[H-verkko] Konferenssit ja seminaarit: Bysantin tutkimuksen päivä 23.3.2020

[Agricola - Suomen humanistiverkko]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi tapahtuma:
--------------------------------------------
Bysantin tutkimuksen päivä 23.3.2020

23.3.2020 klo 13:00 -  klo 17:30 Tieteiden talo sali 404 https://www.google.com/maps/search/?api=1&query=Kirkkokatu+6%2C+00170+Helsinki%2C+Suomi
--------------------------------------------
Bysantin valtakunnan syntynä on pidetty vuotta 330, jolloin Konstantinos I Suuri perusti Konstantinopolin. Siitä tuli Itä-Rooman pääkaupunki, uusi Rooma. Tuo valtakunta käsitti lukuisia kulttuureja Euroopan, Aasian ja Afrikan rajalla. Kristillinen kreikankielinen hallinto oli niiden yhdistävä tekijä. Valtakunnasta on puhuttu tuhatvuotisena valtakuntana, se hajosi 1453 turkkilaisten valloittaessa Konstantinopolin. Käsite Bysantin valtakunta on vasta 1500-luvulla historiankirjoittajien käyttöön ottama termi. Se on vakiintunut yleiseen käyttöön ja nykyään Bysantin tutkimus pitää sisällään monenlaisia aihepiirejä, joita yhdistää side Bysantin kulttuuriperintöön. Lähtökohtaisesti niitä yhdistää tieteiden välinen tutkimusote. Bysantin tutkimuksen yksi tärkein tehtävä on uuden tiedon synnyttämisen ohella lisätä kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämystä, merkitystä ja kunnioittamista rauhanomaisessa rinnakkaiselossa nykypäivän yhteiskunnissa.

 

Sydämellisesti tervetuloa Bysantin tutkimuksen päivään!

 

Kahvituksen mitoituksen ja ruoka-ainerajoitusten tiimoilta toivomme ennalta ilmoittautumista viimeistään 18.3.2020 osoitteeseen:    bts at pro.tsv.fi

13.00–13.15  Avaus, pj. Päivi Salmesvuori

13.15–13.45

FT Jeanette Lindblom: Naiset yleisönä, osanottajina ja kulttuurin tekijöinä varhaisessa Bysantissa

13.45–14.15

TeT, dos. Pia Houni: Esityksellisiä havaintoja antiikin kreikkalaisesta teatterista Bysantin aikaan

14.15–14.45

Prof. Jukka Korpela: Islam ja Venäjä

14.45–15.15 Kahvipaussi

15.15–15.45

Dos. Tuukka Talvio: Bysantin rahojen suomalaiset jäljitelmät

15.45–16.15

Mari Kotka: Bysantti Kalevala Korun malleissa

16.15–16.45

FT Antti Lampinen: Lännen ihmeet varhaisbysanttilaisessa kirjallisuudessa

16.45–17.15

Prof. Paavo Hohti: Mikael Psellos käväisi Suomessa

17.15–17.30 lopetus

 

Esitelmien sisältökuvaukset:

FT Jeanette Lindblom: Naiset yleisönä, osanottajina ja kulttuurin tekijöinä varhaisessa Bysantissa

Esitelmä tarkastelee, miten naiset olivat osana sekä uskonnollista että maallista kulttuuria. Naiset eivät kuitenkaan olleet yhtenäinen ryhmä ja eri tekijät vaikuttivat heidän osallistumiseensa.

TeT, dos. Pia Houni: Esityksellisiä havaintoja antiikin kreikkalaisesta teatterista Bysantin aikaan

Teatterintutkijan yksi hämmästelyn kohde on se, mitä antiikin teatterin perinnölle tapahtui Bysantin valtakunnan aikana? Mikä oli teatterin asema ja paikka? Miten tekstit tai esitykset jatkuivat uuden ajan tultua. Esitelmässä pohditaan teatterin performatiivisuutta Bysantin rikkaassa kulttuurimaastossa.

Prof. Jukka Korpela: Islam ja Venäjä

Venäjä käsitetään monesti bysanttilaisena ja ortodoksisen kulttuurin keskuksena, mitä ajatusta Moskovan valtakunta identiteettinään levittikin. Volgalle muodostui islamilainen korkeakulttuuri jo ennen Dneprin alueen kristillisyyttä, mikä vaikutti paljon Moskovan hallinnon, lakien ja kulttuurin kehittymiseen, koska sinne oltiin enemmän yhteyksissä kuin bysanttilaiseen tai läntiseen kristikuntaan.

Dos. Tuukka Talvio: Bysantin rahojen suomalaiset jäljitelmät

Suomessa valmistetuiksi tulkittuja bysanttilaisten rahojen jäljitelmiä on tutkittu 1970-luvulta alkaen. Metallinpaljastimien käyttö on 2010-luvulla lisännyt niiden löytöjä ja muuttanut kokonaiskuvaamme jäljitelmien valmistamisesta.

Mari  Kotka: Bysantti Kalevala Korun malleissa

Bysantin perintöä Suomessa voidaan tarkastella myös korujen kautta.  Esitelmässä kerrotaan Kalevala Korun malleista, joissa on nähtävissä Bysantin vaikutusta.

FT Antti Lampinen: Lännen ihmeet varhaisbysanttilaisessa kirjallisuudessa

Rooman valtakunnan läntisten osien lipsuessa myöhäisantiikin kuluessa yhä selvemmin itäroomalaisen valtapiirin ulkopuolelle, on kirjallisuudessa havaittavissa kiinnostava kehityskulku, jonka myötä tunnetun maailman läntisiin osiin alettiin jälleen liittämään aiempaa vahvemmin ihmekertomuksia, kummallisuuksia ja kuriositeetteja. Prokopioksen historiateksteissä Britannia vaikuttaa monella tavoin toismaailmaiselta. Myös varhaisemmat keveän kirjallisuuden tekstit kuten Antonios Diogeneen ’Ihmeellisyyksiä Thoulen takana’ kiinnostivat varhais- ja keskibysanttilaisia kirjoittajia (mm. Fotios), ja kirjoittajat myös hyödynsivät ’lännen ihmeitä’ oman aikansa kertomuksissa (Eustathios Makrembolites).

Prof. Paavo Hohti: Mikael Psellos käväisi Suomessa

Esityksessä käsitellään Paavo Haavikon runokokoelmaa Neljätoista hallitsijaa. Näkökulma on Bysantin jälkivaikutus ja millä tavoin se välittyy kirjailijan tuotantoon.

 

 


--------------------------------------------


Lisätietoja:
Päivi Salmesvuori
paivi.salmesvuori at helsinki.fi
http://www.protsv.fi/bts/

Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/event/bysantin-tutkimuksen-paiva-23-3-2020/
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola