[H-verkko] Arvostelu: Waltarista asianharrastajille

[Agricola - Suomen humanistiverkko]

Agricolaan on lähetetty uusi arvostelu:
--------------------------------------------
Waltarista asianharrastajille
--------------------------------------------
20.3.2019 | Pekka Valtonen
--------------------------------------------
Mika Waltari -seuran vuosikirjan artikkeleissa käsitellään mm. Waltarin suhdetta politiikkaan, islamia Mikael Hakimissa, komisario Palmujen Helsinkiä sekä Waltarin runojen sävellyksiä.
Panu Rajala tarkastelee artikkelissaan Waltarin arkistokäyntiä Venetsiassa 1950-luvulla.

--------------------------------------------
Jukka Parkkinen (toim.): Illusioni 2018. Mika Waltari -seuran vuosikirja. Mika Waltari -seura, 2018. 135 sivua. ISBN L1799-294X.
--------------------------------------------

Kirjailijoiden ja muiden kulttuuripersoonien muistoseurojen julkaisut ovat yleensä sympaattista luettavaa. Niistä huokuu asianharrastajien intomieli ja se ”tykkääminen”, jonka vuoksi tällaisia yhdistyksiä on perustettu ja jonka vuoksi niissä jaksetaan toimia.

Niin on asianlaita myös Mika Waltari -seuran vuosikirjan kohdalla (kannessa ’seura’ on ilman väliviivaa, ”virallinen” muoto kaiketi viivan kera). Tässä tapauksessa sympatiaa lisää vielä se, että Waltarista tuskin kellään on (enää nykypäivänä) pahaa sanottavaa – hän lienee rakastetuimpia kirjailijoitamme.

136-sivuinen vuosikirja sisältää yhdeksän lyhyempää ja pidempää artikkeliksi luonnehdittavaa kirjoitusta ja muutaman seuran toimintaan liittyvän katsauksen. Sisällön luonteesta johtuen vuosikirjan ”arvostelu” kokonaisuutena sanan varsinaisessa mielessä on sekä hankalaa että tarpeetonta. Uskonkin tekeväni vuosikirjalle oikeutta nostaessani siitä esille vain joitakin henkilökohtaisesti tai yleisesti kiinnostavia aiheita.


Waltari ja politiikka
Vuosikirjan painavinta antia on poliittisen historian professorin Vesa Vareksen artikkeli Waltarin suhteesta politiikkaan. Tarkastelu ulottuu Waltarin nuoruudesta lähestulkoon hänen loppuvuosiinsa saakka. Tunnettua on se, että toisin kuin muut Tulenkantajien piirin kirjailijat, Waltari pysytteli hyvin epäpoliittisena verrattuna esimerkiksi Akateemiseen Karjala-Seuraan kuuluneeseen Martti Haavioon tai kulttuuriliberaaliin, sittemmin 1930-luvulla kulttuurivasemmistolaiseen Erkki Valaan, tai lähes kaikesta hurmaantuvaan Olavi Paavolaiseen. Waltarin 1930-luvun taitteen ja sen jälkeisissä romaaneissa Waltarin päähenkilöiden historiakäsitys on melkoisen konservatiivinen. Sisällissodan hävinnyt osapuoli on mukana vain ohuiden sivuhahmojen kautta, mutta toisaalta kuitenkin osapuolta demonisoimatta.

Vares käyttää Waltarin poliittisuuden arvioinnin lähteinä myös hänen elokuvakäsikirjoituksiaan. Varmastikaan ne eivät voi olla jyrkässä ristiriidassa hänen poliittisten näkemyksiensä kanssa, mutta ei niitä myöskään ole syytä ottaa yksi yhteen poliittisina todisteina. Waltari tuotti mitä tilattiin, ja useimmat tilauksethan tulivat Suomen Filmiteollisuudelta, jonka johtaja T. J. Särkkä oli tunnetusti äkkiväärä konservatiivi. Varmastikin sopimusneuvotteluissa Waltari oli ollut luonteelleen ominaisesti enemmän tai vähemmän taipuvainen.

Samaan taipuvaisuuteen liittyy varmasti myös Waltarin omaksuma epäpoliittinen asenne vierailuillaan natsi-Saksassa vuosina 1939 ja 1942. Lehtiartikkeleissaan näistä matkoista Waltari ei osoita, eikä välttämättä haluakaan osoittaa, samanlaista ”ajan hermoon” osuvaa tarkkailualttiutta kuin esimerkiksi Olavi Paavolainen. Waltarin vielä joskus 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla vasemmistopiireissä nauttima maine natsien myötäilijänä oli kuitenkin ylitulkintaa. Jos Waltarin arvostelijat olisivat silloin olleet paremmin selvillä Waltarin tuesta Paasikiven-Kekkosen linjalle, arvostelu olisi varmastikin ollut laimeampaa. Waltari jopa piti Neuvostoliiton toimeenpanemaa Tšekkoslovakian miehitystä rauhan kannalta positiivisena tapahtumana.

Itselleni uutta olikin Waltarin kunnioittava, jopa ihaileva suhde Urho Kekkoseen jo 1950-luvulta alkaen. Vesa Vares on käynyt läpi Urho Kekkosen arkistosäätiön hallussa olevat Waltarin kirjeet Kekkoselle, ja niistä välittyvä kuva ihailusta on yksiselitteinen. Lopputulemana Vareksen analyysista Waltaria on luonnehdittava joko konservatiiviseksi liberaaliksi tai liberaaliksi konservatiiviksi. Se ei ole yllätys, mutta Vareksen artikkeli tarjoaa kuitenkin uusia kulmia mestarin tuotantoon ja elämään.
Mikael Hakim ja islam
Lea Toivola kirjoittaa Waltarin romaanin Mikael Hakimin antamasta kuvauksesta islamista ja ihmisen mahdollisuuksista valita kohtaloaan. Hieman hajanaisessa artikkelissa tulee todennetuksi jälleen se, että huolimatta taustansa kristillisyydestä ja nuoruuden teologian opinnoistaan, uskonnot olivat Waltarille pohjimmiltaan ”maallisia”, ihmisen rakentamia järjestelmiä, joita voidaan käyttää ja käytetäänkin ennen kaikkea hallitsemisen välineinä.

Artikkeliin on pujahtanut pieni virhe: Mohácsin taistelu 1526 ei täsmälleen ottaen merkinnyt Unkarin joutumista vuosisadoiksi ensin osmanien ja sen jälkeen Habsburgien haltuun, vaan Unkarin jakoa Habsburgien ja osmanien kesken. Taistelun jälkeen vuosisatojen ajan olivat rinnakkain Habsburgien ns. kuninkaallinen Unkari ja osmanien turkkilainen Unkari.

Waltarista onnistuneen elämäkerran jokunen vuosi sitten kirjoittanut Panu Rajala kertoo kirjastokäynnistään Venetsiassa. Tarkoitus oli selvittää, oliko Waltari todella saanut luettavakseen Venetsian laivaston välskärin Niccolo Barbaron päiväkirjan Konstantinopolin piirityksen ajalta vuodelta 1453 ja käyttänyt sitä lähteenään Johannes Angelokseen.

Selvisihän asia. Rajala sai eteensä saman opuksen sekä alkuperäisenä että 1800-luvun kopiona. Ja lisäksi vielä luettelon alkuperäisteoksen lainaajista sadan vuoden ajalta – siinä seisoi Waltarin omakätinen kuittaus. Omituista oli kuitenkin se, että Waltarin kirjastokäynnin päiväys oli vuodelta 1952, kun Johannes Angelos oli jo ilmestynyt. Siinäpä lisäpohdittavaa salapoliisillemme.

 



Risto Raition katsaus Komisario Palmu -romaanien ja -elokuvien Helsinki-paikkoihin on elävästi kirjoitettu. ”Palmujen” Helsingistä on kirjoitettu ennenkin, eikä aiheesta voi enää loputtomasti löytää uutta. Ellei sellaiseksi lasketa Risto Raition päätelmää, että esikois-Palmun Kuka murhasi rouva Skrofin? (elokuvana Kaasua, komisario Palmu!) boheemitaiteilija Kurt Kuurnan (elokuvassa Pentti Siimes) kattohuoneisto sijaitsi Mechelininkadulla Hesperianpuiston ja Sammonkadun välisellä osuudella. Kirjojen ja elokuvien paikkoja on kuitenkin mukava kertailla Raition hauskojen luonnehdintojen kera.



Vuosikirjan muissa artikkeleissa käsitellään lisäksi vielä Waltarin runoihin tehtyjä sävellyksiä, Asmo Alhoa eli Waltarin kuvittajatoveria Kieku ja Kaiku -sarjakuviin ja paria Waltari-keräilijää. Opus sisältää myös runsaasti kuvia niin mustavalkoisina kuin värillisinäkin. Pieni vinkki: kaikkiin kuviin olisi syytä liittää lähdetieto tai kuvaajan nimi, nyt sellainen on vain osassa. Jos esimerkiksi kuvat vanhoista maalauksista ovat vapaasti käytettävää, ns. public domain -materiaaliaa (esimerkiksi Wikimediasta), maininta olisi myös turvallisuuskysymys seuran kannalta.

--------------------------------------------

Lisätietoja:
Waltarin lukemattomia kirjeitä UKK-arkistossa (Yle, Tuija Vierto): https://yle.fi/uutiset/3-5648551
Mika Waltari -seura: http://www.mikawaltariseura.fi
Panu Rajala todisti professorin epäilyn turhaksi: Mika Waltari ei keksinyt päästään menestysteokseen liittyvää tarinaa (Aamulehti, 21.5.2017): https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/panu-rajala-todisti-professorin-epailyn-turhaksi-mika-waltari-ei-keksinyt-paastaan-menestysteokseen-liittyvaa-tarinaa-200149439
Panu Rajala: Kirje Venetsiasta (Panu Rajalan blogi): https://www.panurajala.fi/2017/page/9/
Mika Waltarin Konstantinopoli vuonna 1453 (Yle, 3.7.2016): https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/07/03/mika-waltarin-konstantinopoli-vuonna-1453

--------------------------------------------

Kirjoittaja:
Pekka Valtonen, FT, dosentti, Tampere, ptvaltonen at gmail.com


Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/review/waltarista-asianharrastajille/
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola