[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Saksalaisten rakennukset Rovaniemellä

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Otto Aura <otto.aura at gmail.com> VTM, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Mikkonen, Kalevi: Parakkeja ja piikkilankaa. Saksan armeijan rakentamiseen
liittyvä toiminta Rovaniemen seudulla 1940-1944. Lapin Maakuntamuseon
julkaisuja 18, 2016. 258 sivua.


Saksalaisten rakennukset Rovaniemellä
---------------------------------------------------------

Kalevi Mikkosen tutkimus Parakkeja ja piikkilankaa käsittelee Saksan armeijan
rakentamiseen liittyneitä toimintoja Rovaniemen seudulla kauttakulkusopimuksen
alusta 1940 jatkosodan loppuun. Arkistotyöhön ja kirjoittajan
kenttätutkimuksiin perustuva esitys toimii Rovaniemen seudun sodan aikaisen
paikallishistorian tietopankkina, varsinkin kun kyseessä on rakennettu
ympäristö.

Lapin maakuntamuseon julkaisema kirja muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä
osassa käsitellään yleisemmin Suomen ja Saksan suhdetta,
kauttakulkusopimuksen vaikutuksia Rovaniemeen sekä lopulta Lapin sodan tuhoja.
Osa on otsikoitu tosin hieman epätarkasti ”Välirauhasta jatkosotaan
1940–1941” vaikka siinä käsitellään koko jatkosodan aika ja Rovaniemen
tuho Lapin sodassa. Ensimmäisessä osassa käsitellään siis Suomen ja Saksan
tiivistyvää aseveljeyttä, saksalaisten sotilaiden saapumista Rovaniemelle
sekä Saksan armeijaa Rovaniemen kauppalassa ja maalaiskunnassa.



Kuva: Generaloberst Dietl, eversti ja ”Lapin keisari” Villamo y.m. Kuvaaja
Luutnantti Pekka Kyytinen. Kuva ja kuvateksti SA-kuva.

Oman lukunsa teoksessa saa saksalaisten Lapin armeijan komentaja Eduard Dietl,
ja lyhyesti esitellään myös Himmlerin ja muutamien muiden arvovaltaisten
vieraiden vierailut Rovaniemellä. Viimeinen ensimmäisen osan alaluku
käsittelee Lapin sotaa ja Rovaniemen tuhoa. Lähdepohjaltaan ensimmäinen osa
perustuu aikaisempaan kirjallisuuteen.

Toinen osa kartoittaa alue ja rakennus kerrallaan Rovaniemen seutua: mitkä
alueet tai rakennukset olivat vuokrattuna saksalaisille ja mihin he mitäkin
rakensivat. Mikkonen perustaa hienosti toisen osan arkistotutkimukseen, sekä
omiin kenttätutkimuksiinsa. Mikäli rakennusten jäänteitä tai muita jälkiä
on vielä havaittavissa, Mikkonen kertoo näistä. Hän pyrkii sitomaan paikat
myös nykyiseen kaupunkikuvaan, mikäli esimerkiksi tiestön nimet ovat ajan
saatossa vaihtuneet.



Kuva: "Haus der Kameradschaft" Rovaniemellä. Talon ovat saksalaiset rakentaneet
ja siinä pidetään saksalaisia ja suomalais-saksalaisia viihdytystilaisuuksia.
Rovaniemi 1943.09.03. Kuvaaja luutnantti  Pekka Kyytinen. Kuva ja kuvateksti
SA-kuva.

Valtaosiltaan toisen osan teksti etenee luettelomaisesti ja saksalaisten
yksiköiden nimiä vilisee tekstissä luonnollisesta syystä varsin paljon,
tämä tekee lukemisen ajoittain raskaaksi. Näiden eri organisaation osien
nimiä ja tehtäviä Mikkonen on myös avannut tekstin lomassa. Välillä tosin
saattaa jäädä epäselväksi tarkoittaako kirjoittaja Saksan armeijasta
puhuessaan Saksan puolustusvoimia (Wehrmacht), maavoimia (Heer) vai yhtymätason
armeijaa (Armee). Alueellisesti ja järjestelmällisesti etenevän toisen osan
leipätekstin joukosta löytyy myös toiminnan kuvausta, joka lisää
mielenkiintoa.

http://agricola.utu.fi/keskustelu/images/kuvitus/sotajate.jpg

Kuva: Airis-Raanselän saksalainen asumuksen sokkeli osoittaa, että alueelle
rakennettiin pysyväksi tarkoitettuja omakotitalorakennuksia upseerien
perheille. Kuva ja kuvateksti Metsähallituksen talousmetsien
kulttuuriperintöinventointi.

Monipuolinen lähdeaineisto

Parhaillaan teos on paikallishistoriallinen tutkimus, josta valitun rakenteen
vuoksi jokainen tietystä Rovaniemen seudun alueesta kiinnostunut voi helposti
tarkistaa sodanaikaisen rakentamisen tai alueiden ja asuntojen vuokraamisen.
Myös kenttätyön ja arkistotutkimuksen yhdistäminen on onnistunut hienosti.
Lisäksi Mikkonen on käyttänyt haastattelumateriaaleja sekä muistitietoa.
Aikalaisten ottamat valokuvat sekä myöhemmät, esimerkiksi
kenttätutkimuksessa otetut kuvat, tuovat hyvää lisää tekstiin. Osa kuvista
on SA-kuvia, joita lukija voi itsekin hakea sa-kuva.fi –sivustolta aiheeseen
liittyvillä asiasanoilla.

Lisäksi tekstin tukena on käytetty karttoja, joista selviää saksalaisten
rakennusten ynnä muiden sijainnit ja liikenneurat. Jäin miettimään, että
olisi ollut mielenkiintoista nähdä nämä historialliset kartat upotettuna
nykyisiin karttoihin. Se olisi visualisoinut hienosti saksalaisten käytössä
olleiden tai rakentamien rakennusten määrää suhteessa paikallisen väestön
hallussa säilyneisiin. Kirja antaa kuitenkin hyvän kuvan siitä määrästä
saksalaisia, joita Rovaniemen seudulla jatkosodan aikana oli.



Kuva: Kenraali Schultzin talo ulkoapäin. Rovaniemi 1944. Kuvaaja Osvald
Hedenström. Kuva ja kuvateksti SA-kuva.

 

Suurena puutteena on pidettävä johtopäätösluvun puuttumista. Nyt käsittely
päättyy veitsellä leikaten viimeisestä käsitellystä alueesta
rakennuksineen lähdeluetteloon. Varsinkin kun esitetty tietomäärä on
valtava, olisi johtopäätökset tai yhteenveto ollut enemmän kuin paikallaan.
Myös jonkinlainen tilastollinen esitys saksalaisten rakentamista rakennuksista
olisi tuonut yhdellä silmäyksellä käsityksen määristä.

Kirjassa tulee hyvin ilmi saksalaisten rakennustyömailla käytetyn työvoiman
monimuotoisuus. Oli palkattuja suomalaisia, Organisation Todtin työvoimaa ja
sotavankeja. Tekstissä on myös maininta RAD:n parakista, joten paikalla
saattoi siis olla myös Reichsarbeitsdienstin työpalveluvelvollisia.
Saksalaisten työvoiman käytöllä oli suuri merkitys maan
työmarkkinatilanteeseen, mutta työvoimakysymyksiä ei kirjassa käsitellä
itsenäisenä osiona, vaan kohteiden yhteydessä esimerkin omaisesti.

Mainitusta kritiikistä huolimatta Mikkosen tutkimus laajentaa omalta osaltaan
Suomen sodan aikaisen historian tutkimusta Rovaniemen osalta. Tämä myös
näyttää omalla esimerkillään sodan vaikutuksia yhteiskuntaan ja
kotirintamaan, saksalaisten saapuminen ei tarkoittanut vain rintamavastuun
ottamista vaan sillä oli ympäröivään yhteiskuntaan useita samanaikaisia
vaikutuksia. Yksi näistä oli paikalliseen infrastruktuuriin. Tutkimus toimii
epäilemättä erittäin hyvänä hakuteoksena Rovaniemen seudun rakennus- ja
paikallishistoriaan sodan ajalta.



Kuva:  Rovakadun ja Hallituskadun kulma. Taustalla harvoja ehjäksi jääneitä
taloja. Rovaniemi 1944.10.17. Kuvaaja Luutnantti Kim Borg. Kuva ja kuvateksti
SA-kuva.

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/