[H-verkko] Arvosteltavaksi: Gummeruksen syksyn 2019 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.

***
Martti Backman Rintamalääkärin kuolema Urpo Viinikan sota

Kiivas taistelu sysää kranaattikammosta kärsineen Urpo Viinikan pakenemaan yksiköstään heinäkuussa 1944. Nuoren lääketieteen kandidaatin pitäisi hoitaa velvollisuutensa isänmaataan kohtaan joukkosidontapaikalla, mutta hän ei kerta kaikkiaan enää kykene mielipuoliselta vaikuttavaan sotaan. Karkumatkan päätteeksi Viinikka viedään sotasairaalaan, jossa hän alkaa toipua – huonoksi onnekseen. Martti Backman kertoo Urpo Viinikan vaiheista tosipohjaisia dokumentteja elävöittäen ja tarinallistaen. Hurja ja pysäyttävä kuvaus Viinikan kohtalonhetkistä näyttää sodan sankaritarinoiden kääntöpuolen: ankaran pelon ja mielen järkkymisen. Ja sen miten äärimmäiset olosuhteet ajavat ihmiset äärimmäisiin tekoihin.
***
Karoliina Timonen Kirjeitä Iijoelle Kalle Päätalon elämän naiset

Kalle Päätaloa on pidetty yleisesti miesten kirjailijana ja hänen Iijoki-sarjaansa miehisenä metsätyösaagana. Kirjasarja on kuitenkin täynnä uskomattomia naishahmoja ja Päätalolla on aina ollut paljon naislukijoita. Päätalo-fani Karoliina Timonen kirjoittaa teoksessaan kirjeitä sarjan naishahmoille Taivalkoskelle: Kallen läheisimmille perheenjäsenille ja nuoruuden heiloille, Amerikassa ja Norjassa seikkailleille itsenäisille naisille, jäsenkorjaajille ja kansanparantajille sekä saksalaissotilaiden vuoksi miehensä hylänneille naisille. Timonen pohtii naisen elämää kadonneessa maaseutu-Suomessa sekä Päätaloa ja tämän suhdetta naisiin. Hän nostaa usein sivuutetut Iijoen naiset reilusti esiin. Mitä annettavaa heillä on nykylukijalle? Kirjeitä Iijoelle sopii Päätalon tuotannon tunteville – mutta se voi olla myös lukijan ”ensimmäinen päätalo” ja kurkistusikkuna mainettaan monipuolisempaan Iijoki-sarjaan.
***
Mona Chollet Naisia vai noitia? naisvainot ennen ja nyt

Itsenäinen, naimaton, lapseton, osaava, omapäinen, luova, vahva, vanheneva… Nainen -- vai noita? Satujen noidat vetävät puoleensa, ja naiseuden maagiset voimat kiehtovat. Moni nykynainen on kääntänyt ajatuksen sisäisestä noidasta voimavaraksi. Se ei kuitenkaan ole aina ollut sitä. Noitavainot saavuttivat lakipisteensä renessanssin aikaan samalla, kun länsimainen kulttuuri nousi uuteen kukoistukseen. Miksi osaava tai itsenäinen nainen oli juuri silloin niin suuri uhka? Ja kenelle? Miksi naisvainot yhä jatkuvat? Ranskalainen Mona Chollet kertoo naisvainojen tarinan omakohtaisesti ja elävästi. Hän on tunnistanut kolme naistyyppiä, jotka ovat kautta aikojen joutuneet yhteisöjen silmätikuiksi. Nuo ”noidat” ovat joko sinkkuja -- siis itsenäisiä, naimattomia tai lapsettomia – naisia, tai ikääntyviä tai poikkeuksellisen osaavia naisia. Siis kovin tunnistettavia hahmoja ajassamme.
***
Antti Heikkinen Kallio-poika peilikuvassa Kalle Päätalo

Lukemattomat suomalaiset tuntevat Kalle Päätalon hänen omaelämäkerrallisten kirjojensa kautta. Päätalon kirjailut eivät olleet lepänlehden ohuita lyyristelyjä: ne olivat tiiliskivenpaksuisia ja pikkutarkkoja romaaneita, joita kansa rakasti ja kriitikot hetkittäin karsastivat. Iijoki-sarjan sivuilla seikkailee lihaa, verta ja heikkouksia pursuava Kalle-niminen suomalaismies, Iijoen törmästä alkaneen elämän koko Suomen peilikuvaksi kirjoittanut Kallio-poika. Päätalon rehellisyyden avulla lukijat ovat pystyneet käsittelemään omia edesottamuksiaan, vastoinkäymisiään ja elämän varsitieltä notkahtamisiaan. Rakastamme häntä lukijoina, mutta jos samantapaisia temppuja tekisi joku läheisemme, voisimmeko antaa teot anteeksi? Millainen mies Kalle Päätalo oikein oli sukulaisten, ystävien, työtovereiden ja aikalaisten silmin katsottuna? Entä millaisena Päätalo näyttäytyy nykylukijoille, kun hänen syntymästään on kulunut 100 vuotta? Antti Heikkisen teos Kallio-poika – Peilikuvassa Kalle Päätalo sukeltaa tutkimusmatkalle Kalle Päätalon elämään – sanojen taakse, tekojen, tunnustusten ja muistojen ääreen.
***
Henrik Meinander Aho & Soldan Suomi 1950-luvun väreissä

Suomi 1950-luvun väreissä dokumentoi tarkalla, taiteellisella katseella värifilmille kuvatun kesäisen Suomen. Yhtäkkiä tuo onnen kesä on taas täällä: näemme olympialaisiinsa valmistautuvan, kasvavan ja nousevan Suomen.  Claire Ahon selektiivinen silmä kokoaa, poimii ja valikoi huikeita kuvia maamme lähihistoriasta. Claire Ahon isovanhemmat, kirjailija Juhani Aho ja hänen puolisonsa taiteilija Venny Soldan-Brofeldt, näkivät, kokivat ja tulkitsivat oman aikansa Suomea ja suomalaisia ja kertoivat näistä kynää ja sivellintä käyttäen. Claire Aho, joka oli pikkutyttönä Vennyn suosikkimalli, oppi isoäidiltään kaksi tärkeää taitoa: ikuistettavan aiheen valinnan sekä sommittelun periaatteet. Suomi 1950-luvun väreissä onkin Claire Ahon huikea taidonnäyte maamme kuvaamisessa ja tallentamisessa. ”Tuntui tärkeältä ikuistaa ihmisiä, katuelämää, liikennettä ja paljon muuta (…) Oli paljon kaunista katsottavaa – varsinkin jos tiesi miten katsoa. Kaduilla eli ajan henki, jonka Heikki-isä ja minä ikuistimme”. Claire Ahon poika, Jussi Brofeldt, on valikoinut kirjan kuvat Claire Ahon ja Heikki Ahon arkistoista. Tekstin on kirjoittanut kuvien innoittamana professori Henrik Meinander; teoksen esipuheen on laatinut presidentti Tarja Halonen.
***
Mika Kulju Kaksintaistelu lumessa Lapin talvisota 1939–1940

Mäntyvaaran taistelussa 20. joulukuuta 1939 ratkaistiin Lapin kohtalo neljässä tunnissa: jos suomalaiset olisivat hävinneet, olisi puna-armeija päässyt Rovaniemelle ja sitä kautta Tornioon. Suomen elintärkeä maayhteys länteen olisi ollut poikki. Mäntyvaaran taistelu ja toinen saman rintamalohkon taistelu Pelkosenniemellä ovat turhaan jääneet kuuluisien Suomussalmen mottitaistelujen varjoon. Lapin talvisodan toinen näyttämö oli Petsamo, jota pidettiin nikkelistään huolimatta vähäpätöisenä alueena. Siellä taisteltiin pääosin tuhannen suomalaisen voimin, kun hyökkääjällä oli käytössään noin 34 000 miestä. Tämä kirja kertoo näiden Suomen historiaan oleellisesti kuuluvien tapahtumien kulun faktojen valossa ja koko talvisodan kontekstissa: esimerkiksi Raatteen tien taistelulla ei olisi ollut nykykäsityksen kaltaista laajempaa merkitystä, jos suomalaiset olisivat hävinneet Sallan tai Petsamon suunnalla.
***
Raine Narva & Simo Liikanen (toim.) Katkaiskaa Muurmannin rata Mai Guban sotaretken kadonneet kuvat

TK-mies Toivo Narva osallistui tammikuussa 1942 Maj Gubaan tehdylle massiiviselle sissiretkelle, josta tuli yksi koko jatkosodan legendaarisimmista. Yli 1 200 sotilasta hiihti kovassa pakkasessa Itä-Karjalan korpien läpi syvälle vihollisen selustaan, tuhosi menestyksellisesti Mai Guban asemakylän, katkaisi hetkeksi sotatarvikeliikenteen Neuvostoliitolle ratkaisevan tärkeällä Muurmannin junaradalla ja onnistui vetäytymään takaisin omalle puolelle. Kirja perustuu lukuisiin Toivo Narvan ottamiin valokuviin ja taitavasti kirjoittamaan sotaretkikuvaukseen, joka toimitettiin viipymättä marsalkka Mannerheimin luettavaksi. Raine Narva ja Simo Liikanen taustoittavat historialliset tapahtumat.
***
Jarmo Nieminen (toim.), Erkki Nordberg Ässät jyllää! Stadin kundit jatkosodassa

Helsingistä lähti jatkosotaan enemmän miehiä kuin mistään muusta Suomen kaupungista. Talvisodassa kunnostautunut, pääosin helsinkiläisistä koostunut JR 11 oli saanut lisänimen Ässärykmentti. Kun jatkosota alkoi, jatkui myös Ässien sotatie, nyt jalkaväkirykmentti 26:na. Ässärykmentti tunnettiin joukkona, jota kuljetettiin ympäri rintamia vaikeisiin tilanteisiin. Se osallistui Petroskoin valtaukseen ja siirrettiin sieltä Karhumäen taisteluihin. Sen jälkeen se kieltäytyi jatkamasta raskaissa taisteluissa. Kirja kertoo sen tarinan jatkosodan alusta kieltäytymistä seuranneisiin tapahtumiin. Stadin kundi Nordberg kertoo paitsi sodan johdosta ja miesten rintamakokemuksista, myös 30- ja 40-lukujen Helsingistä, jossa suojeluskuntalaisia oli suhteellisen vähän ja työväestöä paljon. Teoksen nimi Ässät jyllää! on rykmentin taisteluhuuto. Tämä kirja on ensimmäinen kattava kuvaus Ässärykmentin jatkosodasta.
***
Henrik Wikström: Mitä Jeesus tekisi?

Kun Jeesus astui skenelle, temppelikultti oli korruptoitunut vallan kulissi, johon on helppo verrata nykypäivän öljy-, ase- tai lääketeollisuutta tai amerikkalaisen valtapolitiikan kytköksiä. Vain hieman liioittelemalla voi näissä kytköksissä nähdä Jeesuksen ajan juutalaiset vallanpitäjät.
Jeesus teloitettiin tavalla, jolla moni muukin jätti tämän maailman. Hän sai 15 minuuttia julkisuutta ja kiihkeän, vannoutuneen seuraajakunnan. Hänen muistoaan vaalimaan perustettiin uskonto häkellyttävine selityksineen ylösnousemuksesta.

Näin kirjoittaa Henrik Wikström. Hän vaikuttaa evankelisluterilaisen kirkon sisällä, mutta näkee alkukirkon aikansa punkliikkeenä, kapinallisten ja muutosta etsivien toisinajattelijoiden yhteisönä. Hän uskoo, että kirkko voi selviytyä kriisistään, jos se ymmärtää nähdä Jeesuksen kapinallisena ja osaa haastaa itsensä muutoksiin.
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.


-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20190822/24fbb952/attachment.html>