Agricolan kirja-arvostelut: Evijärveltä maailmalle ja takaisin

agricola at utu.fi agricola at utu.fi
Pe Joulu 8 17:49:04 EET 2017


Agricolaan on lhetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Lassi Saressalo <lassi.saressalo at elisanet.fi> dosentti, Turun yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Koivukangas, Olavi: Juurilta siiville. Lastuja ladun varrelta.. OK-kirja, 2017.
270 sivua.


Evijrvelt maailmalle ja takaisin
---------------------------------------------------------

Teos sislt professori Olavi Koivukankaan puheita ja kirjoituksia
1970-luvulta nykypiviin. Kantavana ajatuksena on siirtolaisuus sen monissa
muodoissa, kotiseutu ja etelpohjalaisuus.

Professori Olavi Koivukangas on siin mieless harvinainen mies, ett hn on
vitellyt Australian siirtolaisuudesta kahdesti. Ensin Australiassa ja sitten
Suomessa. Toisaalta hn on jokseenkin tyypillinen etelpohjalainen, itsevarma,
iso, komeaninen ja muuttanut maailmalle. Niin kuin useimmat
etelpohjalaiset olivat ja tekivt 1800-luvun lopulla ja seuraavan vuosisadan
alussa. Osa heist palasi, osa ji. Suurin osa Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.
Koivukangas palasi, mik olikin hyv asia, sill monessa hn on sittemmin
ollut mukana ja menestyksell.



Kuva: Australian National Universityn vastavitellyt tohtori juhla-asussaan.
Teoksen kuvitusta.

Koivukankaan juuret ovat Evijrvell, sielt hn aikoinaan lhti
opiskelemaan ensin lukioon Kokkolaan, sitten yliopistoon Turkuun ja eteenpin
stipendiaattina Australiaan kera vaimonsa, joka oli hammaslkri. Kaksi
heitä lähti ja kolme oli takaisin tullessa – kirjoittaa Koivukangas. Kolmas
viel itins kohdussa. Kansainvlisen uran jlkeen Olavi lunasti
kotitalonsa sisaruksiltaan ja nin palasi vapaa-ajakseen taas Evijrvelle.
Etelpohjalaisuus ei hnest ole karissut, ei elmnvuosien aikana
Australiassa tai kaukana Turussa. Pinvastoin.

Puheita ja kirjoituksia 1970-luvulta lhtien

Nyt Koivukangas on julkaissut elmkertatyyppisen uuden teoksen. Sen kannessa
liit kotka taivaalla ja alapuolelta lytyy vanha kanto. Juurilta siiville.
Teos ei ole varsinainen elmkerta vaan kokoelma Koivukankaan puheita ja
kirjoituksia vuosien varrelta. Vanhimmat 1970-luvulta ja tuoreimmat varsin
skeisi. Niin kuin Koivukankaan elm on lhtemist, olemista ja
palaamista, niin ovat hnen tekstinskin. Eri tilanteissa esiteltyin ja
kirjoitettuina ne ovat toki aina aikaansa ja pteemaansa sidottuja,
teemaltaan osin kertautuvia, mutta kyll hn aina mahdollisuuksien mukaan
ujuttaa tekstiins ja puheeseensa etelpohjalaisuutta. Eik kotiseutuaate ole
hänelle mitään jälkeenjääneisyyttä – kotiseutuaate on hänelle
rohkeiden ihmisen aate, oikeus tunnustaa juuret, arvostaa menneitten sukupolvien
tyt ja uskallusta lhte etsimn uutta tulevaisuutta kauaksi merien
taa.



Kuva: Siirtolaisuusinstituutti aloitti toimintansa Turussa elokuussa 1974
vanhassa Venjn ajan tiilikasarmissa. Kuvassa Olavi Koivukangas ja New Yorkin
uutisten ptoimittaja Anita Valkama. Teoksen kuvitusta.

Siirtolaisuus on Koivukankaan sydmen asia. Omakohtaisesti kauas matkaaminen ja
vieraassa kulttuurissa asuminen on antanut hnelle mahdollisuuden oivaltaa
siirtolaisuuden syvint olemusta. Rohkeutta tarttua mahdollisuuksiin, intoa
jrjest elmns uudella tavalla, mutta samalla jossain takana
epvarmuus siit, kuka min oikein olen ja keihin min kuulun. Tm
maailmankuva, jota tukee pohjalaisten Amerikkaan muuttoprosessi, johdatti hnet
mys tutkimaan siirtolaisuutta ja olemaan aktiivi mys perustamaan Turkuun
Siirtolaisuusinstituuttia yhdess professorinsa Vilho Niitemaan kanssa. Tuokin
prosessi oli raskas, olihan kokonaisen uuden instituutin perustaminen Turkuun
Turun yliopiston liepeille aikamoinen suoritus. Mutta se onnistui! Nyt
Siirtolaisuusinstituutti http://www.migrationinstitute.fi on kansallisesti ja
kansainvlisesti merkittv tutkimuslaitos, joka keskittyy niin
maastamuuttoon ja sen historiaan mys maahanmuuttoon ennen ja nyt, samoin kuin
maassamuuton problematiikkaan.

Tss yhteydess ei ole mahdollista kyd lpi Koivukankaan tekstej
yksityiskohtaisesti. Otsikkotasolla liikutaan Suomen tiell itsenisyyteen,
Jrviseudun sisiseen muuttoliikkeeseen, Pietarsaareen, joka mainitaan mys
Jrviseudun Amerikkana, aivan kuin Kotka oli Amerikka savolaisille. Kaiken
alkuna on kuitenkin 1600-luvun siirtolaisuus Delawareen, jossa Uuden Ruotsin
siirtokunnan asukkaista kaiketi suurin osa oli suomalaisia – tarkemmin
sanottuna metssuomalaisia. Koivukangas seurailee turkulaisen Herman Springin
hurjaa, mutta kuolemaan keskeytynytt maailmanymprimatkaa 1700-luvulla osana
James Cookin löytöretkeilyä. Amerikansuomalainen John Morton – Yhdysvaltain
itsenäisyyden ratkaisija – saa lukunsa samoin kuin Australian joukoissa
ensimmisess maailmansodassa taistelleet ja kaatuneet suomalaissiirtolaiset.
Pistytyyp Koivukangas Argentiinassakin tapaamassa suomalaissiirtolaisten
viimeisi hengenvetoja yht hyvin kuin Siperiassa hankkimassa sielt
Perseinjoelle siirrettv suomalaisrakennusta.



Kuva: Olavi Koivukankaan suunnittelema hautamuistomerkki. Teoksen kuvitusta.

Samalla tulevat kuitatuksi suomalaisten karkotukset Siperian. Tm rakennus
liittyy Siirtolaisuusinstituutin Perseinjoen filiaalin syntyyn. Sinne
perustettiin mys muistolehto, joka on omistettu ulkosuomalaisille ja paikalle
nostettiin hautamuistomerkki. Muistomerkki on Koivukankaan itsens
suunnittelema peruskivelle nostettu maapallo.

Siirtolaiskirjallisuus Amerikassa, Australiassa ja Ruotsissa ovat mys
tarkastelun kohteena – miksikö ei Neuvostoliitossa? Kalevalan kautta
amerikansiirtolaiset saivat mys rakennettua omat salaseuransa, jotka olivat
kovasti huudossa viime vuosisadan alussa.

Kun Koivukangas ensimmisiss lastuissaan kertoo itsestn, lapsuudestaan ja
nuoruudestaan, hn palaa teemaan mys viimeisiss teksteiss, joissa suvun
menneet ja jljell olevat henkilt saavat persoonallisen tervehdyksens ja
joissa Koivukangas mys katsoo etelpohjalaisen sukunsa tulevaisuuteen.

Kotiseutu, suku, maailmanlaajuinen näkökulma ja eteläpohjalaisuus – taattua
Olavi Koivukangasta.



---------------------------------------------------------
Tm arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/


Listietoja postituslistasta H-verkko