[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Paljon muutakin kuin matkaopas

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Hanna Mattila <hanna.mattila at samiskhs.no> tohtorikoulutettava, Tampereen
yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Apajalahti, Hanna: Kulttuurimatkailijan Lappi. Into, 2017. 253 sivua.


Paljon muutakin kuin matkaopas
---------------------------------------------------------

Hanna Apajalahden Kulttuurimatkailijan Lappi ilahduttaa lukijaansa olemalla
aivan jotain muuta kuin perinteinen matkaopas. Paitsi opas Suomen pohjoisimman
osan tuntureille ja kylille, on teos myös laaja tietokirja Lapin kulttuureista.
Kirja avaa laajalti Lapin kulttuurielämää. Edustettuina ovat alueen
arkkitehtuuri, elokuvat, festivaalit, historian tarinat, kirjallisuus,
kuvataide, murteet, museot, musiikki, mytologia ja jopa ruokakulttuuri.
Kunnioitettavan työn Apajalahti tekee esittelemällä Saamenmaan kulttuureja,
ihmisiä ja tapahtumia suomalaiselle lukijalle suomen kielellä.
Kulttuurimatkailijan Lappi antaa kattavan määrän vinkkejä paikallisista
kulttuurikohteista ja tapahtumista, joita tavallinen turisti ei välttämättä
löytäisi tai osaisi edes etsiä.

Apajalahden kirjan Lappi alkaa napapiiriltä. Oppaassa Lappi on jaettu viiteen
kulttuurialueeseen, joista Rovaniemi on yksi, omaleimaisen kaupunkikulttuurinsa
edustajana. Muut alueet ovat Saamenmaa, läntinen Tunturi-Lappi, Itä-Lapin
kulttuuriseutu, ja Tornionlaakson kulttuurialue. Apajalahti tuo kunnittain
esille pohjoisten kylien historiaa, kulttuuria ja niiden nykytilaa. Aihepiirien
sijaan Apajalahti on jaotellut kirjan kuntakohtaisesti. Ratkaisu on hyvä,
sillä esimerkiksi automatkalla on helppo tarkistaa johonkin kuntaan tultaessa,
mitä kaikkea nähtävää ja koettavaa lähiseuduilla on.

Apajalahden opas ei unohda Lapin kulttuurien kirjoa ja eroja. Lappi on
sodanjälkeisen rillumareikulttuurin Lappi, elokuvien Lappi, modernin
saamelaiskulttuurin tekijöiden Lappi tai Andreas Alarieston, Reidar
Särestöniemen ja Kalervo Palsan kuvataiteen Lappi. Näihin kaikkiin Hanna
Apajalahti johdattelee. Esimerkiksi Pellon kylästä, joka monen automatkailijan
kokemuksissa on vain yksi monista läpiajokylistä, Kulttuurimatkailijan Lappi
huomioi kaksi tunnettua kirjailijaa, Timo K. Mukan ja uudemman polven Maria
Peuran. Kummankin tuotannossa on luettavissa vahvoja vaikutteita kotikylän
elämästä, jota kuvataan yhtä aikaa karuna ja kauniina.



Kuva: Kalervo Palsan (1947-1987) kotitalo ja Getsemane-ateljee, eli Palsa-museo
avattiin 2013. Yleiskuva Heikki Immonen, Wikimedia Commons.


Kirjan kuvitus on monipuolista ja virkistävän erilaista verrattuna Lapin
matkaoppaista tuttuihin maalauksellisiin tunturimaisemiin, revontulitaivaisiin
ja joulupukkiin. Apajalahti on päätynyt käyttämään kuvituksena paljon
paikallisia tai paikallisten tekemiä taideteoksia ja veistoksia. Näissä
töissä näyttäytyy hurtti huumori ja tuntureiden yhtäaikainen karuus ja
kauneus. Myöskään Saamenmaata kuvittaessaan opas ei ole tyytynyt
turistinähtävyyksiin, vaan esittelee sivuillaan nykypäivän saamelaisia
omassa ympäristössään ja vaatetuksessaan.  

Laaja kuvaus Saamenmaasta ja sen historiasta

Oppaassa Apajalahti kertoo laajasti Saamenmaasta ja sen historiasta. Kirja
toimii jo itsessään mielenkiintoisena tietopakettina saamelaiseen kulttuuriin.
Saamelaisesta kulttuurista puhuttaessa Kulttuurimatkailijan Lappi on vahvasti
ajassa, mutta ulottaa otteensa myös tuhansien vuosien taakse. Saamelainen ja
lappilainen kulttuuri, historia ja elämänmeno tulevat lukiessa lähelle.
Kirjan kuvaus Inarissa pidettävistä
http://www.ijahisidja.fi/fi/ijahis-idja.php  Ijahis idja -festivaaleista on
niin mielenkiintoinen, että ensi kesäksi sopii yöttömän yön juhliin
odottaa yleisöryntäystä.  



Kuva: Ijahis idja – alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma järjestetään
Inarissa ja Ivalossa.

Saamelaisuudesta puhuttaessa myöskään kipupisteitä ei kaihdeta. Esimerkiksi
Suomen ja Norjan rajajoesta, Tenosta, kertoessaan Apajalahti muistaa mainita,
että paikallisille joki ei ole perinteisesti merkinnyt rajaa kahden maan
välillä, vaan ollut kulkuväylä joen molempia rantoja asuttavien sukulaisten
ja ystävien välillä. Joesta on kasvanut viime vuosien myötä kolonialistisen
vallan symboli ja kiistan kohden, sillä yksi erittäin ajankohtainen asia on
Tenon kalastussopimus,
http://www.suomenkalakirjasto.fi/tenojoen-kalastussaannot/  jota paikalliset
kiivaasti vastustavat.  

Kulttuurimatkailijan Lappi on oiva opas Lapin matkaa suunnittelevalle. Siitä
löytyy paljon uutta tietoa matkailijalle, jonka Lapin tuntemus rajoittuu Levin
kaltaisiin hiihtokeskuksiin. Varmasti myös kokeneempikin lapinkävijä
löytää kirjan sivuilta uuden mielenkiintoisen vierailukohteen tai tapahtuman.
Lukukokemuksesta nauttiakseen ei tarvitse matkata kauas, vaan aivan yhtä hyvin
sen kanssa voi lähteä matkalle myös omassa nojatuolissa. Teoksella on sitä
paitsi arvo muutenkin kuin matkaoppaana. Kirjailija on tehnyt valtavan työn
kootessaan yhteen paitsi jokaisen kunnan pienetkin kotiseutumuseot,
erämaakirkot ja taitelijakodit myös tämän hetkisen kulttuurikentän
tapahtumat. Faktat on koottu oppaaseen huumoria unohtamatta. Mukana on muun
muassa lappi–suomi-sanasto, jonka avulla lukija pystyy pujahtamaan pohjoisen
ihmisen mielenmaisemaan ja pääse kenties jutuille sellaisen kohdatessaan.

 

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/