[H-verkko] CFP: GENESIS – HELSINKI 2017: Creative Processes and Archives in Arts and Humanities

[agricola at utu.fi]

Agricolan artikkelipyyntöihin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------
GENESIS – HELSINKI 2017: Creative Processes and Archives in Arts and
Humanities
---------------------------------------------------------
(deadline 15.11.2016)

{In English, see below}

 GENESIS – HELSINKI 2017

Creative Processes and Archives in Arts and Humanities

Helsinki, 7.–9.6.2017

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) ja ranskalainen geneettisen kritiikin
alan johtava tutkimuskeskus ITEM (Institut des textes & manuscrits modernes)
järjestävät kesäkuussa 2017 kansainvälisen monitieteisen konferenssin
GENESIS – HELSINKI 2017: Creative Processes and Archives in Arts and
Humanities.

Konferenssin ulkomaisia puhujia ovat Paolo D’Iorio (ITEM, Ranska), Irène
Fenoglio (ITEM), Daniel Ferrer (ITEM), Claire Doquet (Université Paris 3,
Ranska), Dirk Van Hulle (Centre for Manuscript Genetics, Belgia), Ineke Huysman
(Huygens ING, Alankomaat) ja Wim Van Mierlo (Loughborough University, Englanti)
ja Carrie Smith (Cardiff University, Wales).

Konferenssi on ensimmäinen laaja humanistisen geneettisen tutkimuksen
konferenssi Pohjoismaissa. Geneettinen kritiikki (ransk. critique génétique)
on tekstuaalitieteisiin kuuluva, Ranskassa 1970-luvulla syntynyt
tutkimussuuntaus, joka tutkii tekstin kirjoitusprosesseja tai muita luovia
syntyprosesseja. Tutkimusaineistoina se käyttää erilaisia arkistoaineistoja
muistiinpanoista työkäsikirjoituksiin tai muita säilyneitä dokumentteja.
Geneettinen tutkimus voi esimerkiksi tuottaa uutta tietoa ja rikastaa
taideteoksen tulkintaa paljastamalla, miten teoksen rakennetta, aihetta,
tematiikkaa, symboliikkaa ja tyyliä on muokattu kirjoitusprosessin aikana.
Kirjoituksen lisäksi tutkimussuuntauksen piirissä tutkitaan muun muassa
elokuvaa ja arkkitehtuuria.

GENESIS – HELSINKI 2017 -konferenssiin toivotaan syntyprosesseista
kiinnostuneita osallistujia eri oppialoilta, kuten kirjallisuudentutkimuksesta,
kielentutkimuksesta, kirjoittamisen didaktiikasta, käännöstieteestä,
musiikintutkimuksesta ja taidehistoriasta. Konferenssin yhtenä tavoitteena on
tutustuttaa suomalaisen koulumaailman toimijoita geneettisen kritiikin
tutkimustulosten hyödyntämiseen opetuksessa. Konferenssiin osallistuminen tai
esitelmien tarjoaminen konferenssiin eivät edellytä tuntemusta geneettisen
kritiikin alan teoreettisista keskusteluista. Konferenssin kieli on englanti.

Konferenssiin voi hakea tiettyyn tutkimusaineistoon keskittyvillä tai
tutkimusalan teoreettisia ja metodologisia kysymyksiä käsittelevillä
esitelmillä. Esitelmien aiheet ja näkökulmat voivat koskea taiteentutkimusta
tai muita humanistisia aloja. Mahdollisia esitelmien aihepiirejä ovat
esimerkiksi:

Mitkä ovat kirjallisen luomistyön ensimmäiset vaiheet ja miten
kirjoitusprosessi etenee?
Minkälaista lajiin, tyyliin, henkilöhahmoihin tai tematiikkaan liittyvää
kehittelyä käsikirjoituksista voi tutkia?
Millaisia vaiheita säveltäminen sisältää?
Miten kirjoitusprosessien tutkimusta voi hyödyntää kirjoittamisen
didaktiikassa?
Miten matemaattinen kaava syntyy?
Miten arkkitehtitoimisto piirtää rakennuksen?
Miten tutkimukset ja niiden taustalla oleva ajattelu kehittyvät kirjoittamalla?
Miten julkaistusta teoksesta puuttuvat ja vain kirjoitusprosessissa näkyvät
piirteet voivat avata käsitystä kirjoitusajankohdan diskursseista ja
vastadiskursseista?
Miten materiaalisuus, esimerkiksi kirjoittamisen tekniikat, vaikuttavat luovaan
työhön ja miten se näkyy aineistoissa?
Mitä rajoitteita arkistojen aukkoinen luonne asettaa geneettiselle
tutkimukselle ja mitä uusia mahdollisuuksia kehittyvät digitaaliset resurssit
tarjoavat?

Esitelmille varataan aikaa 20 minuuttia ja keskustelulle 10 minuuttia.

Esitelmähakemukset lähetetään sähköpostitse järjestelytoimikunnalle
(genesishelsinki2017 at gmail.com). Hakemuksissa tulee olla englanniksi 1)
esitelmän otsikko, 2) abstrakti (korkeintaan 500 sanaa), 3) esitelmänpitäjän
nimi ja lyhyt englanninkielinen henkilöesittely, 4) hakijan affiliaatio sekä
5) yhteystiedot (osoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero).

Hakemusten määräpäivä on 15. marraskuuta 2016. Hakijoille ilmoitetaan
tammikuun 2017 loppuun mennessä, onko heidän esitelmänsä hyväksytty
konferenssiin.

Lisätietoja:  www.finlit.fi/fi/genesis2017  

Yhteydenotot: Hanna Karhu (Helsingin yliopisto / SKS), hanna.karhu at helsinki.fi

Järjestäjät

SKS:n (www.finlit.fi) ja ITEMin (www.item.ens.fr) yhteistyössä järjestämän
konferenssin muita yhteistyökumppaneita ovat Cardiff University; Centre for
Manuscript Genetics, Antwerpen; Helsingin yliopisto; Huygens ING, Haag &
Amsterdam; Jean Sibelius Works, Helsinki; Loughborough University, Turun
yliopisto ja Université Paris 3.

Järjestelytoimikunta

Järjestelytoimikuntaan kuuluvat Hanna Karhu (Helsingin yliopisto / SKS / ITEM),
Sakari Katajamäki (SKS, Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset
editiot), Christophe Leblay (Turun yliopisto / ITEM), Veijo Pulkkinen (Helsingin
yliopisto) ja Sakari Ylivuori (Jean Sibelius Works).

 

 ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~
~

CALL FOR PAPERS

(deadline 15.11.2016)

GENESIS – HELSINKI 2017

Creative Processes and Archives in Arts and Humanities

Helsinki, 7th - 9th June 2017

The Finnish Literature Society (SKS) and ITEM – Institut des textes &
manuscrits modernes will organise an international and interdisciplinary
conference GENESIS – HELSINKI 2017: Creative Processes and Archives in Arts
and Humanitiesin Helsinki, 7th - 9th June 2017.

Plenary speakers include: Paolo D’Iorio (ITEM, Paris), Irène Fenoglio (ITEM),
Daniel Ferrer (ITEM), Claire Doquet (Université Paris 3), Dirk Van Hulle
(Centre for Manuscript Genetics, Antwerp), Ineke Huysman (Huygens ING, The Hague
and Amsterdam), Wim Van Mierlo (Loughborough University), and Carrie Smith
(Cardiff University, Wales).

GENESIS – Helsinki 2017 will be the first broad conference on Genetic
Criticism in the Nordic countries. Genetic Criticism (critique génétique) is a
discipline that explores writing processes and other creative work. Its central
research corpora comprise mainly various archival sources from writer’s notes
to drafts, and manuscripts.

Genetic research can reveal, for instance, how a writer has outlined, developed
and revised a literary work regarding its structures, topics, themes, symbols
and style. Thus, genetic research can enrich interpretations of literature. In
addition to writing, genetic critics are interested in other creative processes
such as cinema and architecture.

GENESIS – HELSINKI 2017aims to gather scholars and students from various
disciplines interested in creative processes, such as Literary Criticism,
Linguistics, Didactics of Writing, Translation Studies, Musicology, and Art
History. One goal of the conference, is to acquaint Finnish teachers and
pedagogues with means by which the results of genetic research can be applied in
school teaching. Participating in the conference or submitting a paper proposal
does not require prior knowledge of the theoretical discussions of Genetic
Criticism. The working language of the conference will be English.

Paper proposals can focus on a case study or discuss theoretical and
methodological issues in genetic scholarship. Submissions may focus (but should
not be limited to) the following topics in Arts and Humanities:

Where does writers’ creative work begin and how does it proceed?
What kind of developments of genre, style, characters or thematics can be
studied from drafts and manuscripts?
What kind of phases does a compositional process include?
How can genetic scholarship be applied in the Didactics of Writing?
How do mathematical formulas originate, or how architecture studios design
buildings?
In which ways do research publications and the reasoning behind them develop
through writing?
How can historical discourses and counter-discourses be illuminated by studying
such features that have been omitted from a published work, but can be found
from its preceding drafts and manuscripts?
What kind of influences do material matters, such as writing techniques, have on
creative work and what kind of traces do they leave in archival sources?
What kind of limitations does the incomplete or sporadic nature of archives
impose on genetic research?
What kind of new possibilities do digital resources create for genetic scholars?

Speakers will have 20 minutes to deliver their paper, leaving room for a
10-minute discussion.

Please submit your proposal by email to the Organising Committee
(genesishelsinki2017 at gmail.com). Proposals should include 1) the title of the
paper, 2) an abstract (500 words maximum), 3) presenter’s name and concise
biography, 4) institutional affiliation, and 5) contact information (address,
email, telephone).

The deadline for paper proposals is 15th November 2016. You will be notified by
the end of January 2017 whether your proposal has been accepted or not.

Further information: www.finlit.fi/en/genesis2017

Contacts: Hanna Karhu (University of Helsinki / Finnish Literature Society –
SKS), hanna.karhu at helsinki.fi




Organisers

The conference is organised by the Finnish Literature Society – SKS
(www.finlit.fi) and ITEM (www.item.ens.fr) in cooperation with several
institutional partners:

Cardiff University; Centre for Manuscript Genetics, Antwerp; Huygens ING, The
Hague and Amsterdam; Jean Sibelius Works, Helsinki; Loughborough University;
Université Paris 3; University of Helsinki, and University of Turku.

Organising Committee:

Hanna Karhu (University of Helsinki / Finnish Literature Society – SKS /
ITEM), Sakari Katajamäki (Finnish Literature Society – SKS / Edith –
Critical Editions of Finnish Literature), Christophe Leblay (University of Turku
/ ITEM), Veijo Pulkkinen (University of Helsinki), and Sakari Ylivuori (Jean
Sibelius Works).

------------------------------------------------------
Ilmoituksen lähetti: Sakari Katajamäki <sakari.katajamaki at finlit.fi>
Ilmoitus vanhentuu: 16.11.2016
Lisätietoja WWW-osoitteesta: http://www.finlit.fi/fi/genesis2017