[H-verkko] Väitökset: Inkerin kirkon nousu ja suomalaiset 1988-1993

[Agricola - Suomen humanistiverkko]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi tapahtuma:
--------------------------------------------
Inkerin kirkon nousu ja suomalaiset 1988-1993

7.11.2020 klo 10:15 -  klo 12:15 Porthania, PII, Yliopistonkatu 3, Helsinki https://www.google.com/maps/search/?api=1&query=Porthania%2C+Yliopistonkatu+3%2C+Helsinki%2C+Suomi
--------------------------------------------
TM Antti Luoma väittelee 7.11.2020 kello 10.15 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta ”Inkerin kirkon nousu ja suomalaiset 1988-1993”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, PII, Yliopistonkatu 3.

Vastaväittäjänä on professori Kari Alenius, Oulun yliopisto, ja kustoksena on professori Jouko Talonen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 240. Väitöskirjaa myy Tiedekirja Snellmaninkatu 13 00170 Helsinki (09) 635 177 tiedekirja at tsv.fi.

***

Inkerinsuomalaisia pidettiin Neuvostoliitossa suomalaisina, mutta Suomessa heistä vaiettiin useita vuosikymmeniä kylmän sodan ilmapiirin vuoksi. Tilanne alkoi muuttua 1980-luvun lopulla, kun Neuvostoliiton uudistuspolitiikka mahdollisti Suomessa aiempaa vapaamman keskustelun. Suomalaiset kokivat voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta suomea puhuneiden inkerinsuomalaisten kanssa. Aineellinen ja henkinen tuki inkeriläisille kanavoitui pääasiassa heidän luterilaisiin seurakuntiinsa. Nämä olivat käytännössä ainoita inkerinsuomalaisten näkyviä toiminnallisia rakenteita, jotka kattoivat laajasti heidän asuinkeskittymiään.

Stalinin vainoissa 1930-luvulla käytännössä tuhottu inkerinsuomalaisten kansallinen luterilainen kirkko aloitti uudelleen itsenäisen toimintansa Venäjällä vuoden 1992 alussa, kun inkeriläisseurakunnat irtaantuivat Viron kirkosta. Inkerin kirkon nousu tapahtui 1980-luvun lopulla käynnistyneen inkerinsuomalaisten kansallisen ja kirkollisen heräämisen innoittamana. Tässä väitöskirjassa on tutkittu, mikä oli suomaalisten rooli, merkitys ja vaikutus tässä kehityksessä.

Tutkimus perustuu laajan ja monipuolisen lähdeaineiston analysointiin. Merkittävin osa käytetyistä lähteistä koostuu kotimaisissa ja kansainvälisissä (Venäjä, Viro ja Sveitsi) arkistoissa säilytettävistä aikalaislähteistä, kuten pöytäkirjoista, matkaraporteista ja kirjeistä. Painamattomista lähteistä ja muista kirjallisista lähteistä saatua informaatiota tuetaan tutkijan tekemillä lukuisten aikalaistoimijoiden haastatteluilla. Lähteiden avulla muodostettuja tapahtumaketjuja taustoitetaan ja kehystetään tutkimuskirjallisuudella. Tarkoituksena on ennallistaa, rekonstruoida, historian tapahtumat kriittisellä lähdetyöskentelyllä pyrkien samalla tekemään oikeutta tutkimuksen kohteille.

Tämä tutkimus kertoo, että suomalaiset vaikuttivat Inkerin kirkon nousuun kolmella eri tasolla. Ensimmäisen tason muodostivat seurakunnat ja yksittäiset henkilöt, jotka loivat ystävyyssuhteita ja avustusväyliä inkeriläisiin ja heidän seurakuntiinsa. Toisen yhteyden tason muodostivat Kirkon Ulkomaanapu (KUA) sekä kirkon sisällä toimivat järjestöt, erityisesti herätysliikkeet. Suomen ev.lut. kirkon keskushallinnon yhteydessä toiminut KUA pyrki koordinoimaan suomalaisten avustusintoa ja sen kautta inkeriläisseurakuntia tuettiin lähes 13 miljoonalla markalla vuosien 1988–1993 aikana. Kirkollisten järjestöjen tuki inkeriläisseurakunnille oli ennen kaikkea hengellistä ja teologista tukea sekä talkooapua kirkkojen rakennustalkoisiin. Kolmas yhteyden taso oli hallinnollinen. Suomen kirkon johto pyrki aktiivisesti ohjaamaan Inkerin kirkon itsenäistymistä siten, että tällä olisi mahdollisimman hyvät edellytykset itsenäiseen toimintaan.

Tutkimus osoittaa, kuinka Inkerin kirkon nousu tapahtui inkerinsuomalaisten oman toiminnan ansioista, heidän kansallisen ja kirkollisen heräämisen innoittamana, mutta suomalaiset loivat rakenteet itsenäiselle kirkolle. Inkerinsuomalaisilla ei ollut resursseja tai taitoa luoda kirkon hallinnollisia rakenteita, työntekijäkoulutusta, toiminnallista järjestäytymistä tai kirkkorakennuksia, vaan suomalaiset mahdollistivat tämän kehityksen. Vaikka Inkerin kirkko aloittikin toimintansa itsenäisenä kirkkona 1992, joutui se jatkossakin turvautumaan suomalaisten tukeen lähes kaikessa toiminnassaan.

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.


--------------------------------------------


Lisätietoja:
Antti Luoma
antti.j.luoma at helsinki.fi


Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/event/inkerin-kirkon-nousu-ja-suomalaiset-1988-1993/
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola