[H-verkko] Arvosteltavaksi: Ursan teoksia

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
***
Tommi Tenkanen
Pimeän aineen arvoitus

”Pimeä aine on arvoitus, joka on piinannut kosmologeja, tähtitieteilijöitä ja hiukkasfyysikoita jo vuosikymmeniä. Pimeän aineen luonne on modernin fysiikan tärkeimpiä ja hieman yllättäen vaikeimmiksi paljastuneita ongelmia.

Maailmankaikkeus näyttää pikaisella vilkaisulla selkeältä. Kaikesta maailmankaikkeuden aineesta yli 80 % on meille kuitenkin tuntematonta ja näkymätöntä. Kukaan ei vielä tiedä, mitä pimeä aine on, sillä havaitsemme sen vaikutuksen ainoastaan painovoiman kautta. Ilman pimeää ainetta kotigalaksiamme ei olisi koskaan syntynyt eikä meitäkään olisi olemassa.

Tommi Tenkanen kertoo omiin kokemuksiinsa pohjautuen miten tutkijat lähestyvät tuntematonta etsiessään pimeää ainetta. Tenkanen tutkii teoreettista kosmologiaa tällä hetkellä Johns Hopkinsin yliopistossa Yhdysvalloissa.

***
Veikko Mäkelä, Markus Hotakainen, Hannu Karttunen, Matti Suhonen (toim.)
Tähdet 2020
Milloin olet viimeksi katsellut tummuvalle iltataivaalle kirkastuvia tähtiä?

Tähdet 2020 kertoo milloin ja missä päin taivasta on kiinnostavaa nähtävää. Kirjan avulla voit tunnistaa, mikä on se taivaalla kirkkaana loistava kohde. Opas sisältää monipuolisesti tietoa tähtitaivaan tapahtumista ja ilmakehän ilmiöistä.

Kirja jakautuu kuukausikatsauksiin, joissa on tähtikarttojen lisäksi tietoa tähtitaivaan asennosta, planeettojen ja Kuun näkymisestä sekä muista vaihtelevista taivaan tapahtumista. Kirjan kalenteriosassa on Auringon, Kuun ja planeettojen nousu- ja laskuajat sekä muuta taulukkotietoa.
Tähdet 2020 kertoo mitä kaikkea jännittävää tähtitaivaalta löytyy.
***
Carlo Rovelli
Todellisuus ei ole sitä miltä se näyttää
Carlo Rovellin teos esittelee laajemmin samoja teemoja kuin aiempi menestysteos Seitsemän lyhyttä luentoa fysiikasta.

Jos olet lukenut Seitsemän lyhyttä luentoa fysiikasta ja haluat tietää lisää, tämä kirja on matkalippusi pidemmälle tuon kirjan kuvaamaan outoon maailmaan.

Mistä maailma koostuu? Teoreettinen fyysikko Carlo Rovelli luonnostelee fysiikan keskeisimpien ideoiden kehityksen ja kuvaa modernin fysiikan suurimmat keksinnöt. Hän esittelee millainen käsitys maailmasta on kvanttigravitaation tutkimuksen taustalla ja vie lukijan matkalle kauas arkisista käsityksistämme. Kirjassa Rovelli esittelee laajemmin samoja teemoja kuin menestysteoksessaan Seitsemän lyhyttä luentoa fysiikasta.

***
Esko Valtaoja
Avaruudesta
Esko Valtaojan uutuusteos on pieni ja kaunis kirja maailmankaikkeudestamme.

”Tieto avaa aistimme ja ajatuksemme todellisuudelle. Se auttaa meitä näkemään yhä uutta, ennalta aavistamatonta kauneutta ja ihmeellisyyttä meitä ympäröivässä maailmassa.Se opettaa meidät riemuitsemaan maailmankaikkeudesta, uneksimaan tähtien lämpimässä valossa avaruuden loppumattomien syvyyksien keskellä.”

Esko Valtaojan leipälaji on ruokkia mielikuvitustamme maailmankaikkeuden ihmeillä. Tässä kirjassa hän esittelee mitä me olemme tieteen avulla saaneet selville maailmankaikkeudesta: Isot, pienet ja kummalliset asiat, tähdet, galaksit, valtava tyhjyys, pimeä aine ja energia sekä elämä.

***
Markkasen galaksit
Osmo Pekonen ja Johan Stén (toim.)

Professori Tapio Markkanen (1942–2017) ansioitui paitsi astronomina myös etevänä tähtitieteen historioitsijana ja yleistajuistajana. Osmo Pekonen ja Johan Stén ovat toimittaneet Tapio Markkasen muistoksi oppihistoriallisen kirjoituskokoelman.

Anto Leikola: Tapio Markkanen
Heikki Oja: Muistikuvia tiedekeskus Heurekan perustamisesta
Timo Vuorikoski: Professori Tapio Markkasen muotokuva
Lauri Jetsu ja Juha Pentikäinen: Algolin taivaallinen silmänisku vuosituhansien takaa
Osmo Pekonen: Cassinit – astronomeja isästä poikaan
Johan Stén: Celsius, Ferner ja Lexell: kolmen ruotsalaisen astronomin opintomatkat Euroopassa
Karri Muinonen: Suuri Carte du Ciel -tähtivalokuvausohjelma

***
Kirsi Lehto
Astrobiologia
Elämän edellytyksiä etsimässä

Olemmeko yksin maailmankaikkeudessa? Maapallon elämä on saanut alkunsa jostakin pienestä ja heiveröisestä, yksittäisistä hyvin hauraista molekyyleistä. Luonnonvalinnan kautta elämä on kehittynyt loputtoman kestäväksi ja peräänantamattomaksi sinnittelijäksi, joka on säilynyt läpi mitä ankarimmista olosuhteista. Säilyneitä elämän linjoja ovat ne, jotka ovat pystyneet sopeutumaan suuriin ympäristön muutoksiin ja selviytyneet lajien välisessä kilpailussa.

Maapallon elämä on käynyt läpi useita pullonkauloja, joiden kautta on syntynyt kaikki eliökunnan monimuotoisuus, mukaan lukien yksi teknologinen ja kommunikoiva laji, ihminen. Elämää voi olla olemassa myös muualla, kenties oman aurinkokuntamme muilla kappaleilla tai kaukana muissa planeettakunnissa. Elämän synty vaatii sopivaa biokemiaa ja riittävästi energiaa ja aikaa. Millaista elämä voisi olla maapallon ulkopuolella? Mitä kaikkea pitääkään tapahtua, että elämää syntyy? Mitä vaaditaan, että elämä saa aikaan teknologisen, avaruutta valloittavan älykkään lajin?

Kirsi Lehto on väitellyt tohtoriksi Kalifornian yliopistossa Riversidessa vuonna 1989, minkä jälkeen hän on toiminut molekyylibiologian ja astrobiologian tutkijana ja opettajana Turun yliopistossa. Hän on mukana myös perusteilla olevassa Euroopan astrobiologian instituutin toiminnassa.
Kirsi Lehdon teksteihin voi tutustua Elämän keitaita -blogissa.

***
Pekka Teerikorpi
Kosmologian alkulähteillä
Tähtisumuja Einsteinin avaruudessa

Pekka Teerikorpi esittelee modernin kosmologian syntyä ja sen kehittymistä viime vuosisadalla. Sata vuotta sitten maailmassa ja tieteessä tapahtui suuria mullistuksia. Ensimmäisen maailmansodan aikana Einstein, de Sitter ja Slipher julkaisivat uraauurtavia kosmologisia tuloksia ja muiden muassa Hubble, Friedmann ja Lundmark aloittivat uraansa.

Näiden tutkijoiden keskeiset julkaisut olivat irrallisia palasia kuvaan, joka ei vielä hahmottunut.Pian kuitenkin havainnot ja teoria alkoivat lähestyä samaa kohdetta, galaksien kansoittamaa avaruutta. Sen jälkeen kehitys on ollut valtaisaa, mutta kokonaiskuvassa on edelleen isoja pimeitä alueita. Kosmologian normaalitila on sellainen, että siinä avautuu yhä uusia arvoituksia.

Pekka Teerikorpi on kosmologian ja galaksien tutkija, joka on toiminut Tuorlan observatoriossa tutkijan ja professorin tehtävissä sekä akatemiatutkijana. Lukuisten tieteellisten artikkelien ja muiden kirjoitusten lisäksi Teerikorven kynänjälkeä on useissa yleistajuisissa teoksissa.
***
Caleb Scharf
Zoomataan universumiin
Matka maailmankaikkeuden mittoihin

Suurin tuntemamme mitta on koko havaittavan maailmankaikkeuden halkaisija, 10 potenssiin 27 metriä. Kaikkein pienin on Planckin pituus 10 potenssiin -35 metriä, lyhin mielekäs matka fysiikassa. Näiden kahden mitan välissä on kaikki, minkä voimme havaita. Elämän mittakaava on vain kapea viipale kaikesta.

Tutkija Caleb Scharfin ja kuvittaja Ron Millerin teoksessa matka maailmankaikkeuden mittoihin on 62 askelta pitkä. Niillä matkataan kaukaisimman kosmoksen ääriltä atomia pienempään kvarkkien ja kvanttien maailmaan. Tähän kaikkeen tutustutaan upeiden kuvien ja infografiikoiden kautta.

Sekä kosmisen että pienen mittakaavan ymmärrys on lisääntynyt valtavasti. Erityisesti tutkimus on muuttanut käsityksiämme kompleksisuudesta ja kompleksisista järjestelmistä, kuten elävistä olennoista. Kirjan kantavana teemana on ihmisen luontainen uteliaisuus ja kyky nähdä oman näkökulmansa ulkopuolelle.

Caleb Scharf tutkii elinkelpoisia eksoplaneettoja ja työskentelee Columbia Astrobiology Centerin johtajana. Häneltä on aiemmin suomennettu teos Kopernikuskompleksi (Ursa 2015). Ron Miller on palkittu kuvittaja ja kirjailija, jonka töitä on julkaistu mm. Natural Geographicissa, Scientific Americanissa ja useissa kirjoissa. Teoksen infografiikoista vastaa 5W Infographics.

***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.


-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20191016/025d76be/attachment-0001.html>