[H-verkko] Arvostelu: Opas faktatietoisen maailmankuvan rakentamiseen

[Agricola - Suomen humanistiverkko]

Agricolaan on lähetetty uusi arvostelu:
--------------------------------------------
Opas faktatietoisen maailmankuvan rakentamiseen
--------------------------------------------
14.12.2018 | Johanna Skurnik
--------------------------------------------
”Haluatko tietää millainen on maailman tila? Kysy simpanssilta! Haluatko tietää itse? Opettele ajattelemaan faktatietoisesti!” Tähän raflaavaan asetelmaan tiivistyy Hans Roslingin, Ola Roslingin ja Anna Rosling Rönnlundin teos, jossa ihmisen tietämättömyyttä maailmaa koskevista faktoista ruoditaan pureutumalla ihmisen intuitiivisiin ajatteluntapoihin.   
--------------------------------------------
Rosling Hans, Rosling, Ola, Rosling Rönnlund, Anna: Faktojen maailma.  Asiat ovat paremmin kuin luulet. Käännös: Matti Kinnunen. Otava, 2018. 348 sivua. ISBN 9789511303718.
--------------------------------------------

Faktojen maailma kiertyy Roslingin eri yleisöille eri tilaisuuksissa esittämän kysymyspatteriston, Gapminder Testin, ympärille. Testin kolmetoista kysymystä koskevat globaaleja trendejä kuten eri puolilla maailmaa elävien lasten rokottamista, maailman väkiluvun määrän ja maantieteellisen jakautumisen kehitystä, sähkön saatavuutta ja miesten ja naisten koulunkäynnin kestoa eri puolilla maailmaa. Karu todellisuus on, että vain kymmenen prosenttia ihmisistä vastasi kysymyksiin paremmin kuin simpanssi, jonka vastaus on satunnainen.

Ainoa kysymys, jossa suomalaiset peittoavat simpanssit koskee maailman keskilämpötilan tulevaisuuden kehitystä: 94 prosenttia suomalaisista vastasi oikein kysyttäessä mihin suuntaan keskilämpötila seuraavien sadan vuoden aikana globaalin ilmaston asiantuntijoiden mukaan kehittyy. Roslingit argumentoivat tietämättömyytemme johtuvan ajatteluamme vääristävistä ennakko-olettamuksista, vaistoista: oletamme maailman olevan huonompi paikka kuin se onkaan. Kyse on Roslingien mukaan kokonaisvaltaisesta ”tieto-ongelmasta” (s. 93), joka ei Gapminderin testin tulosten mukaan katso kansallisuutta, koulutustasoa tai yhteiskunnallista asemaa.

Tällaisesta lähtökohdasta Karolinska Institutetin kansainvälisen terveydenhuollon professorin Hans Roslingin elämäntyön kiteyttävä teos Faktojen maailma lähtee liikkeelle. Teos on Roslingin, tämän pojan Ola Roslingin ja miniän Anna Rosling Rönnlundin yhteistyön tulosta.



 

Roslingit johdattavat lukijansa kyseenalaistamaan ajattelunsa tapoja etenemällä luku luvulta käyden läpi kymmenen ajattelun vaistoa, joita ovat esimerkiksi kuiluvaisto, viivasuoruusvaisto, yleistämisvaisto, syyttelyvaisto ja hätävaisto.  Kerronta rakentuu lääkäriksi vuonna 1976 valmistuneen Hans Roslingin globaalista elämästä ponnistavien tarinoiden varaan, siirtyen Fidel Castron Kuubasta luentosaleihin Intiassa ja Ruotsissa unohtamatta Roslingin lukuisia työskentelyjaksoja Afrikassa. Kokonaisuutena helppo- ja nopealukuinen teos tarjoaa lukijalleen välineitä faktatietoisen maailmankuvan rakentamiseen ja näin opastaa kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun.  Kiinnostavat ja runsaat faktat takaavat, että kirja tarjoaa tukevan pohjan reflektoida millaisten mielikuvien varaan oma maailmankuva rakentuukaan.

Teoksen yksi merkittävimmistä kontribuutioista liittyy Hans Roslingin pyrkimykseen jäsentää maailmaa neljän eri tulotason mukaan. Tästä teos lähtee toden teolla liikkeelle luvussa yksi. Neljän tulotason avulla Rosling haluaa kumota arkista puhettamme merkittävästi jäsentävän jaottelun kehittyneisiin ja kehittyviin maihin. Rosling osoittaa, että tapamme jaotella maailma näihin kahteen luokkaan perustuu yli viisikymmentä vuotta vanhoihin tietoihin, joka on seurausta ns. kuiluvaistosta.
Jako kehittyneisiin ja kehitysmaihin ei enää kuvaa todellisuutta
Edelleen 2010-luvulla jaottelu meihin ja heihin voi erinomaisesti: kielenkäyttömme ruokkii ajatusmallia pienestä rikkaasta, lähinnä läntisestä maailmasta ja köyhästä maailman valtaosasta monella eri elämänalalla. Todellisuudessa maailma ei kuitenkaan jakaudu kahtia kehittyneisiin ja kehittyviin maihin vaan ihmisten enemmistö sijaitsee äärimmäisen köyhyyden ja äärimmäisen rikkauden välillä. Matalan tulotason maissa elää vain yhdeksän prosenttia maapallon väestöstä, mikä tarkoittaa, että jaottelu kehittyneisiin ja kehittyviin maihin ei toimi.

Maailman jakaminen kehittyviin ja kehittyneisiin maihin on Roslingien mielestä siksi älyllisesti laiskaa ja suorastaan järjetöntä.  Osittain Hans Roslingin suosituksesta esimerkiksi Maailmanpankki onkin alkanut häivyttää termejä ”developing world” ja ”developed world” pois käytöstä, sillä niiden ei enää katsota kuvaavan todellisuutta.[1]



Faktojen maailma on Roslingin testamenttina kiinnostavaa luettavaa myös tieteen ja tiedon historian sekä tieteen sosiologian näkökulmasta. Teos on esimerkki yrityksestä popularisoida asiantuntijoiden tuottamaa tietoa ja siten muuttaa ihmisten tapoja ajatella maailmasta. Rosling kertoo pyrkineensä läpi uransa edistämään faktatietoista maailmankatsomusta luennoimalla ja keksimällä uusia tapoja esittää maailman globaalia tilaa koskevia faktoja. Samalla hän toteaa vuosikymmenien työnsä aikana havainneensa kouriintuntuvasti, kuinka tiukassa vanhentuneet mielikuvat ja tietämättömyys ovat (myös hänellä itsellään). Näin tehdessään hän on alkanut ymmärtää miksi ihmisten maailmankuvia on ollut lopulta ”niin hemmetin raskasta” (s. 275) muuttaa, vaikka valmistelisi kuinka havainnollistavia datapaketteja. Käsillä olevaa teosta Rosling kutsuu viimeiseksi kontribuutiokseen, sillä teoksen ollessa valmisteilla Roslingilla diagnosoitiin parantumaton haimasyöpä. Hans Rosling kuoli helmikuussa 2017.
Miten informaatiota tulisi käyttää ”vaihtoehtoisten faktojen” maailmassa?
Teoksen ytimessä on siten kysymykset siitä, miten käytämme informaatiota, minkä huomioimme, mitä emme ja miten prosessoimme valikoimamme informaation? Kyse on siten pohjimmiltaan sosiaalisista, poliittisista, ja materiaalisista prosesseista, joissa rakennetaan faktoina pidettyjä asioita. Nämä prosessit ja kysymykset tuntuvat tällä hetkellä totuudenjälkeisenä, vaihtoehtoisten faktojen ja asiantuntijuuden kriisin aikana akuutimmalta kuin koskaan. Tavoissamme jäsentää maailmaa hieman vinoutuneesti, kuten Roslingin testin tulokset antavat ymmärtää, on kuitenkin kyse muustakin kuin yhden syypään löytämisestä. Roslingin mukaan ”emme ole alkaneet käsittää [maailmaa] väärin vasta äskettäin” vaan olemme ”käsittäneet sen väärin aina” (s. 228). Näin teoksessa esitetty analyysi tavoistamme ajatella johdattaa lopulta ihmismielen psykologian ääreen, sillä kirjoittajat argumentoivat, että ylidramaattinen maailmankuva on seurausta aivojemme toimintatavasta. Olennaisempaa kuin meille tarjottu tieto on miten käsittelemme sitä.

Faktatietoinen maailmankuva perustuu siten yksinkertaiseen ajatukseen siitä, että ihminen ei yleistäisi henkilökohtaisen kokemuksensa pohjalta vaan nojautuisi mielipiteitä muodostaessaan faktoihin ja pyrkisi kriittisesti arvioimaan millaisia olettamuksia maailmasta tekee. Ihmisen intuitiiviset tavat yleistää, jakaa maailma kahtia, syyttää, dramatisoida ja niin edelleen vaikuttavat jatkuvasti tapaamme hahmottaa maailmaa. Esimerkiksi vähittäistä muutosta, joka pitkällä aikavälillä johtaa suuriin eroihin, on vaikea havaita. Tämän vuoksi kahden vuosisadan takaiset siirtomaa-aikaiset ajatukset eroista matalamman ja korkeamman tulotason maiden välillä elävät voimakkaina ja eurooppalaiset toistavat usein tahtomattaankin ennakkoluuloista, Roslingien sanoin kohtalovaistomaista ajatusta näistä alueista. Välttääksemme tämänkaltaiset ajattelumme ansat meidän tulisi suhteuttaa, välttää olettamuksia, tiedostettava milloin pelko vääristää ajatteluamme, epäillä käyttämiämme kategorioitamme, etsiä vastaesimerkkejä ja oltava avoimia uudelle informaatiolle.



Teoksessa esitetyt faktatiedot ovat uskottavia, mutta sivulla 76 oleva graafi ”uhanalaisten eläinten määrien lisääntymisestä” herättää kysymyksiä. Käyrä, joka nousee vuoden 1959 34 lajista vuoden 2017 87 697 lajiin, on osa kuudentoista graafin sarjaa, jotka osoittavat maailman muuttuneen paremmaksi paikaksi. Tämä tuntuu epäintuitiiviselta, mutta lienee osaksi seurausta hieman kömpelöstä suomennoksesta: englanninkielisessä teoksessa graafin otsikkona on ”monitored animals”. Tämä on yksi harvoista epäjohdonmukaisuuksista, joita muutoin toimivasta suomennoksesta löytyy.

Kokonaisuudessaan Faktojen maailma on kevyttä luettavaa tärkeästä teemasta: ristiriidasta dokumentoitujen faktojen ja totuttujen ajatusmalliemme välillä.  ”Asiat ovat paremmin kuin luuletkaan” on samasta syystä herättänyt vastarintaa, sillä Roslingin useimmiten kohtaama kritiikki liittyy juuri hänen positiivisuuteensa, ajatukseen tämän sokeasta edistysuskosta.  ”Miten voit ajatella, että asiat ovat hyvin kun maailmassa on niin paljon kärsimystä?”, häneltä kysytään. Roslingin mukaan juuri tämänkaltaiset asenteet kertovat kirjan analyysin kohteena olevasta ylidramaattisesta maailmankuvasta, jossa asioilla on vain yksi puoli. Tällaisen ajattelutavan sijasta meidän tulisi pystyä ymmärtämään, että asiat voivat olla hyvin ja huonosti samanaikaisesti. Tämä ei tarkoita inhimillisten tragedioiden tai globaalien uhkien vähättelyä vaan todellisten ongelmien tunnistamista ja työkalujen löytämistä niiden ratkaisemiseksi, faktatietoisesti.

[1] Should we continue to use the term “developing world”?

 

--------------------------------------------

Lisätietoja:
Lue lisää Gapminderista: https://www.gapminder.org/
Materiaaleja opettajille: https://www.gapminder.org/for-teachers/
Vertaile neljällä tulotasolla elävien ihmisten koteja Dollar Streetillä: https://www.gapminder.org/dollar-street/matrix
Why we wrote Factfulness (Gapminder): https://www.youtube.com/watch?v=8-kbZiCX7h4

--------------------------------------------

Kirjoittaja:
Johanna Skurnik, Tutkijatohtori, Turun yliopisto, jeskur at utu.fi


Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa https://agricolaverkko.fi/?post_type=review&p=37793
--------------------------------------------
H-verkko - sähköpostilistaH-verkko at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko
--------------------------------------------
Agricolan ylläpitoAgricola at lists.utu.fihttps://lists.utu.fi/mailman/listinfo/agricola