[H-verkko] Esitelmät ja keskustelutilaisuudet: Uuden tutkimuksen ilta: ”Aistit ja tunteet keskiajan kirkkohistoriassa”

[Agricola - Suomen humanistiverkko]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi tapahtuma:
--------------------------------------------
Uuden tutkimuksen ilta: ”Aistit ja tunteet keskiajan kirkkohistoriassa”

4.11.2019 klo 17:15 -  klo 19:45 Tieteiden talo, Kirkkokatu, Helsinki https://www.google.com/maps/search/?api=1&query=Tieteiden+talo%2C+Kirkkokatu%2C+Helsinki%2C+Suomi
--------------------------------------------
Keskiajan tutkimuksen seura Glossa ry ja Suomen kirkkohistoriallinen seura kutsuvat keskiajan kirkkohistoriasta kiinnostuneita syksyn Uuden tutkimuksen iltaan! Seurojen yhteistyössä järjestämässä illassa kuullaan kolme esitelmää aisteihin ja tunteisiin liittyvistä teemoista.

Pyydämme osallistujia ilmoittamaan alustavasti tulostaan kahvitarjoilun arvioimiseksi keskiviikkoon 30.10. mennessä. Ilmoittautuminen tehdään e-lomakkeella.

Illan tarkempi aikataulu ilmoitetaan myöhemmin SKHS:n verkkosivuilla, Facebook-sivulla ja ilmoittautumislomakkeessa. Linkki verkkosivuille löytyy tästä.

Illan puhujat ja aiheet ovat:

TM, tohtorikoulutettava Johanna Tyynelä-Haapamäki: Ystävyys, yhteistyö ja avunanto – Pyhän Birgitan merkitys Brynolf Algotssonin ja Nils Hermanssonin kanonisaatioprosesseissa

Skaran piispan Brynolf Algotssonin (n. 1248–1317) ja Linköpingin piispan Nils Hermanssonin (1325/26–1391) kanonisaatioprosessit avattiin 1400-luvulla. Vahvana taustavaikuttimena kanonisaatioprosessien käynnistymiseen oli pyhän Birgitan menestyksekäs kanonisaatio vuonna 1391, mutta Birgitalla on osansa myös piispoista kertovien pyhimystekstien sisällöissä. Brynolf Algotssonin kohdalla Birgitta oli osaltaan luomassa pyhimyskultin kehittymistä,  Nils Hermansson taas oli Birgitan perheystävä sekä myöhemmin aktiivinen Birgitan kanonisoinnin edistäjä. Yhteydet kanonisoituun pyhään olivat tärkeitä pyhimyksellisyyden rakennusaineita, mutta samaan aikaan oli tärkeää rakentaa myös kuvaa itsenäisestä pyhimyksestä – mitä korostetaan, mitä sivuutetaan pyhimyskuvaa rakennettaessa. Ilmestykset aistihavaintoineen, kunnioitus, ystävyyssuhteet muodostivat pohjaa uusien ”birgittalaisten pyhimysten” kanonisaatioprosesseille. Tutkimuksessani teen vertailua asiakirjalähteistön ja hagiografisten tekstien välillä pyhimyskuvien rakentamisen selvittämiseksi.

FM, tohtorikoulutettava Janika Aho: Pyhimykset ja pirut taivaallisessa puutarhassa? – Keskiaikaiset seinämaalaukset Suomen kirkoissa

Keskiajan kirkoissa olevat kuvat olivat kirkkointeriöörin hallitsevia elementtejä ja sisällöltään voimakkaita esityksiä. Maalauksissa kuvataan niin Raamatun ja pyhimyskertomusten hyveellisiä hahmoja, helvetin epäinhimillisiä olioita kuin paratiisiin viittaavia kasviaiheitakin. Keskiajan pitäjänyhteisössä kirkko oli yksi harvoista paikoista, joissa oli nähtävillä suurikokoisia ja näyttäviä kuvia. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia Suomen alueella säilyneitä keskiaikaisten kirkkojen seinämaalauksia syventyen niiden moniin merkityksiin yhteisön rakentumisessa ja sen rajojen visualisoinnissa. Esitelmässä luodaan katsaus aineiston visuaaliseen maailmaan ja tutkimuksen tämänhetkisiin kysymyksiin.

FT, tutkija Jenni Kuuliala: Pyhyys, sairaus ja yhteisö myöhäiskeskiajalla

Ruumiillisuus, sairaus ja kärsimys ovat olleet erottamaton osa pyhimyskultteja jo myöhäisantiikista saakka. Marttyyrit kärsivät kammottavat kohtalonsa kärsivällisesti ja valittamatta, ja valtaosa ylöskirjatuista pyhimysten ihmeteoista on aina ollut parantamisia. Myöhäiskeskiajalla Kristuksen kärsimysten jäljittelystä tuli olennainen hartaudenharjottamisen ja pyhän elämän tunnusmerkki. Esitelmässäni tarkastelen sitä, miten 1200–1400-luvuilla käytyjen kanonisaatiokuulusteluiden todistajat rekonstruoivat ja tulkitsivat pyhimysten ruumiillisuutta ja kärsimystä. Lausunnoissa todistajien omat muistot pyhimyksen elämästä sekoittuvat kulttuurillisten, pyhimysten elämään liitettyjen merkitysten kanssa. Sairaudella ja ruumiillisella heikkoudella (infirmitas) korostettiin pyhän elämän osa-alueita, mutta tapaan, jolla se tehtiin, vaikuttivat myös pyhimyksen sukupuoli, tausta, ja kultin maantieteellinen sijainti.

Tervetuloa!


--------------------------------------------


Lisätietoja:


Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/event/uuden-tutkimuksen-ilta-aistit-ja-tunteet-keskiajan-kirkkohistoriassa/
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola