessä Ville Ropposen kanssa kirjoittama Neuvostoliiton vankileirejä tarkasteleva teos Luiden tie oli vuoden 2019 tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas.
***
Maria Lassila-Merisalo
TARINALLINEN JOURNALISMI

Tarinallinen journalismi on faktaa, joka lainaa kerrontakeinoja fiktiosta. Se suo kirjoittajalleen tiettyjä taiteellisia vapauksia, mutta vaatii myös totuudellisuutta ja
vastuuta.
Hyvään journalistiseen ammattitaitoon kuuluu kyky tunnistaa, millainen muoto palvelisi parhaiten tarjolla olevaa sisältöä. Esimerkiksi reportaasi, henkilöjuttu ja ilmiöjuttu kaipaavat kertojaltaan ymmärrystä tarinan rakenteesta. Kirja sisältää konkreettisia neuvoja ja oppeja
tarinalliseen journalistiseen kirjoittamiseen. Vastaavaa opasta ei ole suomenkielisenä tehty aiemmin.
FT Maria Lassila-Merisalo on journalistisen kirjoittamisen dosentti. Väitöskirjansa hän on tehnyt kaunokirjallisesta journalismista.
***
Olli Seuri
AVOIN KYSYMYS – HAASTATTELUN KÄSIKIRJA

Haastattelu on yksi toimittajan tärkeimpiä työkaluja. Aina sen käyttö ei ole helppoa. Haastatteleminen on taito, jota voi kehittää paremmaksi.

Palkittu toimittaja Olli Seuri johdattaa lukijan haastattelun maailmaan. Hän riisuu sen kaikesta
ylimääräisestä. Toisinaan haastattelu on tiivistunnelmaista suoraa lähetystä, välillä sitaattien keräämistä haastateltavalta. Kirja jatkaa siitä, mihin Olli Seurin Avoin kysymys -podcast jää: Se tarjoaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan journalistiseen haastatteluun. Käsikirja korostaa ja painottaa journalistisen työn erityisyyttä ja tärkeyttä. Nyt tarvitaan faktoihin ja totuuteen sitoutuneita haastattelijoita kipeämmin kuin koskaan.

YTT Olli Seuri (s. 1983) tunnetaan Ylen ajankohtaisohjelmien ja vaalitenttien tekijänä. Hänet on palkittu sekä Bonnierin Suurella journalistipalkinnolla että Suomen Kuvalehden journalistipalkinnolla. Hän on myös mukana teoksessa Totuuden jälkeen - Miten media selviää algoritmien ja paskapuheen aikana.
***
Anneli Kauppinen
MISTÄ KIELI MEIHIN TULEE

Professori Anneli Kauppinen johdattaa matkalle pohtimaan kielen syntyä. Ihmisellä on kyky
ymmärtää erilaisia ilmeitä, eleitä, ääniä, puhetilanteita ja painotuksia eri tasoilla. Inhimillisen kielen erityisyys ei ole pelkästään ajattelussa tai kielessä - vaan toiminnassa ja sen jatkuvassa muutoksessa, evoluutiossa. Tässä voimme nähdä vihjeitä myös viittomakielen synnyn salaisuudesta.
Kirjassa väitetään, että todisteita synnynnäisestä ja kaikille ihmisille yleisestä kieliopista ei ole. Sen sijaan ihmisellä on vuorovaikutuksen voimasta kehkeytyviä valmiuksia. Ihmiskielen erityisyys perustuu peilisolujen tukemaan jäljittelyn taitoon ja sosiaaliseen herkkyyteen.
Jo varhaisessa lapsuudessa voimme nähdä toistoa, samankaltaisuutta ja analogioita. Voimme
myös luoda loputtomasti uusia yhteyksiä, niiden ketjuja ja muotoja. Voimme muuntaa kehollisen liikkeen toistumia säännöiksi ja pysyviksi rakenteiksi, kieliopiksi. Konkreettisesta syntyy abstraktia. Jokin voi olla jotakin muuta: sinä olet maa, minä olen kuu, elämä on matka. Jos ymmärtää metaforan idean, voi päästä kielen juurille. Tervetuloa tälle matkalle pohtimaan, mistä kieli tulee meihin!
Kirjan johtopäätökset perustuvat lingvistisiin, kehityspsykologisiin ja evoluutioteorioihin sekä empiirisiin kieliesimerkkeihin.

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja kielikasvatuksen professori emerita.
***
Kimmo Jäyhämö
DIGI ASKEESI – MITEN ELÄÄ JA AJATELLA DIGITAALISELLA AIKAKAUDELLA

Tuoko digitaalisuus mukanaan asioita ja ilmiöitä, joista olisi hyvä pidättäytyä ja parempi pysyä erossa? Uuvuttaako digitaaliset käyttöliittymät, jotka ovat yhtä kuin työ ja elämä? Onko digitaalisen median ulkopuolella mitään?

Digitaalisuus tarkoittaa käytännössä mullistusta, jossa vanha tapa korvataan uusilla digitaalisilla sovelluksilla, minkä jälkeen uusi korvataan uudemmalla. Ja niin edelleen. Digitaalinen aikakausi on myös jatkuvaa keskeytystä, jolloin liian usein toimivat asiat irrotetaan asiayhteydestään ja hyvät toimintatavat tuhotaan. Kaikki konkreettinen katoaa utuna ylös ilmaan.

Seurauksena on jalat tukevasti ilmassa ja pää pilvessä. Voisimmeko saada jalkaa kovemmalle maan kamaralle? Vanhaan ei voi palata, mutta voimme rakentaa paremman uuden maailman, jossa voi olla myös paljon vanhaa ja hyvää, konkreettista ja toimivaa. Tässä kirjassa tehdään filosofisia harjoituksia, joilla voi hillitä digiajan ei-toivottuja piirteitä.

Kimmo Jylhämö on tiedekustantaja, journalisti ja filosofi. Kirjoittaja lukee ja työstää työkseen digitaalisia sisältöjä. Jylhämö tuhansia artikkeleita ja satoja käsikirjoituksia vuodessa. Aivan liikaa. Kirjassa hän kertoo, mihin hän työssään jatkuvasti törmää.

***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.<https://agricolaverkko.fi/arvostelut/>

-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20200914/e13062c8/attachment-0001.html>