[H-verkko] Arvostelu: Musiikkia, kalaruokaa ja kuvataidetta

[Agricola - Suomen humanistiverkko]

Agricolaan on lähetetty uusi arvostelu:
--------------------------------------------
Musiikkia, kalaruokaa ja kuvataidetta
--------------------------------------------
12.9.2018 | Helena Pilke
--------------------------------------------
Radion musiikkitoimittaja Risto Nordell kirjoitti nimikko-ohjelmansa rinnalle teoksen, joka yhdistää sumeilematta haukipihvit ja pyhän Henrikin, keskiaikaisen kirkkolaulun ja Suomenlahden rantojen jäiset kalliot. 
--------------------------------------------
Nordell, Risto: Riston Valinta. Parasta mahdollista musiikkia vuoden matkalle. Kirjapaja, 2018. 207 sivua. ISBN 978-952-288-940-9.
--------------------------------------------

Riston Valinta on Ylen Radio 1:ssä viikoittain lähetettävä klassisen musiikin ohjelma, jonka kuulija saa tottua yllättäviinkin yhdistelmiin. Musiikki sinänsä on laadukasta, mutta sen kyytipoikana toimittaja Risto Nordell tarjoilee juttuja sienestyksestä, kalastuksesta tai purjehduksesta – siis aiheista, joita ei yleensä ole totuttu liittämään klassiseen musiikkiin – tai omista matkoistaan milloin mihinkin Euroopan kolkkaan, useimmiten Italiaan.

Sama meno jatkuu Nordellin samannimisessä kirjassa, jonka alaotsikkona on Parasta mahdollista musiikkia vuoden matkalle. Siinä hän esittelee kaikkiaan 48 vanhaa ja uutta kirkkomusiikkiteosta: esillä ovat niin teosten syntyhistoriat kuin niiden säveltäjien elämänvaiheetkin. Välipaloina lukija saa eteensä erilaisia vuodenkiertoon sopivia ruokaohjeita, jotka yhtä lukuun ottamatta ovat kalaa.

Se yksi poikkeus on stollen, saksalainen joulupullapitko. Tämän kaloripommin täyteläisiä viipaleita mutustellessaan sopii kuunnella adventin ajan musiikkia: Georg Friedrich Händelin Messias ja Johann Sebastian Bachin Jouluoratorio ovat tuttuja, joidenkin mielestä jopa puhkisoitettuja, mutta Nordell nostaa niiden rinnalle parin harvemmin kuullun barokin ajan säveltäjän eli Johann Schellen (1648–1701) ja Gottfried Augustus Homiliuksen (1714–1785) adventtikantaatit.

Kirjan vuodenkierto alkaa adventista kuten luterilainen kirkkovuosikin. Ortodoksien kirkkovuosi vaihtuu syyskuun alussa – käytäntö periytyy Rooman keisareilta, joilla oli tapana kerätä alamaisiltaan armeijan ylläpitämiseksi verot syyskuun ensimmäisenä.

Vastaavan tapaisia pieniä ja isompia kulttuurihistoriallisia anekdootteja kirjassa suorastaan vilisee; useat niistä liittyvät jonkin kirkkokunnan vuotuisjuhlaperinteiden syntyyn. Näistä puolestaan versovat nykyihmisen tuntemat juhlatavat, joiden alkuperä on monelta hämärtynyt. Harva kai muistaa serpentiinejä heitellessään ja kuohuviinipulloja availlessaan, että vapullakin on yhteytensä kirkolliseen elämään: keskiajan Suomessa toukokuun ensimmäistä päivää vietettiin Englannista Saksaan muuttaneen, 700-luvulla eläneen abbedissa Valborgin pyhimykseksi julistamisen vuosipäivänä.

Laajalla skaalalla

Osa vuodenvarren musiikkivalinnoista on ennalta arvattavia: mitä olisi maaliskuu eli pääsiäisen odotus ilman passioita? Kirjaan on valittu Bachin Matteus-passio, mutta sen rinnalle nousee kaksi muuta kärsimyksiä kuvastavaa musiikkiteosta. Molempien nimi on Stabat Mater eli kyse on Jeesuksen äidistä; toisen teoksen sävelsi Giovanni Battista Pergolesi 1700-luvulla, toisen virolainen Arvo Pärt 1985. Valinnanvaraa olisi ollut; Stabat Mater otettiin mukaan katoliseen liturgiaan 1400-luvulla ja myöhemmin niitä ovat säveltäneet muun muassa Joseph Haydn, Antonio Vivaldi, Domenico Scarlatti ja Toivo Kuula sekä lukuisat muut eri aikakausien säveltäjät. Kuten radio-ohjelmassaan, myös kirjassaan Nordell ilmoittaa esittelevänsä vain musiikkia, josta hän itse pitää, mutta tykkäysten skaala tuntuu olevan varsin laaja. Mukaan siis mahtuu säveltäjiä, joista keskiverto musiikinkuluttaja ei ole kovin usein kuullut.

Laaja on aikaskaalakin: 1100-luvulla eläneen abbedissa, säveltäjä ja kirjailija Hildegard Bingeniläisen yksiääninen Ordo Virtutum, joka soi helmikuussa, paaston ajalla, saa seurakseen muiden Einojuhani Rautavaaran (1928–2016) säveltämän Vigilian. Se oli alun perin Suomen ortodoksisen kirkon ja Helsingin juhlaviikkojen yhteinen tilausteos, ja niinpä sen paikka on elokuussa.

Kirjan säveltäjien kuopuksen Mikko Sidoroffin (s. 1985) vain 17-vuotiaana musiikkilukiolaisena säveltämä Panihida on sekin jumalanpalvelusmusiikkia; panihida on itäisessä perinteessä läntisen sielunmessun, Requiemin, vastine. Ja näitä taas edustaa yksi tunnetuimmista, Wolfgang Amadeus Mozartin nimiin pantu, mutta ei välttämättä hänen säveltämänsä; muutamat messun osat kun olivat säveltäjän kuollessa olemassa vasta luonnoksina.

Musiikin saa verkosta

Jos kirjaa kuvailisi yhdellä sanalla, se olisi ehkä ”poikkitaiteellinen”. Kuhunkin kuukauteen on näet neljän sävelteoksen lisäksi liitetty kuva maalauksesta, jossa soittaminen ja/tai soittimet ovat olennainen osa. Nämä teokset esittelee taidehistorioitsija ja symbolitutkija Liisa Väisänen. Lisäksi kirjassa on pieniä tietoiskuja sekä läntisen että itäisen kirkon juhlapäivistä ja joistakin pyhimyksistä.

Musiikin ja taiteen lomassa tarina kulkee lapsuuden, nuoruuden ja työuran muistoissa, kalavesillä ja sienimetsissä. Nordell paljastuu intohimoiseksi kalamieheksi, joka pauloittaa verkkonsa itse ja koluaa syksyisin kaikki kesämökkinsä lähikuusikot kantarellien, herkkutattien ja suppilovahveroiden perässä. Jokaiselle kuukaudelle on myös ruokaresepti eli esillä on toistakymmentä tapaa valmistaa kalaa.

Musiikki on taiteenlajeista ehkä abstraktein: sen verbalisoiminen on vaikeaa, ellei suorastaan mahdotonta. Nykytekniikka helpottaa tätäkin: kaikki kirjassa esiteltävät teokset ovat kuultavissa internetin Spotify-suoratoistopalvelussa. Idea on hyvä; joitakin vuosia sitten vastaavissa tilanteissa käytetty cd-levyn lisääminen kirjan kanteen ei ehkä toimisi, koska cd-soittimia ei kaikilla enää ole, ei varsinkaan läppäreissä, joiden ääressä musiikkia tulee usein kuunneltua.

Kirja ei ole kattava esitys kirkkomusiikista eikä eri vuosisatojen säveltäjämestareista (sen kirjallisuusluetteloon on kyllä listattu hyviä lisätiedon lähteitä), vaan persoonallinen opus, joka voisi sopia klassiseen musiikkiin kallistuvalle, ennakkoluulottomalle lukijalle.

--------------------------------------------

Lisätietoja:
Riston Valinta Spotifyssa: https://open.spotify.com/playlist/4wDfsnKcPM4d6tYjEot8S0
Riston Valinta Radio 1, Yle Areena: https://areena.yle.fi/1-1348639

--------------------------------------------

Kirjoittaja:
Helena Pilke, tietokirjailija, FT, Helsinki, helena.pilke at gmail.com


Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/?post_type=review&p=33261
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola