[H-verkko] Arvostelu: Uskomuksia ja spekulaatiota suomalaisesta mytologiasta

Ti Huhti 9 08:26:07 EEST 2019

Agricolaan on lähetetty uusi arvostelu:
--------------------------------------------
Uskomuksia ja spekulaatiota suomalaisesta mytologiasta
--------------------------------------------
9.4.2019 | Merja Leppälahti
--------------------------------------------
Martti Haavion Suomalainen mytologia julkaistiin vuonna 1967.  Huolimatta siitä, ettei teos kaikin osin vastaa tieteen nykykäsityksiä, se kuuluu ehdottomasti folkloristiikan ja uskontotieteen klassikoihin. Kirja on ollut pitkään vaikeasti saatavissa, joten uusi painos on enemmän kuin paikallaan. Kirjassa on Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Ulla Pielan jälkisanat. 
--------------------------------------------
Haavio, Martti: Suomalainen mytologia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019. 564 sivua. ISBN 9789518580266.
--------------------------------------------

Martti Haavio (22.1.1899−4.2.1973) oli kansanrunouden ja mytologian tutkija, joka vuosina 1949−1956 toimi kansanrunoudentutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa. Hänen saksankielinen väitöskirjansa vuonna 1929 käsitteli ketjusatuja. Sen jälkeen hän kirjoitti useita laajoja tutkimuksia, mm. Suomalaisten muinaisrunojen maailma (1935), Suomalaiset kodinhaltiat (1942), Kansanrunojen maailmanselitys (1955), Karjalan jumalat (1959) ja Kuolematonten lehdot (1961).

Haaviolla oli tavattoman laaja maailmanmytologian tuntemus ja kyky rakentaa upeita visioita. Toisaalta monia Haavion tutkimuksia on moitittu siitä, että vaikka hän vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä ja näkee yhtäläisyyksiä kaukaisiin kulttuureihin, hän kuvailee menetelmiään ja lähteitään turhan säästeliäästi.
Uskomukset ja myyttiset voimat
Suomalainen mytologia ilmestyi vuonna 1967. Kirjassa on kaksi osaa, joista ensimmäinen keskittyy uskomuksiin ja toinen tarkastelee myyttisten voimien käyttöä. Kirjan Johdatus-osiossa Haavio esitteli aikaisempaa suomalaisen mytologian tutkimusta ja kertoi tavoitteenaan olevan esitellä ”kansanomaisia, ikivanhoja peruskäsityksiä siitä, mikä on olevaisen alku, ’syvin synty’.” Hän haluasi ”liittää suomalaiset sirpaleet jättiläismosaiikkiin”, ts. osaksi muun maailman mytologisia käsityksiä, joilla hän uskoi olevan yhteisiä juuria, jopa kulttuuripiirien yhteisiä, myöhemmin sirpaloituneita myytistöjä.

Ensimmäinen osa lähtee liikkeelle karhunpalvonnan käsittelyllä ja jatkaa tarkastelemalla riistaeläinlajien kantavanhempia, emuita sekä metsän ja veden myyttisiä olentoja. Näiden jälkeen osansa saavat eeppisten runojen myyttiset hahmot, kuten Ilmarinen ja Ukko ylijumala sekä suuret perusmyytit, kuten Sampo. Osa päättyy ”Oluen synty” -runon käsittelyyn. Haavio yhdistää kansanrunouden teemat kaukaisiin myytteihin. Esimerkiksi Lemminkäis-runojen käsittely on otsikoitu ”Jumalan kuolema ja ylösnousemus”. Haavio tulkitsee Lemminkäisen virren loppuosa perimmäiseksi lähteeksi Osiris-myytin.

Toinen osa alkaa noitien ja tietäjien toiminnan tarkastelulla ja jatkaa tautien, vaivojen vammojen hoitoon liittyvien syntyjen käsittelyllä. Haavio pohtii mm. sitä, mitä ovat ’luonto’, ’haltia’ ja ’lovi’ myyttisten voimien käyttäjän kutsuessa: ”Nouse luontoni lovesta, haon alta haltiani”. Tietäjä on spesialisti, jonka vastuulla on sosiaalisen ryhmä elämänjärjestyksen säilyminen. Hän tietää esimerkiksi kiven synnyn, joka tarvitaan hoidettaessa kiven aiheuttamaa ruhjetta tai muuta vammaa.
Jälkisanoissa teoksen vastaanotosta
Teoksen jälkisanoissa Ulla Piela käsittelee Martti Haavion elämänvaiheita ja Suomalaisen mytologian saamaa vastaanottoa. Piela analysoi kolmea laajaa kirja-arviota, jotka kaikki ovat varsin kriittisiä. Arvioijat totesivat, ettei kirja muodosta kokonaisesitystä, vaan on paremminkin sarja tutkielmia.

Martti Hako kirjoitti arvionsa Uuteen Suomeen otsikolla ”Karhunpeijaisista Pyhään Olaviin”. Jouluaattona julkaistu arvio oli melko tyly, ja Hako kertookin muistelmissaan Haavion soittaneen hänelle tuohtuneena ja kertonut, että Hako on pilannut hänen joulunsa rinnastamalla arvostelussa hänet Gananderiin.

Olli Alhon arvio ilmestyi huhtikuussa 1968 Suomen Sosialidemokraatissa. Alho esitteli tekstissään perinteentutkimuksen vaiheita ja uusia näkökulmia ja arvioi, ettei Haavion tutkimus edusta tieteenalan viimeistä sanaa. Alho moitti myös tutkimuksen metodologisen taustan niukkaa kuvausta ja etymologista menetelmää yleensäkin.

Heikki Kirkinen oli Suomalaisessa Suomessa julkaistussa arviossaan sanoilla linjoilla, hän ihmetteli aivan erityisesti, miksei Haavio edes mainitse Iivar Kemppisen vuonna 1960 julkaistua Suomalainen mytologia -teosta.

Haavion Suomalainen mytologia kuuluu ilman muuta folkloristiikan ja uskontotieteen klassikoihin. Lähdeluetteloineen ja hakemistoineen se on hyödyllinen myös tämän päivän tutkijalle, ja kiinnostavahan se on kenelle tahansa myyteistä ja uskomuksista kiinnostuneelle. Kirjan kansi on uudistettu. Uusi kansi karhuineen on näyttävä ja vähän pelottavakin, mutta eipä vanhassakaan moittimista ollut.

--------------------------------------------

Lisätietoja:
Martti Haavion klassikkoteos Suomalainen mytologia julkaistaan uudelleen (Kustantajan tiedote kirjan ilmestymisestä): https://www.epressi.com/tiedotteet/kulttuuri-ja-taide/martti-haavion-klassikkoteos-suomalainen-mytologia-julkaistaan-uudelleen.html
Martti Haavio, Suomalainen mytologia, sisällysluettelo: http://media.kirjavalitys.fi/onix/media/2316341
Kalevala ja suomalaisen mytologian tutkimus. Lyhennetty ote Anna-Leena Siikalan artikkelista Kalevala myyttisenä historiana. Kalevalan kulttuurihistoria, SKS 2008. (Kalevalaseura): http://www.kalevalaseura.fi/kaku/sivu.php?n=p4&s=p4a1s6&h=hp4a1&f=fp4s

--------------------------------------------

Kirjoittaja:
Merja Leppälahti, FL, Turku, meleppa at utu.fi

Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/review/uskomuksia-ja-spekulaatiota-suomalaisesta-mytologiasta/
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola