[H-verkko] Arvosteltavaksi: SKS:n kevään 2017 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com<mailto:agricolan.arvostelut at gmail.com>: ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
***

Uusi Viron historia
Seppo Zetterberg

Uusi Viron historia on tietopaketti Viron-matkailijoille ja naapurimaasta kiinnostuneille. Se kertoo Viron ja sen asukkaiden vaiheista jääkaudesta aina syksyyn 2016 saakka, jolloin Kersti Kaljulaid ensimmäisenä naisena valittiin tasavallan presidentiksi.

Viro on hyvä esimerkki maasta, jonka nykymenoa ei voi ymmärtää paneutumatta maan varhaisempiin vaiheisiin. Viron kohtaloon on vaikuttanut voimakkaasti sijainti idän ja lännen välillä: maa on ollut milloin taistelukenttä, milloin taas lännen puskuri itää vastaan.

Varhaisesta historiastaan lähtien Viro on ollut kulkureitti niin kaupalle ja kulttuurille kuin armeijoillekin. Maan sijainti on tuonut mukanaan sotia ja miehityksiä, mutta samalla se on synnyttänyt Viroon taloudellista toimeliaisuutta ja kulttuurista vireyttä.

Tekstiä täydentävät havainnolliset kartat sekä runsas kuvitus. Seppo Zetterberg on Tarton yliopiston kunniatohtori, Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen ja Õpetatud Eesti Selts -seuran kunniajäsen.
***
Silja Vuorikuru
Aino Kallas - Maailman sydämessä

Maailman sydämessä on ensimmäinen elämäkerta kirjailija Aino Kallaksesta (o.s. Krohn, 1878-1956).

Aino Kallas on Suomen ja Viron yhteinen kirjailija, josta on muotoutunut hyvin erilainen kuva kummassakin maassa. Suomalaissyntyisen kirjailijan tie Virossa tunnustetuksi kirjailijaksi oli pitkä ja mutkikas, ja Suomessakin Kallas joutui taistelemaan paikastaan kotimaisten kirjailijoiden joukossa.

Lontoossa vuosikausia asunut Aino Kallas onnistui luomaan oman aikansa naiskirjailijaksi aivan poikkeuksellisen kansainvälisen kirjailijauran. Kansainvälisen menestyksen kääntöpuolena oli juurettomuuden kokemus, josta kirjailija kirjoitti sekä päiväkirjassaan että kaunokirjallisessa tuotannossaan vuosikymmenten ajan.

Aino Kallaksesta on syntynyt vahva mielikuva kielletyn rakkauden kuvaajana, jonka elämän tunnetuin episodi oli rakkaussuhde runoilija Eino Leinoon. Elämäkerta luo kuvan Aino Kallaksesta kirjallisen kutsumuksensa varhain löytäneenä kirjailijana, jonka tuotannossa välittyvät hänen oman elämänhistoriansa raskaatkin kokemukset.
***
Hannu Takala
Puna-armeijan sotasaalis - Karjalan kulttuuriomaisuuden ryöväys 1939-1941
Talvisodan päätyttyä luovutettuun Karjalaan jäi suurin osa evakkoon lähteneiden omaisuudesta. Osa esineistä tuhoutui pommituksissa, mutta suurin osa oli jäljellä, kun puna-armeija ja uudet asukkaat eri puolilta Neuvostoliittoa siirtyivät Kannakselle ja Laatokan Karjalaan.

Puna-armeijan sotasaalis - Karjalan kulttuuriomaisuuden ryöväys 1939-1941 kertoo, mitä talvisodan jälkeen luovutetulle alueelle jääneelle suomalaisomaisuudelle tapahtui. Huomion kohteena ovat ennen kaikkea sotasaalisvarastot, joita puna-armeija kasasi Viipuriin ja muualle Karjalaan.

Kirjassa selvitetään millaisia esineitä sotasaalisvarastoihin kasattiin ja mitä esineille sen jälkeen tapahtui. Vastaus saadaan myös siihen, ketkä kaikki sotasaalisvarastojen esineitä hyödynsivät ja mitkä esineet ja taideteokset päätyivät lopulta Leningradin museoihin.

Teoksessa luodaan myös yleiskatsaus kulttuuriperinnön kohtaloihin sodissa eri aikoina ja siihen, miten eri maiden armeijat kohtelivat yksityistä omaisuutta ja arvotaidetta viime sodissa. Kirja pohjautuu keskeisiltä osiltaan venäläisiin alkuperäislähteisiin.
***
Erkki Vettenniemi
Suomalainen hiihtodoping - Punssia, pillereitä ja punasoluja

Kun kuuden suomalaishiihtäjän suoritukset hylättiin Lahdessa 2001, kansallisurheilun perustukset tuntuivat järkkyvän. Media pillastui ja paheksujia riitti presidenttiä myöten. Vaikka dopingkohina on siitä lähtien ollut tauoton, hiihtolääkityksen historiaa ei ole kyetty avaamaan.

Kuinka väkeviä olivat 1800-luvun huoltojuomat? Milloin siirryttiin synteettisiin stimulantteihin? Kuka suurhiihtäjä popsi piristeitä "kuin aspiriinia"? Keksittiinkö veritankkaus Suomessa? Mikä on totuus epohormonista olympiavoittajan yöpöydällä 1988? Minkä vuoksi muuan lääkärinlaukku siepattiin helmikuussa 2001?

Suomalainen hiihtodoping on ensimmäinen kokonaisesitys hiihdon lääkehuollosta. Kertomus käynnistyy suksiurheilun syntyhetkistä, kattaa koko 1900-luvun ja huipentuu Lahden "katastrofaaliseen häpeään", joka olikin vain piskuinen episodi hiihtolääkinnän vuosisataisella jatkumolla.
***
Heli Hottinen-Puukko
Suomen kevät - Päivästä päivään

Kevään käsikirja! Kevät herättää luonnon ja ihmiset. Nyt on aika ryhtyä kevättöihin, rakentaa linnunpönttö, tehdä pajupilli ja kasvattaa parvekeperunoita!

Suomen kevääseen mahtuu monta merkkipäivää, vuotuisjuhlaa ja luonnonilmiötä. Keväisillä juhlapyhillä on värikäs historia – tämä kirja kertoo, mistä pääsiäispuput ja -noidat ovat peräisin, mistä virpomisperinne on saanut alkunsa, mikä on lankalauantai ja minkä muistoksi helatorstaita vietetään. Kirja tarjoaa myös vanhan kansan viisautta säiden ennustamisesta, kalaonnesta ja satovuodesta. Tiesitkö, että ruohosipulia on käytetty rohtona yskään ja hengenahdistukseen?
Nauti kevään jokaisesta päivästä, sillä jokainen kevätpäivä on lukemisen arvoinen.
***
Antti Matikkala
Kunnian ruletti - Korkeimmat ulkomaalaisille 1941-1944 annetut suomalaiset kunniamerkit

Vuosien 1941-1944 välillä 317 ulkomaalaiselle - 316 miehelle ja yhdelle naiselle - annettiin suomalainen suurristi, 1. luokan Vapaudenristi rintatähtineen, 1. luokan Vapaudenristi tai I luokan komentajamerkki.

Seitsemäätoista kansallisuutta edustanut ulkomaalaisten joukko ulottui SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmleristä ja Ruotsin ilmavoimien komentajasta, kenraaliluutnantti Bengt G. Nordenskiöldistä, Japanin keisari Hirohitoon ja Romanian valtionjohtaja Ion Antonescuun.

Kunnian ruletti tutkii suomalaisia kunniamerkkejä saaneiden ulkomaalaisten palkitsemisten taustoja. Millaisten esitysten perusteella ulkomaalaisia palkittiin? Mitä palkitsemisilla katsottiin saavutettavan? Ketkä jätettiin palkitsematta? Miten ulkomaalaisten palkitseminen vaikutti uuden ritarikunnan - Suomen Leijonan - perustamiseen 1942? Miten kunniamerkkien saajat suhtautuivat vastaanottamiinsa kunniamerkkeihin?

Teos perustuu laajaan ja osittain vähän käytettyyn aineistoon kuten Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien arkistoon.

PhD Antti Matikkala on ritarikuntiin ja heraldiikkaan erikoistunut historiantutkija.
***
Irma Lounatvuori (toim.); Sirkku Dölle (toim.)
Signe Brander Suomen kartanoissa

Signe Brander Suomen kartanoissa johdattaa kartanoiden saleihin, pihoille ja puistoihin. Tunnelmalliset valokuvat kertovat kartanoiden arkkitehtuurista, muotivirtauksista ja kartanorakentamisen kuusisataavuotisesta historiasta, joka alkaa harmaakivilinnoista ja päättyy klassismin kautta romanttisiin kartanoluomuksiin.

Signe Brander (1869-1942) on Suomen valokuvahistorian merkittävimpiä valokuvaajia. Brander nimitti itseään kulttuurihistorian kuvaajaksi, ja hänellä oli selkeä näkemys siitä, mihin arkkitehtuurikuvauksessa piti keskittyä.

Branderin ensimmäiset kartanovalokuvat ovat vuosilta 1910-1912 ja viimeiset 1930-luvulta. Kuvausmatkoilla kertynyt aineisto on olennainen osa suomalaisen kartanotutkimuksen historiaa. – Antoisaa kartanomatkaa Signe Branderin seurassa.
***
Marja Terttu Knapas; Markku Heikkilä; Timo Åvist
Suomalaiset pappilat - Kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa

Pappilat ovat olleet esikuvia suomalaisissa kyläyhteisössä. Niiden arkkitehtuuri, taloudenpito ja puutarhat ovat vaikuttaneet monella tapaa maaseudun kehitykseen ja elinolojen parantumiseen.

Monella paikkakunnalla pappila on ollut hengellisen ja henkisen elämän keskus, jonka vaikutus on vanhojen pappissukujen keskinäisten sukulaissuhteiden välityksellä ulottunut paljon paikallisyhteisöä laajemmalle.

Suomalaiset pappilat esittelee edustavan kokoelman mielenkiintoisia pappiloita ja niiden asukkaita eri puolilla Suomea 1700-luvulta 1900-luvulle. Teos käy läpi pappiloiden sosiaalihistoriaa, kulttuurihistoriallista merkitystä, arkkitehtuuria ja puutarhoja. Teoksen näyttävän ja runsaan kuvituksen on koonnut Sirkku Dölle.
***
Jouni Kuurne
Louhisaaren linnan talousreseptit

Louhisaaren linnasta peräisin oleva, aiemmin tuntematon ja ilmeisesti Mannerheim-suvulle kuulunut talousreseptikirja tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alkupuoliskon linnan keittiöön ja elämään.

Pieni ja kaunis teos sisältää ruokaohjeiden lisäksi erilaisia hoito-ohjeita niin ihmisten kuin kotieläintenkin vaivoihin ja sairauksiin. Kirja opastaa niin viinanpolttoon kuin jälkiruokiin, kankaiden värjäykseen ja saippuan tekemiseen.

Useiden sukupolvien aikana täydennetty historiallinen reseptikokoelma on kiehtova ja kauniisti kuvitettu kurkistus vanhaan kartanoelämään.
***
Lauri Simonsuuri (toim.)
Myytillisiä tarinoita

Siihen aikaan ei osattukaan iltaisin puhua muusta kuin hiisistä, metsänhaltijoista, tontuista, ennuksista eli kuolleitten kulkemisista, piruista ja muista semmoisista. Näistä isojen ihmisten jutuista tulimme me lapset sangen aroiksi. Kun ei ollut muuta ajanvietettä ihmisillä siihen aikaan, puhuttiin semmoisia hirveitä asioita.

Näin muisteli valistunut perinteenkerääjä joskus vuosisadan vaihteessa. Mutta yliluonnolliset asiat kiinnostavat meidänkin aikamme ihmisiä. Samat tarinatyypit elävät nykyisin viihdekirjallisuudessa - vain selitysmallit ovat muuttuneet.

Lauri Simonsuuren toimittama antologia johdattaa lukijansa maailmaan, jossa kummitukset, haltiat, peikot, jättiläiset, noidat ja muut yliluonnolliset olennot olivat osa ihmisten jokapäiväistä arkielämää.
***
Matti Hako (toim.)
Kansanomainen lääkintätietous

Esi-isiemme käsitysten mukaan tauti uhkasi kaikkialla ja sitä vastaan oli varauduttuva. Kullekin taudille oli oma parannuskeinonsa. Lääkekasveja käytettiin paljon, mutta turvauduttiin myös loitsuihin. Kuuluisien kansanparantajien ja verenseisauttajien luona käytiin pitkästäkin matkasta.

Kansanomainen lääkintätietous on läpileikkaus vanhojen suomalaisten tautikäsityksistä ja parannustavoista. Aineisto on koottu Kansanrunousarkiston laajoista kansanlääkintäkokoelmista.
***
Jouko Hautala (toim.)
Vanhat merkkipäivät

Vanhat merkkipäivät sisältää satoja tarinoita, sananparsia ja kuvauksia jo unohtumassa olevista kalendaarisista tavoista.

Kansanomainen merkkipäiviin liittyvä perimätieto käsittää lähes kaikki ihmiselämän alat. Metsästys, kalastus, karjanhoito ja mitä erilaisimmat toimet aina rakennuspuiden kaatamisesta syöpäläisten hävittämiseen asti ovat siinä edustettuina. Tärkeä sijansa on myös maanviljelykseen liittyvillä määräpäivillä, sään ja vuodentulon ennustamisella.

Jouko Hautalan toimittama käsikirja on avain vanhaan maalaiselämään. Sen sisältö käy sitä kiinnostavammaksi mitä eksoottisempana koemme entisajan merkkipäivien vieton tapaninajoineen, trulleineen, juhannustaikoineen, sään ja onnen enteineen.
***
Kari Laukkanen (toim.); Pekka Hakamies (toim.)

Laajin ja edustavin sananlaskuperinteen kokoelma ja käsikirja. Sananlaskut ovat hakusanojen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Kirjaan liittyy paikkakuntahakemisto.

***
Jussi Niinistö
Heimosotien historia 1918-1922

Suomalaiset vapaaehtoisjoukot tekivät vuosina 1918-1922 heimosodiksi kutsuttuja aseellisia retkiä Itä-Karjalaan, Inkeriin, Petsamoon ja Viroon. Heimosotaretkien tarkoituksena oli suomensukuisten heimojen asuinalueiden irrottaminen Neuvosto-Venäjästä.

Heimosoturit näkivät toimiensa oikeutuksen kumpuavan kansojen itsemääräämisoikeudesta – opista, josta vasta itsenäistynyt Suomikin oli esimerkki.

Puolustusministeri ja dosentti Jussi Niinistön sujuvaa kerrontaa tukee yksityisarkistoihin pohjautuva runsas ja harvinaislaatuinen kuvitus.
***
Helena Pilke
Julkaiseminen kielletty - Rintamakirjeenvaihtajat ja päämajan sensuuri 1941-1944

Armeijan rintamakirjeenvaihtajat eli TK-miehet olivat jatkosodan vuosina tärkeä linkki kotiseudun ja rintaman välillä. He kirjoittivat taisteluista ja kaukopartioista, sotilaiden vapaa-ajasta sekä etenkin Itä-Karjalan maisemista ja ihmisistä. Joka seitsemäs TK-kirjoitus jäi julkaisematta: ne eivät läpäisseet päämajan tiukkaa sensuuria.

Julkaiseminen kielletty esittelee sotakuvauksia, jotka olivat sodanjohdon mielestä kotirintamalle vaarallisia tai sopimattomia. Teokseen sisältyy runsaasti näytteitä sensuroiduista TK-kirjoituksista, joita ei aiemmin ole julkisuudessa nähty.
***
Mikko Kauko; Marko Lamberg
Naantalin luostarin kirja

Naantalin luostarin kirja edustaa varhaisinta suomalaista käännöskirjallisuutta. Kyseessä on 26 kirjoituksen kokoelma, jonka aihepiirit ja sisällöt ovat hyvin monenkirjavia eikä niitä voi luokitella pelkästään hengelliseksi kirjallisuudeksi. Kirjoitusten joukossa on muun muassa lääkereseptejä ja novellikokoelma miehen ja naisen välisestä luottamuksesta - tai sen puutteesta.

Teos välittää edustavan kuvan niistä tiedoista ja käsityksistä, joita 1400-luvun suomalaisilla oli maailmasta, ihmiskunnan historiasta, elämän tarkoituksesta ja tuonpuoleisesta. Nykysuomalaisen kulttuurin tavoin myös keskiajan suomalainen kulttuuri oli ylirajaista ja kansainvälistä. Kertomuksissa liikutaan eri puolilla Eurooppaa ja sen ulkopuolella Pyhällä maalla, Armeniassa, Persiassa ja Intiassa. Kertomukset välittivät ja välittävät edelleen kaukomaihin liittyvää eksotiikkaa.

Naantalin luostarin kirja on ensimmäinen suomennos koko käsikirjoituksesta. Käännös on varustettu tekstien synty- ja käyttöhistoriaa koskevilla taustatiedoilla. Suomennettuna teosta voi hyödyntää myös korkeakoulutason opetuksessa täydentävänä kirjallisuutena ja harjoitusmateriaalina. Teoksen käytettävyyttä lisäävät myös kattavat ja laajat henkilö- ja paikannimihakemistot.
***
Jari Kupiainen; Liisa Häkkinen
Kuvatut kulttuurit - Johdatus visuaaliseen antropologiaan

Millaisin menetelmin kulttuurin kuvallisuutta voidaan tutkia? Kuinka visuaaliset sisällöt kytkeytyvät ihmisen, kulttuurin ja yhteiskunnan parempaan ymmärtämiseen?

Visuaalinen antropologia tutkii kuvia ja visuaalisuutta kulttuurisina ilmiöinä sekä maailman tarkastelemisen muotoina. Kuvatut kulttuurit käsittelee tutkimushistoriaa, visuaalisen antropologian tutkimusmetodeja ja kuva-aineistojen analyysimenetelmiä. Tekstit avaavat näkymiä alan keskeisiin tutkimuskäytäntöihin ja kehityssuuntiin. Huomiota saavat elokuvien ja valokuvien ohella kuvaajien ja kuvattavien suhteet, digitaalisuus, kuva-aktivismi, kenttätutkimuksen menetelmät sekä kuva-aineistojen arkistointi ja hallinta.

Kuvatut kulttuurit avaa tuoreita näkökulmia visuaaliseen antropologiaan. Se on tarkoitettu korkeakouluopetuksen oppikirjaksi ja lukemistoksi eri tieteenaloille. Kirjoittajat tulevat visuaalisen antropologian kansallisesta ja kansainvälisestä eturivistä. Teosta täydentää kansainvälisten huippututkijoiden paneelikeskustelu, joka liittää muut tekstit kansainväliseen yhteyteen.
***
Kati Kallio; Tuomas Lehtonen; Senni Timonen; Irma-Riitta Järvinen; Ilkka Leskinen
Laulut ja kirjoitukset - Suullinen ja kirjallinen kulttuuri uuden ajan alun Suomessa

Miten reformaatioajan oppineet käsittivät suomalaisen rahvaan tavat ja laulut – olivatko ne pakanuutta, taikauskoa, katolista hapatusta, vaiko kaikkia yhtä aikaa? Minkälaisista vanhoista lauluista ja keskiajalla kunnioitetuista pyhimyksistä rahvas piti kiinni? Missä kulkee rukouksen ja loitsun raja? Keiden kaikkien laulukieli oli kalevalamitta? Mitä sille tapahtui suomen kielen muuttuessa reformaation myötä myös kirjalliseksi kieleksi? Minkälaisia olivat länsisuomalaiset pitkät kalevalamittaiset runot kuten Annikaisen virsi, Piispa Henrikin surmavirsi ja Kaarle-herttuan runo?

Laulut ja kirjoitukset avaa uusia näkymiä oppineiden ja rahvaan sekä suullisten ja kirjallisten kulttuurien suhteisiin. Päähuomio on reformaatioajassa, jolloin Mikael Agricola, Jacobus Finno, Petrus Melartopaeus ja Hemminki Maskulainen kirjoittivat ensimmäiset huomiot kansanuskosta ja loivat suomenkielisen virsilaulun. Pyhimyksiin ja Neitsyt Mariaan liittyviä perinteitä, rukouksia ja loitsuja tarkastellaan sekä uuden ajan alun kirjallisten lähteiden että 1800-luvun kansanperinnetallenteiden kautta. Tarkimmin käsitellään Länsi-Suomea, mutta vertailukohtana ovat muut itämerensuomalaiset ja skandinaaviset alueet.

Tutkimus kiinnittyy suomalaisiin ja kansainvälisiin keskusteluihin uskonnollisten eliittien ja kansanomaisten kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta sekä suullisten ja kirjallisten kulttuurien suhteesta.
***
Markku Hokkanen; Kalle Kananoja
Kiistellyt tiet terveyteen - Parantamisen monimuotoisuus globaalihistoriassa

Terveys ja sairauksien hoitaminen ovat olleet keskeisiä kysymyksiä kautta ihmiskunnan historian. Ihmiset ovat etsineet moninaisia teitä terveyteen, ja nämä tavat ovat usein kietoutuneet kysymyksiin tiedosta, vallasta, politiikasta ja moraalista. Parantamisesta ovat kamppailleet miehet ja naiset, papisto ja lääkärit, eliitit ja rahvas, alkuperäiskansat ja kolonialistit. Suositut parantajat ovat olleet toisille noitia, puoskareita tai vaarallisia poliittisia agitaattoreita.

Tämän teoksen tutkimusartikkelit käsittelevät parantamisen asemaa eri aikoina eri puolilla maailmaa Suomesta Aasiaan, Afrikkaan ja Amerikkaan. Kirjassa pureudutaan parantamisen monimuotoisuuteen ja eritellään niitä argumentteja, joita parantamisen puolesta ja vastaan on esitetty. Tekijät tarkastelevat, mihin parantamismuotojen suosio tai epäsuosio perustuvat, miten uusia lääkintäkeinoja on omaksuttu kulttuurirajojen yli ja miten eri parantamismuotoja on pyritty kieltämään.

Lajissaan ensimmäinen suomalainen artikkelikokoelma edustaa uusinta kotimaista ja kansainvälistä tutkimusta terveyshistorian alalla ja perustuu monipuolisiin alkuperäislähteisiin ja kenttätöihin. Kirjoittajat ovat historioitsijoita, antropologeja, folkloristeja ja uskontotieteilijöitä Suomesta, Yhdysvalloista ja Trinidadista. Teos sopii oppikirjaksi historian, etnologian, antropologian, yhteiskuntatieteiden ja terveystieteiden aloille sekä kaikille globaaleista terveyskysymyksistä kiinnostuneille lukijoille.
***
Tuija Laine
Aapisen ja katekismuksen tavaamisesta itsenäiseen lukemiseen - Rahvaan lukukulttuurin kehitys varhaismodernina aikana

Aapisen ja katekismuksen tavaamisesta itsenäiseen lukemiseen luotaa kansanihmisten lukemiskulttuuria 1600-luvulta 1800-luvun alkuun. Tuona aikana lukeminen kehittyi pikkuhiljaa katekismuksen tekstien toistolukemisesta kohti monipuolisempien, usein edelleen uskonnollisten tekstien, kuten hartauskirjojen, postillojen ja Raamatun itsenäistä lukemista ja jopa niiden synnyttämien lukukokemusten ylös kirjaamista.

Teos on tieteellinen tutkimus, joka on tarkoitettu kaikille lukemisen historiasta kiinnostuneille. Se valottaa lukemisen historian tutkimukseen liittyviä näkökulmia, kokoaa yhteen varhaisemman suomalaisen lukemistutkimuksen tuloksia ja tuo uutta tietoa tavallista kansaa varten kirjoitetuista kirjoista sekä niiden käyttötarkoituksesta ja levinneisyydestä.
***
Veijo Pulkkinen
Runoilija latomossa - Geneettinen tutkimus Aaro Hellaakosken Jääpeilistä

Runoilija latomossa on tutkimus Aaro Hellaakosken Jääpeilistä (1928), joka on paitsi suomalaisen modernistisen runouden edelläkävijä ja klassikko, myös maamme ensimmäinen typografisesti kokeellinen runokokoelma. Tutkimuksessa Jääpeili asetetaan kirjallisuushistorialliseen kontekstiinsa tarkastelemalla sitä suhteessa kotimaiseen modernismia ja kirjataidetta koskevaan aikalaiskeskusteluun sekä kansainväliseen visuaalisen runouden traditioon.

Tutkimuksen pääpaino on Jääpeilin runojen ja kokoelman typografisen ulkoasun syntyhistoriassa, jota tarkastellaan käsikirjoitusten ja korjausvedosten valossa. Aineistoon sovelletaan geneettisen kritiikin menetelmää, joka yhdessä runsaan kuvituksen kanssa tuo esille Hellaakosken kirjoitusprosessin ja kokoelman typografisen ulkoasun toteutuksen eri vaiheet.

Teos on suunnattu kirjallisuudentutkijoiden ohella luovasta kirjoittamisesta, runoudesta, modernismista, avantgardesta, kirjahistoriasta ja typografiasta kiinnostuneille lukijoille.
***
Ville Kivimäki; Petri Karonen
Continued Violence and Troublesome Pasts - Post-war Europe between the Victors after the Second World War

In most European countries, the horrific legacy of 1939-45 has made it difficult to remember the war with much glory. Despite the Anglo-American memory narrative of saving democracy from totalitarianism and the Soviet epic of the Great Patriotic War, the fundamental experience of war for many Europeans was that of immense personal losses and often meaningless hardships.

The volume at hand focuses on these histories between the victors: on the cases of Hungary, Estonia, Poland, Austria, Finland, and Germany and on the respective, often gendered experiences of defeat. The chapters underline the asynchronous transition to peace in individual experiences, when compared to the smoother timelines of national and international historiographies. Instead of a linear chronology, both personal and collective histories tend to return back to the moments of violence and loss, thus forming continuous cycles of remembrance and forgetting. Several of the contributors also pay attention to the constructed and contested nature of national histories in these cycles.

The role of these ‘in-between’ countries – and even more their peoples’ multifaceted experiences –adds to the widening comparative European history of the aftermath, thereby challenging the conventional dichotomies and periodisations in national historiographies. In the aftermath of the 70th anniversary of 1945, it is still, unfortunately, too early to regard the post-war period as mere history; the memory politics and rhetoric of the Second World War and its aftermath are still being used and abused to serve contemporary power politics in Europe.

Continued Violence and Troublesome Pasts: Post-war Europe between the Victors after the Second World War
***
Ritva Laury; Marja Etelämäki; Elizabeth Couper-Kuhlen
Linking Clauses and Actions in Social Interaction

The articles in this volume provide a state-of-the-art reflection on current thinking on the subject of linking clauses and actions in interaction. Topics treated include the linkages between verbal actions and physical actions, the linking of questions and answers in multilingual conversations and in classroom interaction, as well as the building and extension of questions in everyday conversation. Still other papers concern the linking of clauses to transform requests and offers into joint ventures, delayed completions in conversation, and quoting practices in written journalism. Most of the papers employ Conversation Analysis and Interactional Linguistics as a basic theoretical framework.

This volume concerns the ways in which verbal and non-verbal actions are combined and linked in a range of contexts in everyday conversation, in institutional contexts, and in written journalism. The volume includes an introduction which, besides presenting the content of the articles, discusses terminological fundamentals such as the understanding of the terms “clause”, “action” and “linkage” and “combining” in different grammatical traditions and the ways they are conceived of here, as well as open questions collectively formulated by the contributors in planning for the volume concerning the recognition, emergence and distance of linkage, and the ways these questions are addressed in the contributions to the volume.
Topics treated in the articles include combining physical actions and verbal announcements in everyday conversation, linking of verbal and nonverbal actions as well as verbal linkages between nonverbal actions by dance teachers building pedagogical activity. Other topics concern the mediation of questions through informal translating in multilingual conversation in order to organize participation, and the ways in which student requests for clarification and confirmation create learning occasions in a foreign language classroom. Still other articles concern the on-line emergence of alternative questions with the Finnish particle vai ’or’, delayed completions of unfinished turns, the transforming of requests and offers into joint ventures, and the ways in which direct quotations are created in written journalism from the original talk in the spoken interview.
Most of the papers employ Conversation Analysis and Interactional Linguistics as a theoretical framework. The languages used as data are Finnish, English, Estonian, French, Brazilian Portuguese and Swedish.
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.


-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20170222/de95421e/attachment-0001.html>