<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:x="urn:schemas-microsoft-com:office:excel" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
{font-family:-webkit-standard;
panose-1:2 11 6 4 2 2 2 2 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä
sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella
kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Martti Backman Rintamalääkärin kuolema Urpo Viinikan sota<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Kiivas taistelu sysää kranaattikammosta kärsineen Urpo Viinikan pakenemaan yksiköstään heinäkuussa 1944. Nuoren lääketieteen kandidaatin pitäisi hoitaa velvollisuutensa
isänmaataan kohtaan joukkosidontapaikalla, mutta hän ei kerta kaikkiaan enää kykene mielipuoliselta vaikuttavaan sotaan. Karkumatkan päätteeksi Viinikka viedään sotasairaalaan, jossa hän alkaa toipua – huonoksi onnekseen. Martti Backman kertoo Urpo Viinikan
vaiheista tosipohjaisia dokumentteja elävöittäen ja tarinallistaen. Hurja ja pysäyttävä kuvaus Viinikan kohtalonhetkistä näyttää sodan sankaritarinoiden kääntöpuolen: ankaran pelon ja mielen järkkymisen. Ja sen miten äärimmäiset olosuhteet ajavat ihmiset äärimmäisiin
tekoihin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Karoliina Timonen Kirjeitä Iijoelle Kalle Päätalon elämän naiset<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Kalle Päätaloa on pidetty yleisesti miesten kirjailijana ja hänen Iijoki-sarjaansa miehisenä metsätyösaagana. Kirjasarja on kuitenkin täynnä uskomattomia naishahmoja
ja Päätalolla on aina ollut paljon naislukijoita. Päätalo-fani Karoliina Timonen kirjoittaa teoksessaan kirjeitä sarjan naishahmoille Taivalkoskelle: Kallen läheisimmille perheenjäsenille ja nuoruuden heiloille, Amerikassa ja Norjassa seikkailleille itsenäisille
naisille, jäsenkorjaajille ja kansanparantajille sekä saksalaissotilaiden vuoksi miehensä hylänneille naisille. Timonen pohtii naisen elämää kadonneessa maaseutu-Suomessa sekä Päätaloa ja tämän suhdetta naisiin. Hän nostaa usein sivuutetut Iijoen naiset reilusti
esiin. Mitä annettavaa heillä on nykylukijalle? Kirjeitä Iijoelle sopii Päätalon tuotannon tunteville – mutta se voi olla myös lukijan ”ensimmäinen päätalo” ja kurkistusikkuna mainettaan monipuolisempaan Iijoki-sarjaan. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Mona Chollet Naisia vai noitia? naisvainot ennen ja nyt <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Itsenäinen, naimaton, lapseton, osaava, omapäinen, luova, vahva, vanheneva… Nainen -- vai noita? Satujen noidat vetävät puoleensa, ja naiseuden maagiset voimat
kiehtovat. Moni nykynainen on kääntänyt ajatuksen sisäisestä noidasta voimavaraksi. Se ei kuitenkaan ole aina ollut sitä. Noitavainot saavuttivat lakipisteensä renessanssin aikaan samalla, kun länsimainen kulttuuri nousi uuteen kukoistukseen. Miksi osaava
tai itsenäinen nainen oli juuri silloin niin suuri uhka? Ja kenelle? Miksi naisvainot yhä jatkuvat? Ranskalainen Mona Chollet kertoo naisvainojen tarinan omakohtaisesti ja elävästi. Hän on tunnistanut kolme naistyyppiä, jotka ovat kautta aikojen joutuneet
yhteisöjen silmätikuiksi. Nuo ”noidat” ovat joko sinkkuja -- siis itsenäisiä, naimattomia tai lapsettomia – naisia, tai ikääntyviä tai poikkeuksellisen osaavia naisia. Siis kovin tunnistettavia hahmoja ajassamme.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Antti Heikkinen Kallio-poika peilikuvassa Kalle Päätalo<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Lukemattomat suomalaiset tuntevat Kalle Päätalon hänen omaelämäkerrallisten kirjojensa kautta. Päätalon kirjailut eivät olleet lepänlehden ohuita lyyristelyjä:
ne olivat tiiliskivenpaksuisia ja pikkutarkkoja romaaneita, joita kansa rakasti ja kriitikot hetkittäin karsastivat. Iijoki-sarjan sivuilla seikkailee lihaa, verta ja heikkouksia pursuava Kalle-niminen suomalaismies, Iijoen törmästä alkaneen elämän koko Suomen
peilikuvaksi kirjoittanut Kallio-poika. Päätalon rehellisyyden avulla lukijat ovat pystyneet käsittelemään omia edesottamuksiaan, vastoinkäymisiään ja elämän varsitieltä notkahtamisiaan. Rakastamme häntä lukijoina, mutta jos samantapaisia temppuja tekisi joku
läheisemme, voisimmeko antaa teot anteeksi? Millainen mies Kalle Päätalo oikein oli sukulaisten, ystävien, työtovereiden ja aikalaisten silmin katsottuna? Entä millaisena Päätalo näyttäytyy nykylukijoille, kun hänen syntymästään on kulunut 100 vuotta? Antti
Heikkisen teos Kallio-poika – Peilikuvassa Kalle Päätalo sukeltaa tutkimusmatkalle Kalle Päätalon elämään – sanojen taakse, tekojen, tunnustusten ja muistojen ääreen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Henrik Meinander Aho & Soldan Suomi 1950-luvun väreissä <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Suomi 1950-luvun väreissä dokumentoi tarkalla, taiteellisella katseella värifilmille kuvatun kesäisen Suomen. Yhtäkkiä tuo onnen kesä on taas täällä: näemme
olympialaisiinsa valmistautuvan, kasvavan ja nousevan Suomen. Claire Ahon selektiivinen silmä kokoaa, poimii ja valikoi huikeita kuvia maamme lähihistoriasta. Claire Ahon isovanhemmat, kirjailija Juhani Aho ja hänen puolisonsa taiteilija Venny Soldan-Brofeldt,
näkivät, kokivat ja tulkitsivat oman aikansa Suomea ja suomalaisia ja kertoivat näistä kynää ja sivellintä käyttäen. Claire Aho, joka oli pikkutyttönä Vennyn suosikkimalli, oppi isoäidiltään kaksi tärkeää taitoa: ikuistettavan aiheen valinnan sekä sommittelun
periaatteet. Suomi 1950-luvun väreissä onkin Claire Ahon huikea taidonnäyte maamme kuvaamisessa ja tallentamisessa. ”Tuntui tärkeältä ikuistaa ihmisiä, katuelämää, liikennettä ja paljon muuta (…) Oli paljon kaunista katsottavaa – varsinkin jos tiesi miten
katsoa. Kaduilla eli ajan henki, jonka Heikki-isä ja minä ikuistimme”. Claire Ahon poika, Jussi Brofeldt, on valikoinut kirjan kuvat Claire Ahon ja Heikki Ahon arkistoista. Tekstin on kirjoittanut kuvien innoittamana professori Henrik Meinander; teoksen esipuheen
on laatinut presidentti Tarja Halonen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Mika Kulju Kaksintaistelu lumessa Lapin talvisota 1939–1940<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Mäntyvaaran taistelussa 20. joulukuuta 1939 ratkaistiin Lapin kohtalo neljässä tunnissa: jos suomalaiset olisivat hävinneet, olisi puna-armeija päässyt Rovaniemelle
ja sitä kautta Tornioon. Suomen elintärkeä maayhteys länteen olisi ollut poikki. Mäntyvaaran taistelu ja toinen saman rintamalohkon taistelu Pelkosenniemellä ovat turhaan jääneet kuuluisien Suomussalmen mottitaistelujen varjoon. Lapin talvisodan toinen näyttämö
oli Petsamo, jota pidettiin nikkelistään huolimatta vähäpätöisenä alueena. Siellä taisteltiin pääosin tuhannen suomalaisen voimin, kun hyökkääjällä oli käytössään noin 34 000 miestä. Tämä kirja kertoo näiden Suomen historiaan oleellisesti kuuluvien tapahtumien
kulun faktojen valossa ja koko talvisodan kontekstissa: esimerkiksi Raatteen tien taistelulla ei olisi ollut nykykäsityksen kaltaista laajempaa merkitystä, jos suomalaiset olisivat hävinneet Sallan tai Petsamon suunnalla. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Raine Narva & Simo Liikanen (toim.) Katkaiskaa Muurmannin rata Mai Guban sotaretken kadonneet kuvat<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">TK-mies Toivo Narva osallistui tammikuussa 1942 Maj Gubaan tehdylle massiiviselle sissiretkelle, josta tuli yksi koko jatkosodan legendaarisimmista. Yli 1 200
sotilasta hiihti kovassa pakkasessa Itä-Karjalan korpien läpi syvälle vihollisen selustaan, tuhosi menestyksellisesti Mai Guban asemakylän, katkaisi hetkeksi sotatarvikeliikenteen Neuvostoliitolle ratkaisevan tärkeällä Muurmannin junaradalla ja onnistui vetäytymään
takaisin omalle puolelle. Kirja perustuu lukuisiin Toivo Narvan ottamiin valokuviin ja taitavasti kirjoittamaan sotaretkikuvaukseen, joka toimitettiin viipymättä marsalkka Mannerheimin luettavaksi. Raine Narva ja Simo Liikanen taustoittavat historialliset
tapahtumat. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Jarmo Nieminen (toim.), Erkki Nordberg Ässät jyllää! Stadin kundit jatkosodassa<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Helsingistä lähti jatkosotaan enemmän miehiä kuin mistään muusta Suomen kaupungista. Talvisodassa kunnostautunut, pääosin helsinkiläisistä koostunut JR 11 oli
saanut lisänimen Ässärykmentti. Kun jatkosota alkoi, jatkui myös Ässien sotatie, nyt jalkaväkirykmentti 26:na. Ässärykmentti tunnettiin joukkona, jota kuljetettiin ympäri rintamia vaikeisiin tilanteisiin. Se osallistui Petroskoin valtaukseen ja siirrettiin
sieltä Karhumäen taisteluihin. Sen jälkeen se kieltäytyi jatkamasta raskaissa taisteluissa. Kirja kertoo sen tarinan jatkosodan alusta kieltäytymistä seuranneisiin tapahtumiin. Stadin kundi Nordberg kertoo paitsi sodan johdosta ja miesten rintamakokemuksista,
myös 30- ja 40-lukujen Helsingistä, jossa suojeluskuntalaisia oli suhteellisen vähän ja työväestöä paljon. Teoksen nimi Ässät jyllää! on rykmentin taisteluhuuto. Tämä kirja on ensimmäinen kattava kuvaus Ässärykmentin jatkosodasta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Henrik Wikström: Mitä Jeesus tekisi?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Kun Jeesus astui skenelle, temppelikultti oli korruptoitunut vallan kulissi, johon on helppo verrata nykypäivän öljy-, ase- tai lääketeollisuutta tai amerikkalaisen
valtapolitiikan kytköksiä. Vain hieman liioittelemalla voi näissä kytköksissä nähdä Jeesuksen ajan juutalaiset vallanpitäjät.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Jeesus teloitettiin tavalla, jolla moni muukin jätti tämän maailman. Hän sai 15 minuuttia julkisuutta ja kiihkeän, vannoutuneen seuraajakunnan. Hänen muistoaan
vaalimaan perustettiin uskonto häkellyttävine selityksineen ylösnousemuksesta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Näin kirjoittaa Henrik Wikström. Hän vaikuttaa evankelisluterilaisen kirkon sisällä, mutta näkee alkukirkon aikansa punkliikkeenä, kapinallisten ja muutosta
etsivien toisinajattelijoiden yhteisönä. Hän uskoo, että kirkko voi selviytyä kriisistään, jos se ymmärtää nähdä Jeesuksen kapinallisena ja osaa haastaa itsensä muutoksiin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi
kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</a> josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</a>.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>