[H-verkko] Jyväskylän yliopisto, Väitös: Kalevalan naiset ja tiedon yöpuoli — Lönnrotin jalanjäljissä kohti Kalevalan naisten tarinoita

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Väitös: Kalevalan naiset ja tiedon yöpuoli — Lönnrotin jalanjäljissä
kohti Kalevalan naisten tarinoita

Jyväskylän yliopisto
20.5.2017 klo 12:00
---------------------------------------------------------

FM Tiina Piilolan kirjallisuuden väitöskirjan "Kalevalan naiset ja tiedon
yöpuoli — Lönnrotin jalanjäljissä kohti Kalevalan naisten tarinoita"
tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä FT Eva Maria Korsisaari (Helsingin
yliopisto) ja emeritusprofessori Seppo Knuuttila (Itä-Suomen yliopisto) sekä
kustoksena professori Sanna Karkulehto (Jyväskylän yliopisto). Väitös on
suomenkielinen.

Kalevalaa on tulkittu suomalaisessa julkisessa keskustelussa melko
kirjaimellisesti. Kalevalan naishahmojen tarinoissa on kuitenkin kerroksia,
joiden huomaaminen vaatii lukijalta intuitiota — tai Lönnrotin ilmausta
käyttäen — tiedon yöpuolen kuuntelua, selviää Piilolan
väitöstutkimuksesta. Kaavamaisessa luennassa varsinkin eepoksen keskeisten
naishahmojen, Ainon, Louhen, Marjatan ja Lemminkäisen äidin hahmojen koko
syvyys on jäänyt oivaltamatta.

Erityistä huomiota Piilolan väitöskirjassa saa Aino, nuori neito, joka hukkuu
ja muuttuu vedenneito Vellamoksi kuultuaan, että veli Joukahainen on luvannut
hänet vaimoksi vanhalle Väinämöiselle.

— 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun miestutkijat kiittelivät Ainon sielun
hienoutta ja tinkimättömyyttä, vaikka se johtaakin hänen kuolemaansa. Viime
vuosina tutkijat ovat, ymmärrettävästi, kiinnostuneet Ainoa enemmän
kapinallisesta ja vapautensa säilyttävästä Vellamosta, Piilola analysoi. —
He ovat nähneet Vellamossa voimaantuneen ja oman äänensä löytäneen naisen,
mutta kuinka kestävää Vellamon voima on, kun hän kuitenkin häviää
ikiajoiksi aaltojen alle, siinä missä hänestä nykynäkökulmasta
epäreilusti kauppaa tehneet miehet jatkavat seikkailujaan?

Piilola esittää, ettei Ainon taru pääty vedenneitomuodonmuutokseen tai
Kalevalan lopussa tapahtuvaan sovitukseen, vaan siitä on kuultavissa pitkin
eepoksen tarinaa kaikuja, jotka ilmenevät juonen outouksina ja
epäloogisuuksina. Kysymyksiä herättää muun muassa se, miksi Aino muuttuu
hukuttuaan vedenneito Vellamoksi ja näyttäytyy vain ja ainoastaan
Väinämöiselle? Miksi suuri tietäjä Väinämöinen päätyy Vellamon
kohtaamisen jälkeen itkuisena ukkopahana Pohjolaan Louhen hoiviin? Miksi Louhi
hoivaa Väinämöistä ja pyytää tätä takomaan Kalevalan himotuimman
taikakalun sammon? Entä mistä Marjatan vastasyntynyt poikalapsi tietää,
että Väinämöisellä on ollut osansa Ainon kuolemassa?

Piilolan tulkinnassa Ainon taru saa huipennuksensa Kalevalan 41. runossa, jossa
Väinämöisen kalanluisen kanteleen soitto keskeyttää päämäärätietoisen
samporetken. Piilola esittää, että musiikin koskettavuus ei synny yksin
Väinämöisen soittajantaidoista, vaan myös kalanluisesta soittimesta, joka
kantaa mukanaan kaikuja Vellamoksi muuttuneen Ainon maailmasta.

— Tavallaan Aino oli oman aikansa downshiftaaja: hän ei taipunut ulkoisiin
odotuksiin eli rooliin vanhan tietäjän vaimona, vaan oli uskollinen itselleen.
Kalanluisen kanteleen soittokohtaus on kuin välähdys hetkestä, jossa Ainolle
tärkeä sisäinen maailma, eli tunteiden ja tiedon yöpuolen maailma, tulee
vihdoin kuulluksi ja saa ilmauksensa koskettavana musiikkina. Osuvasti, ja Ainon
maailmankuvan mukaisesti, tässä kohtauksessa Kalevalan päämäärätietoinen
juoni taukoaa ja tekee tilaa lyyrisemmille sävyille ja elämälle tässä ja
nyt.

***

Tiina Piilola kirjoitti ylioppilaaksi Oulaisten lukiosta vuonna 1996 ja aloitti
samana vuonna Jyväskylän yliopistossa romaanisen filologian opinnot. Vuonna
2004 hän valmistui Jyväskylän yliopistosta toimittajaksi ja vuonna 2011
kirjallisuuden maisteriksi. Hän on työskennellyt toimittajana ja kirjailijana.
Väitöksensä jälkeen hän avaa Kalevalan naisia populaarilla tavalla
käsittelevän blogin Ainoilua.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto,
Jyväskylän yliopiston humanistinen tiedekunta sekä Ellen ja Artturi
Nyyssösen säätiö. Piilolan väitöskirja ja väitöstilaisuus ovat osana
Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities
numerona 312.
ISSN 1459-4323, ISBN 978-951-39-7055-0 (nid.)
ISBN 978-951-39-7056-7 (PDF).
Väitöskirjaa myyvät yliopistokauppa Soppi, puh. 040 805 3825 tai
myynti at library.jyu.fi ja yliopiston verkkokauppa.

Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7056-7.



Alkamisaika: lauantai 20. toukokuuta 2017, 12.00

Päättymisaika: lauantai 20. toukokuuta 2017, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki,  Historica, H320


---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/