[H-verkko] Arvosteltavaksi: Teoksen syksyn 2016 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com: ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
***
Teoksen syksyn 2016 kirjoja

MINNA-MARIA FYRQVIST
Teosofien Suur-Suomi

Rakensiko kalevalainen kansa Egyptin pyramidit? Tekeekö älyn pysyminen pään alueella ihmisestä vaalean ja sinisilmäisen? Kävikö Väinämöinen Jee­suksen salakoulua? Onko perunansyönti tyhmentänyt eurooppalaisia ja tehnyt heistä materialisteja?

Näitä ja monia muita pistäviä kysymyksiä on Suomessakin vakavasti pohdittu, erityi­sesti 1900­-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Maahamme levinneet esoteeriset opit, ennen kaikkea teosofia ja Rudolf Steinerin antropo­sofia, innoittivat vuosisadan alun kulttuuri­väkeä etsimään korkeampia henkisiä sfäärejä ja kuvaamaan niiden viisauksia niin teoriassa kuin taiteessakin. Tärkeä "kotouttava" tekijä oli Kalevala, jonka nationalistis­-teosofiset tulkinnat synnyttivät mitä erikoisimman ajatuksen henkisestä Suur­Suomesta.

Aihetta jo pitkään tutkineen Minna­-Maria Fyrqvistin tietokirja Teosofien Suur-Suomi avaa ainutlaatuisella tavalla esoteeristen liikkeiden historiaa Suomessa. Teosofia ja antroposofia ovat vaikuttaneet vahvasti esimerkiksi modernin länsimaisen taiteen kehitykseen, myös meillä, ja niiden kaiut ovat läsnä 2000­-luvullakin.
***
YRSA STENIUS
Sanojen valtias

Toukokuun 7. päivänä vuonna 2007 Yrsa Stenius on 62­-vuotias. Hän on tehnyt pitkän ja arvostetun uran kirjailijana ja toimittajana. Hän voi vapaasti päättää, miten aikansa käyttää ja on ajatellut jatkaa samaan tapaan niin kauan kuin terveyttä riittää. Sil­loin hänelle tarjotaan arvovaltaista tehtävää lehdistöasiamiehenä, joka tutkii hyvän lehti­miestavan rikkomisesta tehdyt ilmoitukset. Stenius suostuu – löydettyään luotettavan päivähoitajan rakkaille mäyräkoirilleen – ja elämä saa aivan uuden suunnan. Edessä ovat myrskyisät vuodet. Ruotsin journalisteilla on paljon valtaa ja jämäkät otteet.

Vaikuttavassa kirjassaan Sanojen valtias Yrsa Stenius kertoo, millaista reittiä tähän päätähuimaavaan loppuhuipennukseen päädyttiin. Hän työskenteli kuohuvalla 1960-lu­vulla päätoimittajana Studentbladetissa ja helsinkiläisessä Arbetarbladetissa, sittemmin muun muassa suuressa ruotsalaisessa iltapäi­välehdessä Aftonbladetissa kulttuuritoimi­tuksen esimiehenä ja lopulta päätoimittajana. Matkan varrella kohdataan monia tunnettuja persoonia Urho Kekkosesta Mauno Koivis­toon ja Olof Palmesta P. O. Enquistiin.
***
JOHANNA VEHKOO
Autiopaikoilla

Maailma kaupungistuu. Yli kymmenen miljoonan asukkaan kaupunkeja on jo 35. Ennusteiden mukaan 66 prosenttia maailman ihmisistä asuu kaupungeissa vuo­teen 2050 mennessä.

Samaan aikaan osa kaupungeista on jäämäs­sä kelkasta. Teollisuudesta eläneet paikkakun­nat ovat länsimaissa uhanalaisia, elleivät ne löydä uusia syitä olemassaololleen.

Olemme jättämässä jälkeemme massiivi­sen määrän moderneja raunioita. Kukaan ei oikein tiedä, mitä niille pitäisi tehdä.

Kiehtovassa reportaasissaan Autiopaikoilla palkittu toimittaja Johanna Vehkoo matkus­taa paikkoihin, jotka ovat syystä tai toisesta hylättyjä.

Kohteina ovat muun muassa tyhjenevä kaivoskylä Kainuun korvessa, neuvostoliittolainen aavekaupunki Huippuvuorilla ja jälki­teollisen maailman koelaboratorio Detroit. Matka jatkuu Kalifornian kultakuumeiden – niin menneiden kuin nykyisten – kautta hylättyihin virtuaalimaailmoihin.

Kirja etsii vastauksia muun muassa seu­raaviin kysymyksiin: Miksi ihmiset hylkäävät kotinsa ja mitä he jättävät jälkeensä? Ketkä jäävät ja miksi? Mitä tulevaisuuden raunioille tulisi tehdä – pitäisikö ne säilyttää arkeologi­sina kohteina ja lähihistorian muistomerk­keinä?
***
MARK VANHOENACKER
Ilmojen halki

Ensimmäisen toimivan lentokoneen rakentaminen reilu vuosisata sitten oli ihmisen kekseliäisyyden suurenmoinen saavutus. Meidän aikoinamme lentäminen on kuitenkin kovasti arkistunut. Monille se on usein vain vaivalloinen, epämukava, jopa pelottava välttämättömyys.

Ihmeellistä lentäminen silti on, ja tuon ihmeen äärelle lentokapteeni Mark Vanhoe­nacker kirjassaan Ilmojen halki meidät johdat­telee. Maantiedettä, fysiikkaa, meteorologiaa, ekologiaa, historiaa ja politiikkaa taidokkaasti yhdistellen hän saa meidät näkemään uudel­leen, mistä lentämisessä kaiken kaikkiaan on kyse. Vuorten, valtamerten ja aavikoiden yläpuolella, läpi lumen, tuulen ja sateen yli­tetään kulttuurisia ja maantieteellisiä rajoja. Niin syntyy verrattomia uusia näkökulmia asuttamaamme planeettaan ja yhteisöihin, joihin kuulumme.

Kirjassa on runsaasti tietoa lentämisestä käytännössä – suunnistamisesta suihku­moottoreihin. Kokonaisuutena kirja kertoo kuitenkin koskettavasti nimenomaan lentä­misen kokemuksesta, olipa kokijana sitten pilotti tai matkustaja.
***
OLLI LÖYTTY
Luojan palikkaleikki

Viidasta puhuttaessa ääni on varmas­ti yleisin esille nouseva käsite. Sillä viitataan kirjailijan tunnetusti voimalli­seen äänenkäyttöön, mutta myös siihen, että hänen runonsa sopivat niin hyvin suuhun, ääneen luettaviksi. Viidan kyseenalaistama­ton asema suomalaisen kirjallisuuden kaa­nonissa ei tarkoita sitä, että hänen tekstinsä olisi suljettu kansallisen kirjallisuusmuseon vitriiniin, vaan sitä, että ne ovat ihmisille yhä tärkeitä.

Lauri Viidan 100-­vuotisjuhlan kynnyksellä ilmestyvä Olli Löytyn toimittama Luojan palikkaleikki ei olekaan muis­to­- tai juhlakirja kuolleesta kirjailijasta, vaan komeaa keskustelua hänen elävien tekstiensä kanssa.

Kirjan nimi on peräisin Moreenista, jossa se kuvaa Pispalan asemakaavaa – tai oikeastaan sen puutetta. Luojan palikkaleikki viittaa myös moniin hänen tuotantoaan luonnehtiviin vastakohtaisuuksiin, kuten suuruus ja pie­nuus, kaikkivaltius ja lapsenomaisuus. Samal­la se kuvaa taiteellista työtä. Viita oli kirjailija­nakin rakentaja, lauseiden kirvesmies.

Viidan kielellinen palikkaleikki sisältää myös moninaista tyylien ja rekisterien vaih­telua. Kielen vallasta kiinnostuneelle nyky­lukijalle Viita ja Luojan palikkaleikki tarjoavat monia oivalluksen hetkiä, sillä tyylilajin vaih­dokset näyttävät, miten kielellä vaikutetaan.
***
SEI SHŌNAGON
Tyynynaluskirja

Tyynynaluskirja on noin tuhat vuotta sitten eläneen japanilaisen hovinaisen Sei Shōnagonin kiehtova teos. Yhtäältä se on runsas kokoelma erilaisia muistiinmerkintöjä, jotka Shōnagon on kirjoittanut omaksi ja muiden keisarinnan salongissa palvelleiden hovinaisten huviksi. Se koostuu muun muassa erilaisista sanoilla leikittelevistä luetteloista, yksityisistä pohdinnoista ja runoista.

Toisaalta se on kirjoituksen taidetta, kaunokirjallisuutta mitä suurimmassa määrin. Se näyttää, miten sanat vievät ihmistä eikä toisinpäin. Se huokuu aivan omaa kauneuttaan, pursuaa naurua, eroottista jännitettä, sukkeluuksia ja sattumuksia hovin arjesta ja juhlasta. Lukijalla avautuu näkymä etäiseen, suljettuun maailmaan ja sen hienostuneisiin nautintoihin.

Tyynynaluskirja on yksi Japanin kirjallisuuden merkittävimmistä ja tunnetuimmista teoksista. Suomentaja Miika Pölkki on laatinut teokseen myös laajan taustoitus- ja selitysosion.
***
VACLAV SMIL
Sadonkorjuun aikakausi

Se maanpinnan osa, jolla elämä on mahdollista, eli biosfääri, on muodostunut jo neljä miljardia vuotta sitten ensimmäisten yksinkertaisten organismien ilmaantuessa. Lukemattomat lajit ovat sittemmin vaikuttaneet omilla tavoillaan biosfäärin luonteeseen ja tuottavuuteen, mutta yhdenkään niistä jälki ei ole niin huomattava kuin homo sapiensin.

Sadonkorjuun aikakausi on Vaclav Smilin esihistoriasta nykypäivään ulottuva esitys siitä, missä määrin ja miten ihminen on biosfäärin varantoja hyödyntänyt. Smil tutkailee kaikenlaisia luonnonvaroja – energiaa, ravintoa ja raaka-aineita – sekä niiden kaikenlaisia käyttö- ja hankkimistapoja mammutinmetsästyksestä moderniin tehoviljelyyn.

Ilman tämän niin kutsutun biomassan hyödyntämistä ihmisen evoluutiota ja sivilisaatiokehitystä ei olisi tapahtunut. Samanaikaisesti etenkin nykyinen alati kiihtyvä luonnonvarojen käyttö on kuitenkin dramaattisesti muuttamassa koko sivilisaation hyvinvoinnin perustaa.

"Odotan Vaclav Smilin uusia kirjoja enemmän kuin kenenkään muun kirjailijan... Sadonkorjuun aikakausi -kirjassa Smil tarjoaa meille mahdollisimman selkeän ja numeerisen kuvan siitä, miten ihmiset ovat muokanneet biosfääriä." BILL GATES
***

RALF GOTHÓNI • RAIJA LAMPILA
Ralf Gothónin soiva elämä

Ralf Gothóni (s. 1946) on kansainvälisesti menestyneimpiä ja arvostetuimpia suomalaisia pianotaiteilijoita. Pianosolisti- ja kamarimuusikkouran lisäksi hän on kapellimestari, säveltäjä, opettaja ja kulttuurien välisten musiikkisiltojen rakentaja.

Ralf Gothónin soiva elämä kertoo avoimesti Gothónin muusikontyöstä ja värikkäästä elämästä. Siitä, miten lapsuuden ankara maailma vaihtui musiikinopiskelijan villiin ja vapaaseen elämänmenoon. Ja miten muutto ulkomaille osoitti nuorelta pianistilta rohkeutta ja uskoa siihen, että elämässä selviää. Gothónin elämään on vuosien varrella kuulunut suuria menestyksiä, mutta myös kipeitä käännekohtia.

Musiikki on vienyt Gothónin eri puolille maailmaa. Hän matkustaa edelleen hengästyttävällä tahdilla maasta ja kaupungista toiseen soittaen, johtaen ja opettaen. Konsertteja on kertynyt tähän mennessä yli 2 500.

Gothóni on ollut koko ikänsä myös etsijä ja ihmettelijä. Yliluonnolliset kokemukset ja maailmankaikkeuden salaisuudet kuuluvat osana hänen maailmankuvaansa.

Kirjassa kuuluu Gothónin henkevä, nopeaälyinen ääni. Hän kuvailee ja erittelee mielenkiintoisesti suhdettaan musiikkiin. Gothónin persoonan eri puolia valottavat myös läheiset ja muusikkoystävät.

Kirjan kirjoittaja Raija Lampila (s. 1948) on toiminut Ressun yläasteen ja lukion musiikin lehtorina sekä Helsingin suomenkielisen työväenopiston musiikin suunnittelijana ja johtavana opettajana.

Musiikin maisteri Lampila on laatinut yhdessä Eira Kasperin kanssa viitisentoista musiikin oppikirjaa yläasteelle ja lukioon sekä Sini Rautavaaran kanssa kirjat Soiva laulutunti ja Sydämeni laulut yksinlaulun opetukseen.
***
VESA HEIKKINEN • TAPIO PAJUNEN
Kansalaistaito

Jos politiikan voi sanoa olevan jotain tiettyä, ainakin se on painiskelua ja kamppailua sanoista, merkityksistä ja tulkinnoista. Aatteet, ideat, ismit ja ajatukset ovat yhteiskunnassa ainaisessa liikkeessä ja useimmiten vieläpä lainatavaraa. Puolueet pyrkivät monopolisoimaan ja omimaan itselleen milloin mitäkin iskusanoja. Viime aikoina Suomessa on keskusteltu tuon tuosta muun muassa sellaisten sanojen kuin rasismi, feminismi ja anarkismi merkityksistä. Myös kansanvalta ja demokratia ovat puhuttaneet sekä perhe, avioliitto ja tasa-arvo.

Voimme toki yrittää ymmärtää yksittäisiä sanasotia, termitaistoja ja merkitysmittelöitä sekä poliitikkojen tai puolueiden välisiä käsitekahnauksia, mutta kokonaan toinen kysymys on tämä: voimmeko ymmärtää politiikkaa, sitä kokonaisuutta, joka näistä jokapäiväisistä ja jatkuvista puhepaineista, tekstitohinoista ja merkityskamppailuista muodostuu?

Tarvitsemme jotain kättä pitempää tähän puheiden ja tekstien ymmärtämisen yritykseen. Tarvitsemme uudenlaista kansalaistaitoa: politiikan ymmärtämisen taitoa.



***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20160913/790d0c50/attachment-0001.html>