[H-verkko] Arvosteltavaksi: Ylös, ulos ja lenkille sekä Kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
***
 Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani. Kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä.

Toim. Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö & Olli Kleemola. Siirtolaisuusinstituutti & Oy Sigillum Ab, Turku 2018, 252 s. Siirtolaisuusinstituutti. Tutkimus 1 (2343-3493), Bibliotheca Sigillumiana 8 (2343-4872)

KARJALANI, KARJALANI, MAANI JA MAAILMANI -artikkeliko­koelman syntyhistoria juontaa pakolaiskeskusteluun, joka käyn­nistyi kiivaana kun Suomeen vuonna 2015 tuli ennätyksellinen määrä turvapaikanhakijoita. Polemiikin kohteena oli pian myös Neuvostoliitolle luovutetusta Karjalasta evakuoidun väestön asut­taminen muualle Suomeen.
Pakolaiskeskustelusta nousi esille ajatus siitä, kuinka huonosti suo­malaiset lopulta tuntevat karjalaisten historian. Talvi- ja jatkosotaa koskevaa tutkimuskirjallisuutta on kyllä julkaistu runsaasti, mutta niissä Karjalan ja sen asukkaiden vaiheet jäävät usein varsinaisten sotatapahtumien varjoon. Tämän teoksen keskeisenä ajatuksena on luoda laajempi näköala karjalaisten kohtaloon ja sota-aikaan yleensä. Sota kosketti syvästi koko suomalaista yhteiskuntaa ja sen jäseniä.
Kirjan teemoihin kuuluvat Karjalan menettämisen taustat, talvi- ja jatkosodan aikana suoritetut väestön evakuoinnit, sodanjälkeinen asutustoiminta, karjalaisten selviäminen ja Karjalan muistaminen. Vaikka teoksen pääosassa ovat menetetty Karjala ja sen asukkaat, kirjassa muistutetaan myös, etteivät karjalaiset suinkaan olleet Suomen ainoita evakoita. Sodanjälkeinen asutustoimintakaan ei koskenut vain karjalaisia, vaan siitä hyötyi yli puolet Suomen kan­sasta. Eivätkä maahanmuuttajatkaan ole uusi ilmiö, vaan Suomeen on kaikkina aikoina tullut ihmisiä ulkomailta.
Artikkeleiden kirjoittajat ovat aihepiiriinsä perehtyneitä tutkijoita Suomen eri yliopistoista yhden kirjoittajista edustaessa Maahan­muuttovirastoa ja yhden Kööpenhaminan yliopistoa. Kirjan ovat toimittaneet FT Pirkko Kanervo, FM Terhi Kivistö ja VTT Olli Klee­mola.

***

Maria Rantala: Ylös, ulos ja lenkille! Suomalaiset kuntoliikuntajärjestöt ja liikuntakampanjajulisteet vuosina 1941–2010.

Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 351 / Bibliotheca Sigillumiana 7. Oy Sigillum Ab, Turku 2019.  Turun yliopisto, humanistinen tiedekunta. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos/Suomen historia. Väitöskirja.

Suomalaiset liikunnan edistäjät ovat organisoineet toisen maailmansodan jälkeen satoja liikuntakampanjoita. Tutkimus esittää, minkälaisten vaiheiden kautta vuoden 1941 Maaottelumarssista on tultu 2010-luvulle, jossa ihmisiä innostetaan istumaan vähemmän, käyttämään hissin sijaan rappuja ja osallistumaan seikkailu-, väri- ja zombiejuoksuihin.
Tutkimus piirtää laajan historiallisen kaaren suomalaisesta liikunnan edistämisestä, sen eri toimijoista ja siihen eri vuosikymmeninä vaikuttaneista tekijöistä. Kehitystä seurataan kuntoliikuntajärjestöjen organisoitumisen, toiminnan ja kampanjoinnin kautta, unohtamatta urheilun keskusjärjestöjen, valtion, kuntien ja terveysjärjestö-jen roolia kokonaisuudessa. Muutoksia ohjaavia ja jatkuvuuksia selittäviä tekijöitä tarkastellessa tutkimus kiinnittyy osaksi laajempaa Suomen historiaa.
Tutkimuksen kohteena olevien 710 liikuntajulisteen avulla tehdään näkyväksi sitä, minkälaisten argumenttien ja visuaalisten valintojen avulla suomalaisia on pyritty eri aikoina saamaan liikkeelle. Tutkimus vastaa siihen, miten liikunta ja liikkujat ja toisaalta fyysinen passiivisuus, vähän liikkuvat ja liikkumattomuuteen yhdistetyt asiat kuten esimerkiksi autot, televisio ja tietokoneet on esitetty liikuntakampanja-materiaaleissa.
Tutkimus sijoittaa nykyiset toimijat osaksi historiallista jatkumoa ja haastaa arvioimaan tämän hetkisiä liikunnan edistämistoimia. Teos sopii kaikille, joiden tehtävänä on nyt tai tulevaisuudessa pyrkiä edistämään suomalaisten fyysistä aktiivisuutta.
Suuria visuaalisia aineistoja on hyödynnetty historiantutkimuksessa vielä varsin vähän. Teos tarjoaa historiantutkijoille yhden näkökulman siihen, miten julisteaineistoja voi käyttää lähteinä ja historiantutkimuksen osana.
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.

-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20190118/f3e252c5/attachment.html>