Agricolan kirja-arvostelut: Evijärveltä maailmalle ja takaisin

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Lassi Saressalo <lassi.saressalo at elisanet.fi> dosentti, Turun yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Koivukangas, Olavi: Juurilta siiville. Lastuja ladun varrelta.. OK-kirja, 2017.
270 sivua.


Evijärveltä maailmalle ja takaisin
---------------------------------------------------------

Teos sisältää professori Olavi Koivukankaan puheita ja kirjoituksia
1970-luvulta nykypäiviin. Kantavana ajatuksena on siirtolaisuus sen monissa
muodoissa, kotiseutu ja eteläpohjalaisuus.

Professori Olavi Koivukangas on siinä mielessä harvinainen mies, että hän on
väitellyt Australian siirtolaisuudesta kahdesti. Ensin Australiassa ja sitten
Suomessa. Toisaalta hän on jokseenkin tyypillinen eteläpohjalainen, itsevarma,
iso, komeaääninen ja muuttanut maailmalle. Niin kuin useimmat
eteläpohjalaiset olivat ja tekivät 1800-luvun lopulla ja seuraavan vuosisadan
alussa. Osa heistä palasi, osa jäi. Suurin osa Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.
Koivukangas palasi, mikä olikin hyvä asia, sillä monessa hän on sittemmin
ollut mukana ja menestyksellä.



Kuva: Australian National Universityn vastaväitellyt tohtori juhla-asussaan.
Teoksen kuvitusta.

Koivukankaan juuret ovat Evijärvellä, sieltä hän aikoinaan lähti
opiskelemaan ensin lukioon Kokkolaan, sitten yliopistoon Turkuun ja eteenpäin
stipendiaattina Australiaan kera vaimonsa, joka oli hammaslääkäri. Kaksi
heitä lähti ja kolme oli takaisin tullessa – kirjoittaa Koivukangas. Kolmas
vielä äitinsä kohdussa. Kansainvälisen uran jälkeen Olavi lunasti
kotitalonsa sisaruksiltaan ja näin palasi vapaa-ajakseen taas Evijärvelle.
Eteläpohjalaisuus ei hänestä ole karissut, ei elämänvuosien aikana
Australiassa tai kaukana Turussa. Päinvastoin.

Puheita ja kirjoituksia 1970-luvulta lähtien

Nyt Koivukangas on julkaissut elämäkertatyyppisen uuden teoksen. Sen kannessa
liitää kotka taivaalla ja alapuolelta löytyy vanha kanto. Juurilta siiville.
Teos ei ole varsinainen elämäkerta vaan kokoelma Koivukankaan puheita ja
kirjoituksia vuosien varrelta. Vanhimmat 1970-luvulta ja tuoreimmat varsin
äskeisiä. Niin kuin Koivukankaan elämä on lähtemistä, olemista ja
palaamista, niin ovat hänen tekstinsäkin. Eri tilanteissa esiteltyinä ja
kirjoitettuina ne ovat toki aina aikaansa ja pääteemaansa sidottuja,
teemaltaan osin kertautuvia, mutta kyllä hän aina mahdollisuuksien mukaan
ujuttaa tekstiinsä ja puheeseensa eteläpohjalaisuutta. Eikä kotiseutuaate ole
hänelle mitään jälkeenjääneisyyttä – kotiseutuaate on hänelle
rohkeiden ihmisen aate, oikeus tunnustaa juuret, arvostaa menneitten sukupolvien
työtä ja uskallusta lähteä etsimään uutta tulevaisuutta kauaksi merien
taa.



Kuva: Siirtolaisuusinstituutti aloitti toimintansa Turussa elokuussa 1974
vanhassa Venäjän ajan tiilikasarmissa. Kuvassa Olavi Koivukangas ja New Yorkin
uutisten päätoimittaja Anita Valkama. Teoksen kuvitusta.

Siirtolaisuus on Koivukankaan sydämen asia. Omakohtaisesti kauas matkaaminen ja
vieraassa kulttuurissa asuminen on antanut hänelle mahdollisuuden oivaltaa
siirtolaisuuden syvintä olemusta. Rohkeutta tarttua mahdollisuuksiin, intoa
järjestää elämänsä uudella tavalla, mutta samalla jossain takana
epävarmuus siitä, kuka minä oikein olen ja keihin minä kuulun. Tämä
maailmankuva, jota tukee pohjalaisten Amerikkaan muuttoprosessi, johdatti hänet
myös tutkimaan siirtolaisuutta ja olemaan aktiivi myös perustamaan Turkuun
Siirtolaisuusinstituuttia yhdessä professorinsa Vilho Niitemaan kanssa. Tuokin
prosessi oli raskas, olihan kokonaisen uuden instituutin perustaminen Turkuun
Turun yliopiston liepeille aikamoinen suoritus. Mutta se onnistui! Nyt
Siirtolaisuusinstituutti http://www.migrationinstitute.fi on kansallisesti ja
kansainvälisesti merkittävä tutkimuslaitos, joka keskittyy niin
maastamuuttoon ja sen historiaan myös maahanmuuttoon ennen ja nyt, samoin kuin
maassamuuton problematiikkaan.

Tässä yhteydessä ei ole mahdollista käydä läpi Koivukankaan tekstejä
yksityiskohtaisesti. Otsikkotasolla liikutaan Suomen tiellä itsenäisyyteen,
Järviseudun sisäiseen muuttoliikkeeseen, Pietarsaareen, joka mainitaan myös
Järviseudun Amerikkana, aivan kuin Kotka oli Amerikka savolaisille. Kaiken
alkuna on kuitenkin 1600-luvun siirtolaisuus Delawareen, jossa Uuden Ruotsin
siirtokunnan asukkaista kaiketi suurin osa oli suomalaisia – tarkemmin
sanottuna metsäsuomalaisia. Koivukangas seurailee turkulaisen Herman Spöringin
hurjaa, mutta kuolemaan keskeytynyttä maailmanympärimatkaa 1700-luvulla osana
James Cookin löytöretkeilyä. Amerikansuomalainen John Morton – Yhdysvaltain
itsenäisyyden ratkaisija – saa lukunsa samoin kuin Australian joukoissa
ensimmäisessä maailmansodassa taistelleet ja kaatuneet suomalaissiirtolaiset.
Pistäytyypä Koivukangas Argentiinassakin tapaamassa suomalaissiirtolaisten
viimeisiä hengenvetoja yhtä hyvin kuin Siperiassa hankkimassa sieltä
Peräseinäjoelle siirrettävää suomalaisrakennusta.



Kuva: Olavi Koivukankaan suunnittelema hautamuistomerkki. Teoksen kuvitusta.

Samalla tulevat kuitatuksi suomalaisten karkotukset Siperian. Tämä rakennus
liittyy Siirtolaisuusinstituutin Peräseinäjoen filiaalin syntyyn. Sinne
perustettiin myös muistolehto, joka on omistettu ulkosuomalaisille ja paikalle
nostettiin hautamuistomerkki. Muistomerkki on Koivukankaan itsensä
suunnittelema peruskivelle nostettu maapallo.

Siirtolaiskirjallisuus Amerikassa, Australiassa ja Ruotsissa ovat myös
tarkastelun kohteena – miksikö ei Neuvostoliitossa? Kalevalan kautta
amerikansiirtolaiset saivat myös rakennettua omat salaseuransa, jotka olivat
kovasti huudossa viime vuosisadan alussa.

Kun Koivukangas ensimmäisissä lastuissaan kertoo itsestään, lapsuudestaan ja
nuoruudestaan, hän palaa teemaan myös viimeisissä teksteissä, joissa suvun
menneet ja jäljellä olevat henkilöt saavat persoonallisen tervehdyksensä ja
joissa Koivukangas myös katsoo eteläpohjalaisen sukunsa tulevaisuuteen.

Kotiseutu, suku, maailmanlaajuinen näkökulma ja eteläpohjalaisuus – taattua
Olavi Koivukangasta.

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/