[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Valtionarkisto astui uuteen aikaan

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Pekka Henttonen <pekka.henttonen at uta.fi> Yliopistotutkija, dosentti, Tampereen
yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Lybeck, Jari: Arkistolaitoksen suhde tutkimukseen ja hallintoon järjestyy
uudelleen: vuodet 1944–1974. Jari Lybeck, 2016. 253 sivua.


Valtionarkisto astui uuteen aikaan
---------------------------------------------------------

Kirja kuvaa tärkeää vaihetta suomalaisen arkistomaailman historiassa, jolloin
alan suomalainen toimintakenttä muotoutui uudelleen ja arkistolaitoksen täytyi
löytää ratkaisuja viranomaisten kasvaviin asiakirjamassoihin.

Reinhold Hausen -historiikin lisäksi Jari Lybeckiltä on ilmestynyt äskettäin
myös kirja valtionarkistosta vuosina 1944-1974. Kyse on tärkeästä
ajanjaksosta, jolloin alan suomalainen toimintakenttä muotoutui uudelleen.
Useimmat ammatillisista yhdistyksistä aloittivat toimintansa tuolloin.
Yliopistokenttä laajeni ja tämä näkyi valtionarkiston ja maakunta-arkistojen
toiminnassa. Samalla arkistolaitoksen täytyi löytää ratkaisuja viranomaisten
kasvaviin asiakirjamassoihin.

Historiikki on arkistolaitoksen historiaprojektin osa, joka ei löytänyt
tietään julkisuuteen arkistolaitoksen kautta. Niinpä Lybeck on julkaissut
tekstin omakustanteena. Teos ei kokonaisuutena ole aivan Reinhold Hausen kirjan
tasoa (kts.  "Ankara mies, jossa oli vanhan ajan jaloutta" - Reinhold Hausen
valtionarkistonhoitajana. Arvio teoksesta Lybeck, Jari: Reinhold Hausen.
Valtionarkiston johtaja ja historiantutkimuksen edistäjä. Suomen historian
julkaisuja 3, Turun yliopisto, 2016.) Teksti on paikoin hyppelehtivää ja olisi
kaivannut edelleen työstämistä. Omakustanne ei luonnollisesti ole
visuaalisesti sillä tasolla, jota ammattimaisesti kustannetulta teokselta voi
odottaa.

Kirja on tästä huolimatta arvokas lisä suomalaiseen arkistokirjallisuuteen.
Lybeck on käynyt kirjallisuutta ja arkistolähteitä huolellisesti läpi. Näin
tuoreilta ajoilta löytyy myös ajan itse kokeneita tai ainakin silloin
vaikuttaneita tunteneita henkilöitä. Teokseen on dokumentoitu myös
muistitietoa, johon Lybeck aina välillä viittaa. Kuten Hausen kirjassa, Lybeck
käy läpi valtionarkiston toiminnan alueita, muun muassa mikrofilmauksen
käynnistymistä, konservointia ja tutkijasalipalvelua. Myös kipeitä asioita
tuodaan esille, esimerkkinä maakunta-arkistojen ja valtionarkiston kahnaukset.



Kuva: Lukulaite, jolla voi lukea sekä rullafilmejä että kortteja. Kuvaaja
Mika Tukiainen. Teoksessa Jari Lybeck et al: Arkistot, yhteiskunnan toimiva
muisti. Arkistolaitos 2006.

Aineistopohjaiset jaostot

Itse luin kiinnostuneena muun muassa valtionarkistoon 1950-luvun vaihteessa
luodusta organisaatiosta, joka vaikutti pitkään. Tullessani valtionarkistoon
harjoittelemaan 1980-luvun lopulla, se eli vielä ainakin henkilökunnan
muistissa. Nykyisin organisaatiot ovat jatkuvan myllerryksen tilassa ja
tällaista pysyvyyttä on vaikea kuvitella. Valtionarkiston kuusi jaostoa oli
muodostettu aineistopohjaisesti ja ne vastasivat kukin omasta aineistostaan
kaikilta osin: käsittelystä, hoidosta ja selvityksistä. Samalla kun
henkilökunnalla oli erikoistuntemusta jonkin aineiston osalta –
valtionarkistonhoitaja Kaarlo Blomstedt (1880-1949) piti tätä tärkeänä –
toiminta oli kokonaisvaltaista ja kunkin työntekijän oli hallittava erilaisia
tehtäviä. En osaa sanoa, pitäisikö tästä ottaa oppia, ja mihin suuntaan,
mutta historiaa tuntematta on tunnetusti tuomittu toistamaan sitä uudelleen.

Toisin kuin arkistolaitoksen virallisen historiikin pohjalta, Lybeckin
huolellisten viitteiden perusteella voi suunnistaa alkuperäislähteille. Kirja
tuo esille myös arkistolaitoksen sisäisiä virtauksia, joista ei muuten ole
ollut tietoa. Lybeck mainitsee esimerkiksi valtionarkistonhoitaja Martti
Kerkkosen (1905-1990) vierastaneen kaikkea, mikä vivahti aiheenmukaiselta
arkistoinnilta. Tämän vuoksi hän kannatti organisaatiorakenteen ja
sarja-aktijärjestelmän mukaista tiedon organisointia eikä innostunut Pentti
Renvallin(1907-1974) uudistusajatuksista.
http://www.kansallisbiografia.fi.ezproxy.utu.fi/kansallisbiografia/henkilo/7028



Kuva: Helsingin yliopiston historian opiskelijat seppelöivät Valtionarkiston
katolla olevan Kleion toukokuussa 1968. Seppelöintiä katsomassa
arkistonhoitaja M. Järvinen, prof. M. Kerkkonen, arkistonhoitaja K. Mikander.
Kansallisarkisto. Wikimedia Commons.

Pentti Renvall onkin yksi henkilöistä, joiden arkistoajattelua perataan
kirjassa huolella. Mielenkiintoisesti asiakirjojen tehtävä alkoi
loppuvaiheessa hallita hänen ajatteluaan viranomaisen tehtävän
kustannuksella. Renvallin välitön vaikutus jäi tunnetusti vähäiseksi, mutta
ulkomaista teoreetikoista Suomessa näytään luetun ahkerasti ainakin T. R.
Schellenbergiä, jonka Modern Archives. Modern Archives: Principles and
Techniques (1956)
http://files.archivists.org/pubs/free/ModernArchives-Schellenberg.pdf oli jopa
hetken aikaa alemmankin arkistotutkinnon tenttikirjana – alkukielellä!

Lybeckin mukaan jo pian sodan jälkeen, tai viimeistään 1950-luvulla, Suomessa
alettiin kiinnittää huomiota syntyviin arkistoihin ja arkistonmuodostukseen.
Toisin sanoen alettiin tuoda esille asiakirjahallinnollista aspektia jo
syntyneiden arkistojen säilyttämisen ohella. Kirjassa sivutaan myös
ammatillisesti mielenkiintoisia arvonmäärityksen ja seulonnan kokeiluja: niin
sanottuja tyyppiarkistoja, joissa säilytettiin 1950- ja 60-luvuilla
sellaisiakin asiakirjoja, jotka muista arkistoista hävitettiin, sekä
”mini-Suomen” rakentamista edustamaan koko Suomen arkistoaineistoja.

Vanhemmat ammattilaiset löytävät teoksesta ainakin nimeltä tuttujen
henkilöiden historiaa. Valitettavasti kirja on omakustanteena huonosti
saatavilla, myös hyvin varustetuista kirjakaupoista.



Kuva: Valtionarkiston virkamiehiä 30.9.1970. Jolloin Anja Turunen ja  Martti
Kerkkonen jäivät eläkkeelle. Vasemmalta Aulis Oja, Martti Kerkkonen, Berdnt
Federley, Lauri Kujala. Kuva J.Kalervo. Teoksen kansikuva.

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/