[H-verkko] Helsinki, Väitös: A Grievance Most Just? Collective Violence in Yorkshire, North of England

agricola at utu.fi agricola at utu.fi
Ke toukokuu 3 14:06:04 EEST 2017


Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Väitös: A Grievance Most Just? Collective Violence in Yorkshire, North of
England

Helsinki, Fabianinkatu 26
23.5.2017 klo 12:00
---------------------------------------------------------

Graham Wood väittelee 23.5.2017 kello 12 Helsingin yliopiston
valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "A Grievance Most Just? Collective
Violence in Yorkshire, North of England". Väitöstilaisuus järjestetään
osoitteessa LS 115, Language Centre, Fabianinkatu 26.

Vastaväittäjänä on Academy of Finland Senior Research Fellow Andrew Newby,
University of Helsinki, ja kustoksena on professori Pauli Kettunen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social
Science.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis
-palvelussa.

***

Tutkimuskohteena on tapaustutkimusanalyysi joukkoväkivallasta
Pohjois-Englannissa, erityisesti Länsi- ja Etelä-Yorkshiressa. Tapauksia on
kolme: Bradfordin mellakat 9. 11.6.1995, Orgreaven taistelu 18.6.1984 ja
jalkapalloseurojen Leeds United ja Manchester United fanien keskinäinen
väkivaltainen yhteenotto edellisen kotistadionilla Elland Roadilla 11.10.1975.
Tapaukset asetetaan väkivallan muutoksen dynamiikkaan siten, kuin ne
esittäytyvät sekä erityisissä väkivallan lajityypeissä että
tarkasteltaessa niitä väkivaltakokonaisuuksina, joihin vedetään yhteen sekä
nämä tapaukset että väkivallan ilmentymät kyseisellä seudulla koko
tarkastelun alaisena aikana.

Työssä käsitellään väkivallantutkimuksen ainutlaatuisia haasteita.
Metodisesti triangulatiivinen tutkimus hyödyntää laaja-alaisia
sanomalehtilähteitä, virallisia raportteja, toissijaisia lähteitä ja
rajallista otosta käsittelyä tukevia haastatteluja, joista kootaan käsitystä
tapahtuneesta.

Puheeksi otetaan perustavanlaatuiset määrittelyongelmat ja korostetaan
monitieteisen väkivaltatutkimuksen tekemisen vaikeuksia. Haasteellisuutta
lisää se, että eri tieteenaloilla ilmiötä tarkastellaan tieteenalan omasta,
rajoittuneesta katsantokannasta, mistä tuloksena on eriävyyttä ja
ristiriitaisuutta väkivallan käsitteellistämistavoissa. Tämän vuoksi on
muotoiltu käsitteellinen viitekehys, väkivaltainen konfliktinen kiista, jotta
on voitu karsia pois heikkouksia väkivallan määrittelystä. Viitekehyksen
puitteissa täsmennetään temaattiset epäkohta- ja
identiteetinmuodostustekijät asetettuina tapauksiin johtaneeseen ja tapauksista
itsestään alkunsa saaneeseen keinovalikoimaan, joka ei-institutionaalisilla
toimijoilla oli kiistatilanteissa käytössä.

Päähuomio kohdennetaan ei-institutionaalisiin toimijoihin, vaikkakin poliisin
rooli tunnustetaan kussakin tapauksessa. Poliisin käyttämästä sosiaalisen
kontrollin tasosta ja kussakin kolmessa tapauksessa käytetyistä erilaisista
joukkojenhallintastrategioista huolimatta ei väkivallan purkautumista
kuitenkaan pystytty ehkäisemään, vaan näillä menetelmillä saatettiin itse
asiassa tahattomasti lisätä väkivaltaan turvautumista.

Työssä esitetään epäkohtien viitekehys, jossa yhtäkkisesti aiheutetut
epäkohdat identifioidaan tapahtumien kehityksessä, ja viitataan epälegitiimin
eriarvoisuuden ja loukattujen periaatteiden epäkohtiin, jotka ovat saattaneet
olla keskeisiä kausaalisia tekijöitä tai väkivallan jatkumista
ylläpitäneitä tekijöitä.

Epäkohtatekijät rinnastetaan identiteettinäkökohtiin, jotka korostavat
identiteetin muodostumisen haurautta ja jatkuvaa muutostilaa. Tutkimuksen
edetessä kävi selväksi, että tapauksissa ei-institutionaalisten toimijoiden
kanssa vastakkain asettuneet eivät olleet mitään ulkopuolisia muita vaan
osittain lähtöisin näiden toimijoiden omista, hajanaisista yhteisöistä.

Epäkohtien ja identiteetin muodostamisen ailahtelevuutta pahensi väkivallan
todellistuminen, joka muuttui niin ajassa kuin paikassa ja käytännöllisesti
katsoen teki tyhjäksi essentialistisen lähestymistavan väkivallan
tutkimukseen ja siten asetti kyseenalaiseksi väkivaltaisen konfliktisen kiistan
käsitteen. Mukana olleilla toimijoilla oli ollut kiistatilanteissa
käytettävissään vain rajallinen ja ajoittain välillinen keinovalikoima,
joten heidän turvautumisensa väkivaltaan heijasti instrumentaalisuutta ja
heidän omaa uskoaan väkivallan käytön hyveellisyyteen tiettyinä
ajankohtina.

Historiallisille poluilleen sijoitettuina tapaukset etenivät 1970-luvulta 1980-
ja 1990-lukujen kautta viimein 2000-luvulle. Omiin, selvästi määriteltyihin
ajallisiin asiayhteyksiinsä rajattuina tapaukset ilmentävät merkittävän
tasoista ei-fataalia väkivaltaa. Kun tapaukset sulautetaan väkivallan
kokonaisuuteen, ilmeni tutkimuksen piiriin kuuluvalla seudulla tuona aikana
merkittävää ja jatkuvaa eritasoista väkivaltaa. Tuloksena tästä on ollut
nimenomaan Yorkshirelle leimallinen asiantila, joka on täynnä ristiriitaa,
sekä eri yhteisöissä sijansa saanutta turvautumista väkivaltaan.


---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/


Lisätietoja postituslistasta H-verkko