Helsinki, Väitös: Runolaulun poetiikka - Säe, syntaksi ja parallelismi Arhippa Perttusen runoissa

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Väitös: Runolaulun poetiikka - Säe, syntaksi ja parallelismi Arhippa
Perttusen runoissa

Helsinki, Fabianinkatu 33
20.1.2018 klo 11:00
---------------------------------------------------------

FM Jukka Saarinen väittelee 20.1.2018 kello 11 Helsingin yliopiston
humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Runolaulun poetiikka - Säe, syntaksi ja
parallelismi Arhippa Perttusen runoissa". Väitöstilaisuus järjestetään
osoitteessa Päärakennus, Auditorium XII, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjinä ovat professori Pekka Hakamies, Turun yliopisto ja dosentti
Petri Lauerma, Helsingin yliopisto, ja kustoksena on professori Lotte Tarkka.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis
-palvelussa.

***
Tutkimuksessa käsittellään vienankarjalaisen runonlaulaja Arhippa Perttusen
(1769–1841) runojen kieltä ja poetiikkaa. Aineiston muodostavat kaikki
häneltä tallennetut tekstit, yhteensä liki 6000 säettä kertovia runoja,
loitsuja, lyriikkaa ja mietelmärunoja. Aihetta lähestytään sekä
folkloristisesta yksittäisen perinteentaitajan tutkimuksen näkökulmasta että
lingvistisen, kielellisiä ja poeettisia rakenteita erittelevän analyysin
kautta. Ensimmäinen näkökulma tutkii, kuinka laulaja käyttää ja muokkaa
perinnettä. Toinen näkökulma selvittää, mitkä piirteet ja ominaisuudet
määrittävät ja luonnehtivat yleisesti kalevalaisen runon tekstiä.
Keskeisenä kohteena ovat säerakenteen, syntaksin ja parallelismin väliset
suhteet. Tekstin luomista, kompositiota, tarkastellaan erityisesti
suullis-formulaisen koulukunnan teorioita vasten. Kalevalainen runous on
poeettinen rekisteri. "Sana "poeettinen" viittaa Roman Jakobsonin esittämään
kielen poeettisen funktion käsitteeseen, "rekisteri" taas
systeemis-funktionaalisen kieliopin käsitteeseen, joita on molempia käytetty
taajaan suullisen runouden tutkimuksessa. Syntaksia tutkitaan käyttäen
lähtökohtana Matti Kuusen teoriaa kalevalaisesta säkeenylityksestä. Teoriaa
syvennetään määrittämällä tarkemmin säännöt, jotka ohjaavat
säkeenylitystä ja syntaktisten elementtien yhdistymistä säkeen sisällä.
Runorekisteriä määrittäviä primaareja poeettisia ominaisuuksia ovat
runomitta (kalevalamitta), alkusointu ja parallellelismi. Parallelismin
huomattavin ilmenemismuoto, säekerto, analysoidaan syntaksin ja semantiikan
kannalta ja esitetään, että säekerron kautta syntyvä säeryhmä muodostaa
kokonaisuuden, jonka merkitys on rikkaampi kuin säkeiden merkitys erikseen.
Tutkimuksessa esitellään ja analysoidaan kaikki Arhipasta saatavilla oleva
tieto. Kertovien runojen tekstit eivät varioi suuresti esityksetä toiseen,
mutta ne eroavat selvemmin muiden laulajien vastaavista runoista. Tästä
voidaan päätellä, että runoteksti luodaan sitä omaksuttaessa. Arhipalta on
tallennettu myös pitkiä rakenteeltaan parannusnäytelmää noudattavia
loitsutekstejä, vaikka Arhippaa ei lähteiden mukaan tunnettu tietäjänä.
Lyyristen ja mietelmärunojen suhteen voidaan aineiston perusteella todeta,
että Arhippa on pystynyt luomaan aina uusia kokonaisuuksia käyttämällä
muusta perinteestä tuntemiaan aineksia, erityisesti sananlaskuja.Fa


---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/