[H-verkko] Helsinki, Väitös: Asiantuntijuus, väestöpolitiikka, sota - Lastenneuvoloiden kehittyminen osaksi kunnallista perusterveydenhuoltoa 1904-1955

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Väitös: Asiantuntijuus, väestöpolitiikka, sota - Lastenneuvoloiden
kehittyminen osaksi kunnallista perusterveydenhuoltoa 1904-1955

Helsinki, Unioninkatu 34
14.10.2017 klo 12:00
---------------------------------------------------------

LL, VTM Helene Laurent väittelee 14.10.2017 kello 12 Helsingin yliopiston
valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Asiantuntijuus,
väestöpolitiikka, sota - Lastenneuvoloiden kehittyminen osaksi kunnallista
perusterveydenhuoltoa 1904-1955". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa
Helsingin yliopiston päärakennus, auditorium XII, Unioninkatu 34, 3. krs..

Vastaväittäjänä on professori Teemu Ryymin, Bergenin yliopisto, Norja, ja
kustoksena on professori Antti Häkkinen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja
61/2017. Väitöskirjaa myy Unigrafia kirjamyynti
http://kirjakauppa.unigrafia.fi books at unigrafia.fi.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis
-palvelussa.

***

Lääketieteen sosiaalihistorian alaan lukeutuvan väitöskirjani
tutkimustehtävänä on analysoida, millä tavalla yhteiskunnan ja
lääketieteellisen tiedon muutokset ovat vaikuttaneet lasten terveysneuvonnan
eli lastenneuvoloiden tehtävänmäärittelyyn, organisaatioon ja käytännön
toimintaan 1900-luvun alusta 1950-luvun puoliväliin. Tarkastelen prosessia
terveydenhuollon asiantuntijuusnäkökulmasta hyödyntämällä Peter Haasin
kehittämää käsitettä episteeminen yhteisö, jolla tarkoitetaan
aatteellisesti ja yhteiskuntapoliittisesti aktiivista asiantuntijaverkostoa.
Olen jakanut tutkimuskysymykseni kolmeen osaan: ideologiseen,
institutionaaliseen ja käytännön tasoon, joka mahdollistaa tasojen
keskinäisen vuorovaikutuksen analyysin pitkällä aikavälillä. Tarkastelen
tutkimusaineistoani pääosin laadullisin menetelmin aineistolähtöisesti,
mutta hyödynnän mahdollisuuksien mukaan myös tilastoaineistoja.
Tutkimusaineisto koostuu pääosin terveydenhuollon asiantuntijoiden tuottamista
teksteistä. Lasten terveysneuvonnan alkutaivalta käsittelevässä, vuoteen
1939 päättyvässä osassa tarkastelen positiivisen eugeniikan ideologiaan
pohjautuvan neuvontatoiminnan rakentumista lastensuojeluliikkeessä, jonka
yhteyteen lasten terveydenhoidon episteeminen yhteisö kehittyi. 1930-luvun
loppupuolella väestöpoliittiset ja kansanterveydelliset kysymykset nousivat
ajankohtaiseksi valtiollisessa politiikassa, samoin maaseudun jälkeenjäänyt
asema. Äitiys- ja lastenhuollon sekä tuberkuloosihuollon asiantuntijayhteisöt
kokosivat voimansa kansanterveysaatteen piiriin. Toinen sotavuosiin sijoittuva
kokonaisuus tarkastelee sotakriisin aiheuttamia muutoksia lasten
terveydenhuollossa ja väestön lisääntymiseen tähtäävän ideologian
nousua. Mittavia kansainvälisiä avustuksia hallinnoinut Suomen Huolto ja sen
asiantuntijaelin Terveydenhoitotoimikunta saattoivat kansalaisjärjestöjä
apunaan käyttäen kehittää uusia lastenhuollon toimintamuotoja, kuten
kiertäviä lastenneuvoloita ja lasten sairastupia. Voimakkaiden väestö- ja
puolustuspoliittisten argumenttien ajamina äitiys- ja lastenneuvoloista tuli
lakisääteisiä vuonna 1944. Lääkärien toimintakertomusten perusteella
lasten terveys pysyi sota-aikana pääosin hyvänä. Sodan aikaisia
käytäntöjä ja kriisiajan suomia uusia toimintamahdollisuuksia tarkastellaan
paikallisesti Sortavalan piirilääkäripiirissä, jossa kansanterveystyötä
rakennettiin suunnitteilla olevan lainsäädännön periaattein. Kolmas osa
painottuu jälleenrakennusvuosien perhepolitiikan aikakauteen. Kansainvälisten
lahjoitusten avulla rakennettiin terveystaloverkosto ja lastenneuvoloista tuli
oleellinen osaa perusterveydenhuoltoa. 1950-luvulla uuden rokotuslain myötä
kehitettiin vapaaehtoinen, kattavuudeltaan laaja kansallinen rokotusohjelma.
Suomalaiset kansanterveyden asiantuntijat löysivät uusia tehtäviä
kansainvälisissä järjestöissä, etenkin WHO:ssa, Maailman
Terveysjärjestössä, josta tuli johtava lasten terveydenhuollon episteemisen
yhteisön keskus.


---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/