[H-verkko] Arvosteltavaksi: Into Kustannuksen uutuuskirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com: ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.

***
Into syksy 2016

Thomas  Piketty
Pääoma 2000-luvulla

Mitkä voimat ohjaavat pääoman jakaantumista? Ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty tutkii kohutussa, modernin ajan klassikoksi nousseessa teoksessaan tulo- ja varallisuuserojen kehitystä länsimaissa 1700-luvulta nykyaikaan. Löydöt mullistavat käsityksemme hyvinvoinnista ja eriarvoisuudesta.

Piketty varoittaa, että maailma on vauhdilla menossa kohti 1800-luvun yhteiskuntaa, jota hallitsi pieni perinnöillä ja koroilla elävä eliitti. Työllä ei enää rikastu. Tulo- ja varallisuuserot kasvavat ja demokratia on vaakalaudalla, sillä pääoman tuotto on ensimmäistä kertaa ohittanut talouskasvun ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Tämä voi johtaa tuloerojen räjähdysmäiseen kasvuun. Piketty ehdottaa keinoja, joilla kehitykseen voi puuttua. Poliittiset teot ovat hillinneet eriarvoisuutta ennen ja voivat tehdä niin myös jatkossa.
Pääoma 2000-luvulla herätti ilmestyessään vilkasta keskustelua, ja sitä on sanottu lähihistorian merkittävimmäksi taloustieteelliseksi teokseksi. Sitä on myyty maailmalla yli 2 miljoonaa kappaletta, ja sen käännösoikeudet on myyty 40 kielelle. Teos valittiin Financial Timesin ja McKinseyn vuoden 2014 parhaaksi talouskirjaksi, ja se sai vuonna 2013 myös Yrjö Jahnssonin säätiön taloustiedepalkinnon.
***
Martti  Blåfield
Nordenskiöld
Suomalaissyntyisen tutkimusmatkailijan ja tiedemiehen tarina

Mäntsälästä ponnistanut Adolf Erik Nordenskiöld (1832–1901) oli maailmankuulu mineralogi, kartografi ja Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen. Hän teki kymmenen tutkimusmatkaa Huippuvuorille, Grönlantiin ja Jenisei-joelle sekä kuuluisan Koillisväylän purjehduksen valaanpyyntialus Vegalla. Nordenskiöldiä pidettiin tutkimusmatkojen johtajana ”liian epäkäytännöllisenä ollakseen muuta kuin vaivaksi”, mutta käytännöllisyys ilmeni hänessä muuta kautta: hän keksi porakaivot, joilla ihmiskunta on siitä asti saanut puhdasta juomavettä suoraan kalliosta.

Martti Blåfieldin kirjoittama elämäkerta perustuu 30 vuoden tutkimukseen, joka paljastaa mielenkiintoista tietoa maailmanluokan tiedemiehen elämästä.

Martti Blåfield (FM) on tutkinut Nordenskiöldejä yli 30 vuoden ajan. Ennen uppoutumistaan suurteoksen viimeistelyyn hän teki työuransa kirjastonhoitajana eduskunnan kirjastossa sekä tieteellisen informoinnin neuvostossa.
***
Jarno  Paalasmaa
Maailman parhaat kasvatusajatukset

Opettaja, nuorten lasten isä ja kasvatusvaikuttaja Jarno Paalasmaan uusi teos esittelee kasvatuksen historian parhaat oivallukset ja kiinnostavimmat elämäntarinat. Mitä ymmärsivät klassikkoajattelijat Rousseau, Comenius, Pestalozzi ja Steiner? Entä Dewey, Montessori, Key, Freinet, Neill ja Freire?

Miten löytää oikea tasapaino vapauden ja kurin kesken? Miten lapsilähtöisyys ja kokonaisvaltaisuus ymmärretään oikein? Miten kasvattaa viisaasti digitalisoituvassa nykyhetkessä? Entä miten huomioidaan lapsen psykologiset perustarpeet ja päästään sitä kautta kunnolliseen oppimiseen?

Maailman parhaat kasvatusajatukset -teos tarjoaa konkreettista viisautta ja ajattelun aarteita jokaiselle opettajalle ja vanhemmalle.
***
Jouko Kajanoja &  Eero Yrjö-Koskinen (toim.)
 Hajoaako unioni?

Hajoaako unioni? – Kirjoituksia EU:n kohtalonkysymyksistä

Kansalliset rajat ylittävää politiikkaa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Sitä edellyttävät ylikansalliset yritykset, pääomavirrat, tuotannon siirrot maasta toiseen ja veroparatiisit. Samaa vaativat luonnon kestävyys, rajat ylittävä tiedonsiirto ja siirtolaisuus.

Miksi näitä asioita hallinnoimaan perustettu Euroopan unioni natisee liitoksissaan? Britannia on jättämässä unionin. Yhä useampi esittää luopumista eurosta ja paluuta kansallisiin valuuttoihin. Kirja tarkastelee tilannetta talous- ja aatehistorian, demokratian, sukupuolten tasa-arvon, ympäristön, muuttoliikkeen, talouden ja unionin sisäisten toimintamekanismien kannalta.

Kirjan ovat toimittaneet Jouko Kajanoja ja Eero Yrjö Koskinen. Analyyseistä vastaavat Johanna Kantola, Markku Kuisma, Heikki Mikkeli, Timo Mäkelä, Heikki Patomäki, Sirpa Pietikäinen, Ismo Söderling ja Henri Vogt.
***
Anna  Kontula
Luokkalaki

Anna Kontulan Luokkalaki -pamfletti kuvaa, miten Suomen lait ja viranomaiskäytännöt ovat täynnä sosioekonomista syrjintää ja eriarvoisuutta.

Rajatarkastukset koskevat kaikkia, paitsi niitä, joilla on varaa ohituskaistaan. Eläkejärjestelmässä kaikki maksavat, mutta vain osa saa vanhuuseläkettä. Keskiluokalle tarkoitetuissa palveluissa johtoajatuksena on luottamus, työväenluokalle suunnatuissa taas kontrolli. Eliitin lapset miehittävät arvostetuimmat koulutuslinjat, eikä suinkaan sattumalta. Kansalaisten terveystiedot kuuluvat Suomessa yksityisyyden suojan piiriin, paitsi, jos olet pitkäaikaistyötön. Suomalaisen terveysjärjestelmän eriarvoisuus alkaa olla kansainvälisesti tunnettua. Ja niin edelleen.

Kontula väittää, että samalla kun me tunnistamme muita syrjinnän muotoja yhä paremmin, luokkasyrjinnälle on virallinen Suomi lähes sokea. Hän arvelee myös tietävänsä, miksi.

Anna Kontula on tamperelainen kansanedustaja, sosiologi ja kirjailija, jonka aiempia teoksia ovat Tästä äiti varoitti, Näkymätön kylä, Mistä ei voi puhua ja Kirjeitä oikealle.
***
Colin  Ward
Anarkismi

Anarkistit yhdistetään mellakointiin ja mielenosoituksiin enemmän kuin ideologiaan. Mutta anarkistisia kirjoittajia ja ajattelijoita on laidasta laitaan aina William Godwinista Mahatma Gandhiin. Keitä anarkistit ovat ja mitä he haluavat?
Tunnettu englantilainen anarkisti Colin Ward pohtii kirjassaan anarkismia monelta kantilta. Hän käsittelee anarkismin historiaa ja anarkistisen teorian viimeaikaisia suuntauksia. Ward arvioi myös kriittisesti anarkismin perusajatuksia, kuten vangitsemisen täydellistä vastustamista tai kompromissittomuutta poliittisen päätöksenteon välineenä.
Voiko anarkismi olla koskaan tehokas poliittinen voima? Onko se ”organisoidumpaa” tai ”järkevämpää” kuin ajatellaan? Olipa näkökantasi mikä tahansa, ymmärrät anarkismia paremmin, kun luet tämän kirjan.
Colin Ward (1924–2010) oli brittiläinen kirjailija, Anarchy-lehden perustaja, sosiaaliteoreetikko ja anarkisti, joka uskoi omavaraisuuteen, viljelypalstoihin ja parempaan kaupunkisuunnitteluun. Hän kirjoitti elämänsä aikana kymmeniä teoksia.
***
Matti  Salminen
Toisinajattelijoiden Suomi

Kuinka käy yksilön, joka ajattelee toisin kuin vallitseva mielipide haluaisi? Oliko Maiju Lassila pakko tappaa? Kenelle Eetu Salin valmisti tohveleita vankilassa? Miksi Raoul Palmgren kirjoitti V. A. Koskenniemelle hautakirjoituksen tämän vielä eläessä? Mitä Paavo Haavikko sanoi presidentti Mauno Koiviston presidenttikaudesta? Mitä ihmettä Jörn Donner teki sairaalan varastossa?

Tietokirjailija Matti Salmisen teos kertoo ihmisistä kuten Arvid Järnefelt, Olavi Paavolainen, Hella Wuolijoki, Erno Paasilinna, Yrjö Kallinen, Pentti Haanpää, Paavo Rintala, Pentti Linkola ja Paavo Haavikko. Mukana ovat myös yllättävät nimet Oskari Tokoi, K. J. Ståhlberg ja Urho Kekkonen. Oliko Kekkonen – sadan vuoden ajanjaksolla tarkasteluna – Suomen johtava toisinajattelija?

Salminen on käyttänyt kirjan lähdeaineistona kunkin henkilön omaa kirjallista aineistoa – muistelmia, proosaa, puheita ja jopa runoja – mahdollisimman autenttisessa muodossa. Toisinajattelijoiden tarinan kautta avautuu toisenlainen Suomi kuin se, joka meille on varmana tietona annettu.

Matti Salminen on tietokirjailija, yhteiskuntatieteiden maisteri ja toimittaja, joka on työskennellyt ratatöissä, panimossa, tilastotyöntekijänä, toimitussihteerinä, maanviljelijänä, torimyyjänä, kahvila-ravintolayrittäjänä ja freelancerinä. Salmiselta on ilmestynyt neljä tietokirjaa, mm. elämäkerrat Yrjö -Kallisen elämä ja totuus (2011) ja Pentti Haanpään tarina (2013). Lisäksi Salminen on toimittanut neljä Pentti Haanpään teosta: Ilmeitä isänmaan kasvoilla, Eräs avioliitto ja muita kadonneita juttuja, Kauneuden kirous ja Hurja – Pentti Haanpään muistiin-merkinnät 1940–1954.
***
Marko Juutinen & Jyrki Käkönen
Blokkien paluu

RICS-maiden nousu, USA ja Suomi

Kiinan bruttokansantuote ohittaa Yhdysvallat vuonna 2027. Voimantuntoinen Kiina ei kuitenkaan ole länsimaistunut, kuten eivät myöskään muut BRICS-maat eli Intia, Venäjä, Brasilia ja Etelä-Afrikka. Ne ovat kansainvälisen talouden menestyjiä, ja ne kyseenalaistavat lännen johtajuuden.

BRICS-maiden mukaan kansainvälinen taloushallinta
täytyy uudistaa samoin YK, koska sielläkään ei kansainvälinen demokratia toteudu. Samaan aikaan länsi ajaa mega-alueellisia vapaakauppasopimuksia, joiden tavoite on pitää ylivalta lännessä. Mekanismina toimii suhteellisen kilpailukyvyn parantaminen transatlanttisella ja Aasia-Tyynenmeren alueella. Toisaalta tavoite on BRICS-maiden, Kiinan ja nousevien haastajien suhteellisen kilpailukyvyn heikentäminen.

Blokkien paluu kuvaa maailmanjärjestyksen muutosta, globalisaation pelikenttää. Kotijoukkueena ovat Yhdysvallat ja läntinen maailma. Vierasjoukkueena on BRICS ja nouseva Aasia. Onko Suomen viisasta luistella lännen joukkueessa? Onko Suomen etu, että Venäjää työnnetään erilleen Euroopasta ja Suomen itärajasta tulee jälleen kerran kahden blokin välinen raja?

Marko Juutinen on tohtoriopiskelija Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa. Hänen väitöstutkimuksensa sijoittuu vapaakaupan, alueellisen integraation sekä globalisaation väliselle korkeajännittevyöhykkeelle. Hänen tähänastisessa työssään on painottunut erityisesti EU:n ja Yhdysvaltain välinen transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus.

Jyrki Käkönen on Tallinnan ja Tampereen yliopistojen emeritusprofessori. Hän on ollut Rauhan- ja konfliktin- tutkimuslaitoksen johtaja, Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori sekä Tallinnan yliopiston kansainvälisten suhteiden ja Eurooppa-opintojen professori.
***
***
Maritta   Pohls
Viini, laulu ja taustajoukot
Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan historia

Me olemme kaikki olleet heidän työpaikoillaan. Olemme rentoutuneet kahvilassa, syöneet kiireisen lounaan tai nukkuneet hotellissa. Meillä on viini ja laulu, taustajoukoilla rankka työ.

Viini, laulu ja taustajoukot kertoo ravintoloissa, kahviloissa, baareissa, työpaikkaruokaloissa ja majoitusliikkeissä työskentelevien ihmisten työstä 1930-luvulta 1990-luvulle. Pääosa taustajoukoista oli naisia, matalapalkkaisia, useimmiten vuorotyötä tekeviä, jotka kuljettivat lapsiaan sukulaiselta toiselle, jotta pääsisivät töihin. He kuorivat perunat, kynivät kanat, kantoivat kaljakorit kylmiöön, koristelivat annokset, kantoivat ruuan pöytään, rahastivat, siivosivat huoneet, kuuntelivat erilaiset ehdotukset ja vahtivat ettei asiakas juonut liikaa.

Kirja kertoo Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton työstä alan työvoiman aseman parantamiseksi, siitä miten omistajan taloudessa elävät palkolliset muuttuivat itsenäisiksi ammatti- ihmisiksi ja miten turvattomuus taas palasi osa-aikaisuuden, ekstratyövoiman ja vuokratyön merkeissä.

Viini, laulu ja taustajoukot kuvaa yhden matalapalkka-alan palkkausjärjestelmän muodostumista: lähtökohtaa naispalvelijan palkkauksesta, palkkasäännöstelyn naispalkkaluokkia ja
hidasta hivutusta kohti teollisuuden palkkoja. HRHL:n kautta seurataan myös, mikä on palvelualan liiton asema suomalaisessa ammattiyhdistysliikkeessä ja miksi naisia ei juuri näy liittojen ja keskusjärjestöjen johtotehtävissä.

Kirja on tehty yhteistyössä Palvelualojen ammattiliitto PAMin kanssa.

Maritta Pohls on pitkän linjan historiantutkija, jonka ensimmäinen teos oli Suomen Kulttuurirahaston historia (1988) ja viimeisin Korkeasti koulutetut naiset – Suomen Akateemisten naisten liiton historia (2013). Siihen väliin mahtuu muun muassa pellervolaisen osuustoiminnan, Suomen Akatemian, lottajärjestön ja SOS-lapsikylän historiaa. Nuoruudessaan Pohls on siivonnut Sheratonissa Tukholmassa, kuorinut perunoita lauttasaarelaisessa työmaaruokalassa sekä tarjoillut höyrylaivalla ja Havis Amandan grillissä.

***
Lotta Lounasmeri & tutkijaryhmä
Vallan ihmeellinen Kekkonen
KEKKONEN, KEKKONEN, KEKKONEN.

Jokaisen suomalaisen tajuntaan syöpynyt nimi, useille edelleen presidentin symboli. Joukko 1970-luvun Kekkoslovakiaan syntyneitä tutkijanaisia riisuvat miestä, jonka johtajuus kasvoi myyttisiin mittoihin.
Uransa aikana Kekkonen rakensi määrätietoisesti julkisuuskuvaansa, mutta joutui tappelemaan valta-asemastaan vuosikymmeniä. Ystävistä tuli vihamiehiä ja vihamiehistä pakotettuja ystäviä. Presidentin vallan ympärillä vallitsi lopulta kunnioittava hiljaisuus, jota rikkoneet harvinaiset äänet eivät saaneet lämmintä vastaanottoa. Kun Kekkosen kuolemasta on kulunut 30 vuotta, on aika jälkiviisastella: millaista oli Urkin valta?
Kirjan on toimittanut mediatutkija Lotta Lounasmeri. Tutkijaryhmään kuuluvat historioitsija Ainur Elmgren, folkloristi Niina Hämäläinen, historioitsija Kati Katajisto, mediatutkija Laura Saarenmaa ja media-antropologi Johanna Sumiala.
***
Elli  Kytömäki
Haagin rauhanjulistus

1900-luvun alussa Haagissa pidettiin merkittäviä rauhankokouksia, joiden kunniaksi järjestettiin vuonna 1998 Haagin rauhankonferenssi. Se oli historian suurin kansainvälinen kansalaisjärjestökokous, jossa laadittiin 50-kohtainen ohjelma 2000-luvulle rauhan ja oikeudenmukaisuuden edistämiseksi.

Miten tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty? Voisiko 2000-luku monista kriiseistään ja ongelmistaan huolimatta jäädä historiaan rauhan ja edistyksen aikana? Ovatko käsityksemme rauhasta, turvallisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta muuttuneet, vai pyrimmekö edelleen samaan kuin sata vuotta sitten?

Elli Kytömäki on aseidenriisunnan asiantuntija, joka on työskennellyt muun muassa YK:n tutkimuskeskus UNIDIRissa, Geneven yliopiston alaisessa Small Arms Surveyssä sekä Etyjissä.

***
Visa Heinonen, Jukka Kekkonen, Veli-Pekka Lehto, Heikki Patomäki ja Yliopistokäänne-työryhmä
Uusi yliopistolaki 2020

Uusi yliopistolaki 2020 on Yliopistokäänne-projektin tuottama näkemys tulevaisuuden yliopistosta Suomessa ja maailmalla. Yliopistojen on otettava niille kuuluva paikkansa vastuunkantajina kansallisten ja maailmanlaajuisten ongelmien kriittisessä erittelyssä ja ratkaisemisessa. Vanhoihin ihanteisiin vetoaminen ei tässä tilanteessa riitä. On konkreettisten toimenpiteiden aika. Nykyinen, vuoden 2010 yliopistolain viitoittama yliopistopoliittinen linja on tullut tiensä päähän. Yliopistojen autonomia ja koko yliopistoyhteisön osallistuminen päätöksentekoon eivät toimi eivätkä toteudu nykyisen järjestelmän vallitessa.

4000 yliopistolaista allekirjoitti yliopistokäänne-vetoomuksen keväällä 2016 (yliopistokaanne.fi). Yliopistokäänne-projekti on nyt saavuttanut toisen vaiheensa, kun sen perustelema ja laatimauusi yliopistolain luonnos julkaistaan.

Lain ja sen laajat ja yksilöidyt perusteet laatineeseen työryhmään ovat kuuluneet professorit Visa Heinonen, Jukka Kekkonen, Veli-Pekka Lehto ja Heikki Patomäki sekä joukko muita vetoomuksen alkuperäisiä allekirjoittajia, kuten professori Annamari Ranki.
***
Kristiina  Koivunen
Suomen nuoret jihadistit

-Ja miten radikalisoituminen torjutaan

Suomi on tähän asti säästynyt terrori-iskuilta, mutta rasismissa ja turvapaikanhakijoiden vastaisuudessa olemme nousemassa Euroopan huipulle. Kaikki toisen polven siirtolaiset eivät seuraa toimettomina rasistien katupartioita.

Tammikuuhun 2016 mennessä noin 70 ihmistä oli lähtenyt Suomesta taistelemaan Syyriaan Isisin riveissä. Kyse ei ole kahden uskonnon välisestä ristiretkestä, vaan Syyriaan lähtevät eurooppalaiset muslimit tappavat siellä toisia muslimeja.

Miten jihadistien värvääjien toiminta pysäytetään? Valitseeko Suomi kovan vai pehmeän linjan? Miten Syyriasta palaajia kohdellaan? Mikä on tilanne Ruotsissa ja Norjassa?

Kristiina Koivunen on valtiotieteiden tohtori, tietokirjailija ja toimittaja, joka on kirjoittanut lukuisia teoksia Lähi-idästä, viimeisimpänä Suuruudenhullu Turkki (2015). Hän on työskennellyt yhdeksän vuoden ajan sosiaalityöntekijänä Helsingin sosiaalivirastossa ja tuntee olosuhteet, joista Suomen nuoret jihadistit tulevat.
***
Arvo  Myllymäki
Korpikommunisti

Kolarilainen Eemeli Lakkala vainotusta vallankäyttäjäksi

Kapitaali hyökkää, ei Neuvostoliitto, uskoi Tornionjokilaakson ensimmäinen kommunistijohtaja Eemeli Lakkala talvisodan kynnyksellä. Elämäkerta Korpikommunisti kertoo miehestä, joka nousi 1920-luvulla taistelemaan työttömyyttä ja eriarvoisuutta vastaan. Lakkala loi salaisen SKP:n puolueorganisaation Länsi-Lappiin vaikealla 1930-luvulla. Monien aatetovereidensa tavoin hän joutui Tammisaaren vankilaan. Kolarilainen kulki pitkän marssin illegaalisen ajan kommunistijohtajasta sotien ajan turvasäilöjen, ”Pärmin pirujen”, työleirien ja kuritushuonetuomion kautta vapauteen syksyllä 1944.

Vuoden 1945 kunnallisvaaleissa Eemeli Lakkala valittiin välittömästi kunnanhallituksen puheenjohtajaksi, kunnanesimieheksi. Lakkalan kaltaiset maakunnalliset voimahahmot loivat pohjan SKDL:n sotien jälkeiselle suurmenestykselle. Korpikommunisti synnytti valtakunnan tason ihmetystä saaneen punatäplän länsirajalle myös valtiollisissa vaaleissa vuonna 1945. Myöhemmin Lakkalasta tuli tasavallan presidentin valitsijamies ja kansanedustaja. Varttuneella iällä Eemeli Lakkala näki konsensusyhteiskunnan syntymisen, ideologiansa haalistumisen ja ristiriitaisen puoluetoiminnan.

Muoniolaistunut Arvo Myllymäki on Tampereen yliopiston emeritusprofessori, joka eläkepäivinään on julkaissut kirjat Suomen pääministeri (2010), Vihan ja rakkauden päivät (2011) ja Kytköksiä ja katkoksia (2016). Jatkosodan salatusta sotavankileiristä hän on kirjoittanut tietoteoksen
Kurileiri (2013).
***
Katri Söder & Anette Karlsson (toim.)
Suomen koulutus­politiikan tulevaisuus

Suomen lapset pärjäävät PISA-tutkimuksissa, ja se on tasa-arvoisen peruskoulun ansiota. Sen sijaan suomalaiset aikuiset eivät pärjää yhtä hyvin: kun eteen tulee tietotekninen ongelma, niin joka viides ammattikoulun käyneistä ei yllä edes ”heikon suoriutujan” tasolle. Ero lukion käyneisiin on suuri. Tähän epäsuhtaan tepsisi hyvä varhaiskasvatus kaikille, mutta paraikaa ollaan rajaamassa lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen. Tutkimukset kertovat myös sen, että vähän koulutettujen lapsista tulee entistä useammin vähän koulutettuja.

Onko Suomesta tulossa koulutuksen luokkayhteiskunta? Miten koulutuspolitiikka olisi merkittävä keino taistelussa luokkayhteiskunnan paluuta vastaan?

Suomen koulutuspolitiikan tulevaisuus -kirjassa koulutus-poliittista keskustelua herättävät mm. kouluhallituksen entinen pääjohtaja Erkki Aho, entiset opetusministerit Krista Kiuru ja Jukka Gustafsson ja entinen Yleisradion pääjohtaja Sakari Kiuru. Kirja on tehty yhteistyössä Työväen Sivistysliitto TSL:n kanssa.
***
Jan-Erik  Støstad
Parempaa palvelua!

Terveydenhuollon, hoivan ja koulun tulevaisuus

Norjalainen ekonomisti ja ay-toimija Jan-Erik Støstad esittää kirjassaan konkreettisen ehdotuksen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseksi. Hän keskittyy hyvinvointivaltion ydinpalveluihin: terveydenhoitoon, hoivaan ja kouluun.

Ei hyvinvointipalvelujen markkinaehtoisuus, ei New Public Management eivätkä perinteiset julkiset hyvinvointipalvelut anna riittävän hyvää perustaa tulevaisuuden hyvinvoinnille. Tekijä purkaa tyylikkäästi uskomukset siitä, että ”rahat seuraavat asiakasta” ja ”vapaa valinta” toisivat enemmän ja parempia palveluita kaikille.

Støstadin neljännen tien hyvinvointimalli tarkoittaa parhaiden käytäntöjen vapaata käyttöönottoa, suurempaa luottamusta ammattilaisiin sekä parempaa yhteistyötä palvelujen käyttäjien kanssa niiden kehittämiseksi kuin perinteisessä julkisten palveluiden ohjauksessa on ollut tapana. Ammattilaisten ja palveluiden käyttäjien yhteistyö ja yhteiskehittely ovat aikaansaatavissa paremmin yhteiskunnan tuottamissa palveluissa. Tämä on varmin tapa välttää voittoa tavoittelevan hyvinvointituotannon ristiriidat, puutteet ja ongelmat.

Kirja julkaistaan yhteistyössä Työväen Sivistysliitto TSL:n kanssa.

________________________________
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20161028/42cbc358/attachment-0001.html>