<html xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
{font-family:-webkit-standard;
panose-1:2 11 6 4 2 2 2 2 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style>
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut
at gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Tommi Tenkanen<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Pimeän aineen arvoitus<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">”Pimeä aine on arvoitus, joka on piinannut kosmologeja, tähtitieteilijöitä ja hiukkasfyysikoita jo vuosikymmeniä. Pimeän aineen luonne on modernin fysiikan tärkeimpiä ja hieman yllättäen vaikeimmiksi paljastuneita
ongelmia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Maailmankaikkeus näyttää pikaisella vilkaisulla selkeältä. Kaikesta maailmankaikkeuden aineesta yli 80 % on meille kuitenkin tuntematonta ja näkymätöntä. Kukaan ei vielä tiedä, mitä pimeä aine on, sillä havaitsemme
sen vaikutuksen ainoastaan painovoiman kautta. Ilman pimeää ainetta kotigalaksiamme ei olisi koskaan syntynyt eikä meitäkään olisi olemassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Tommi Tenkanen kertoo omiin kokemuksiinsa pohjautuen miten tutkijat lähestyvät tuntematonta etsiessään pimeää ainetta. Tenkanen tutkii teoreettista kosmologiaa tällä hetkellä Johns Hopkinsin yliopistossa Yhdysvalloissa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Veikko Mäkelä, Markus Hotakainen, Hannu Karttunen, Matti Suhonen (toim.)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Tähdet 2020<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Milloin olet viimeksi katsellut tummuvalle iltataivaalle kirkastuvia tähtiä?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Tähdet 2020 kertoo milloin ja missä päin taivasta on kiinnostavaa nähtävää. Kirjan avulla voit tunnistaa, mikä on se taivaalla kirkkaana loistava kohde. Opas sisältää monipuolisesti tietoa tähtitaivaan tapahtumista
ja ilmakehän ilmiöistä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirja jakautuu kuukausikatsauksiin, joissa on tähtikarttojen lisäksi tietoa tähtitaivaan asennosta, planeettojen ja Kuun näkymisestä sekä muista vaihtelevista taivaan tapahtumista. Kirjan kalenteriosassa on
Auringon, Kuun ja planeettojen nousu- ja laskuajat sekä muuta taulukkotietoa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Tähdet 2020 kertoo mitä kaikkea jännittävää tähtitaivaalta löytyy.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Carlo Rovelli<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Todellisuus ei ole sitä miltä se näyttää<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Carlo Rovellin teos esittelee laajemmin samoja teemoja kuin aiempi menestysteos Seitsemän lyhyttä luentoa fysiikasta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Jos olet lukenut Seitsemän lyhyttä luentoa fysiikasta ja haluat tietää lisää, tämä kirja on matkalippusi pidemmälle tuon kirjan kuvaamaan outoon maailmaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Mistä maailma koostuu? Teoreettinen fyysikko Carlo Rovelli luonnostelee fysiikan keskeisimpien ideoiden kehityksen ja kuvaa modernin fysiikan suurimmat keksinnöt. Hän esittelee millainen käsitys maailmasta
on kvanttigravitaation tutkimuksen taustalla ja vie lukijan matkalle kauas arkisista käsityksistämme. Kirjassa Rovelli esittelee laajemmin samoja teemoja kuin menestysteoksessaan Seitsemän lyhyttä luentoa fysiikasta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Esko Valtaoja<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Avaruudesta<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Esko Valtaojan uutuusteos on pieni ja kaunis kirja maailmankaikkeudestamme.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">”Tieto avaa aistimme ja ajatuksemme todellisuudelle. Se auttaa meitä näkemään yhä uutta, ennalta aavistamatonta kauneutta ja ihmeellisyyttä meitä ympäröivässä maailmassa.Se opettaa meidät riemuitsemaan maailmankaikkeudesta,
uneksimaan tähtien lämpimässä valossa avaruuden loppumattomien syvyyksien keskellä.”<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Esko Valtaojan leipälaji on ruokkia mielikuvitustamme maailmankaikkeuden ihmeillä. Tässä kirjassa hän esittelee mitä me olemme tieteen avulla saaneet selville maailmankaikkeudesta: Isot, pienet ja kummalliset
asiat, tähdet, galaksit, valtava tyhjyys, pimeä aine ja energia sekä elämä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Markkasen galaksit<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Osmo Pekonen ja Johan Stén (toim.)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Professori Tapio Markkanen (1942–2017) ansioitui paitsi astronomina myös etevänä tähtitieteen historioitsijana ja yleistajuistajana. Osmo Pekonen ja Johan Stén ovat toimittaneet Tapio Markkasen muistoksi oppihistoriallisen
kirjoituskokoelman.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Anto Leikola: Tapio Markkanen<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Heikki Oja: Muistikuvia tiedekeskus Heurekan perustamisesta<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Timo Vuorikoski: Professori Tapio Markkasen muotokuva<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Lauri Jetsu ja Juha Pentikäinen: Algolin taivaallinen silmänisku vuosituhansien takaa<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Osmo Pekonen: Cassinit – astronomeja isästä poikaan<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Johan Stén: Celsius, Ferner ja Lexell: kolmen ruotsalaisen astronomin opintomatkat Euroopassa<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Karri Muinonen: Suuri Carte du Ciel -tähtivalokuvausohjelma<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirsi Lehto<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Astrobiologia<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Elämän edellytyksiä etsimässä<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Olemmeko yksin maailmankaikkeudessa? Maapallon elämä on saanut alkunsa jostakin pienestä ja heiveröisestä, yksittäisistä hyvin hauraista molekyyleistä. Luonnonvalinnan kautta elämä on kehittynyt loputtoman
kestäväksi ja peräänantamattomaksi sinnittelijäksi, joka on säilynyt läpi mitä ankarimmista olosuhteista. Säilyneitä elämän linjoja ovat ne, jotka ovat pystyneet sopeutumaan suuriin ympäristön muutoksiin ja selviytyneet lajien välisessä kilpailussa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Maapallon elämä on käynyt läpi useita pullonkauloja, joiden kautta on syntynyt kaikki eliökunnan monimuotoisuus, mukaan lukien yksi teknologinen ja kommunikoiva laji, ihminen. Elämää voi olla olemassa myös
muualla, kenties oman aurinkokuntamme muilla kappaleilla tai kaukana muissa planeettakunnissa. Elämän synty vaatii sopivaa biokemiaa ja riittävästi energiaa ja aikaa. Millaista elämä voisi olla maapallon ulkopuolella? Mitä kaikkea pitääkään tapahtua, että
elämää syntyy? Mitä vaaditaan, että elämä saa aikaan teknologisen, avaruutta valloittavan älykkään lajin?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirsi Lehto on väitellyt tohtoriksi Kalifornian yliopistossa Riversidessa vuonna 1989, minkä jälkeen hän on toiminut molekyylibiologian ja astrobiologian tutkijana ja opettajana Turun yliopistossa. Hän on
mukana myös perusteilla olevassa Euroopan astrobiologian instituutin toiminnassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirsi Lehdon teksteihin voi tutustua Elämän keitaita -blogissa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Pekka Teerikorpi<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kosmologian alkulähteillä<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Tähtisumuja Einsteinin avaruudessa<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Pekka Teerikorpi esittelee modernin kosmologian syntyä ja sen kehittymistä viime vuosisadalla. Sata vuotta sitten maailmassa ja tieteessä tapahtui suuria mullistuksia. Ensimmäisen maailmansodan aikana Einstein,
de Sitter ja Slipher julkaisivat uraauurtavia kosmologisia tuloksia ja muiden muassa Hubble, Friedmann ja Lundmark aloittivat uraansa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Näiden tutkijoiden keskeiset julkaisut olivat irrallisia palasia kuvaan, joka ei vielä hahmottunut.Pian kuitenkin havainnot ja teoria alkoivat lähestyä samaa kohdetta, galaksien kansoittamaa avaruutta. Sen
jälkeen kehitys on ollut valtaisaa, mutta kokonaiskuvassa on edelleen isoja pimeitä alueita. Kosmologian normaalitila on sellainen, että siinä avautuu yhä uusia arvoituksia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Pekka Teerikorpi on kosmologian ja galaksien tutkija, joka on toiminut Tuorlan observatoriossa tutkijan ja professorin tehtävissä sekä akatemiatutkijana. Lukuisten tieteellisten artikkelien ja muiden kirjoitusten
lisäksi Teerikorven kynänjälkeä on useissa yleistajuisissa teoksissa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Caleb Scharf<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Zoomataan universumiin<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Matka maailmankaikkeuden mittoihin<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Suurin tuntemamme mitta on koko havaittavan maailmankaikkeuden halkaisija, 10 potenssiin 27 metriä. Kaikkein pienin on Planckin pituus 10 potenssiin -35 metriä, lyhin mielekäs matka fysiikassa. Näiden kahden
mitan välissä on kaikki, minkä voimme havaita. Elämän mittakaava on vain kapea viipale kaikesta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Tutkija Caleb Scharfin ja kuvittaja Ron Millerin teoksessa matka maailmankaikkeuden mittoihin on 62 askelta pitkä. Niillä matkataan kaukaisimman kosmoksen ääriltä atomia pienempään kvarkkien ja kvanttien maailmaan.
Tähän kaikkeen tutustutaan upeiden kuvien ja infografiikoiden kautta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Sekä kosmisen että pienen mittakaavan ymmärrys on lisääntynyt valtavasti. Erityisesti tutkimus on muuttanut käsityksiämme kompleksisuudesta ja kompleksisista järjestelmistä, kuten elävistä olennoista. Kirjan
kantavana teemana on ihmisen luontainen uteliaisuus ja kyky nähdä oman näkökulmansa ulkopuolelle.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Caleb Scharf tutkii elinkelpoisia eksoplaneettoja ja työskentelee Columbia Astrobiology Centerin johtajana. Häneltä on aiemmin suomennettu teos Kopernikuskompleksi (Ursa 2015). Ron Miller on palkittu kuvittaja
ja kirjailija, jonka töitä on julkaistu mm. Natural Geographicissa, Scientific Americanissa ja useissa kirjoissa. Teoksen infografiikoista vastaa 5W Infographics.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua
lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.</span><span style="color:black"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a> josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a>.</span><span style="color:black"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>