[H-verkko] Arvosteltvaksi: Siltalan syksyn 2016 kirjoja

Ma Marras 3 16:49:37 EEST 2016

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com: ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
***
Mikko Pyhälä
Valtaa ja vastarintaa

Suurlähettiläs Mikko pyhälän muistelmateos diplomatian kentiltä

Valtaa ja vastarintaa -teoksen päätapahtumat sijoittuvat 1970- ja 80-luvun konfliktipesäkkeisiin, Vietnamiin, Afganistaniin, Sri Lankaan ja Portugalin afrikkalaisiin siirtomaihin.
Mikko Pyhälä näkee nuorena diplomaattina läheltä monet kriisitilanteet, ja esittää tulkintansa muun muassa poliittisten johtajien toiminnasta sekä Indira Gandhin ja Rajiv Gandhin murhista dramaattisine seurauksineen.

Pyhälä kirjoittaa Tshekkoslovakian miehitykseen päättyneestä yrityksestä rakentaa inhimillistä sosialismia. Hän tutustuu Tiibetin maailmaan ja tapaa tiibetiläisten hengellisen johtajan Dalai Laman. Lukija pääsee myös kurkistamaan nuoren virkailijan kiireisiin ja kommelluksiin ETYKin kulissien takana Finlandia-talossa vuonna 1975.
***
Jani Toivola
Musta tulee isona valkoinen

Jani Toivolan omaelämäkerrallinen teos pohtii yksilön oikeutta omaan tarinaan. Teoksen punaisena lankana on Toivolan matka isänsä synnyinseudulle pieneen Webujen kylään Kenian maaseudulla. Elämäntarinansa kautta Toivola käsittelee ajankohtaisia kysymyksiä liittyen identiteettiin ja ihmisen oikeuksiin – kuka saa rakastaa, kuka saa perustaa perheen ja olla isä tai äiti, kuka saa kutsua itseään suomalaiseksi.

Jani Toivola on 38-vuotias homoseksuaali, isä, näyttelijä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hänet valittiin eduskuntaan vuonna 2011 ensimmäisenä tummaihoisena parlamentin jäsenenä. Vuonna 2009 yllättäen löytynyt saksalainen veli johdatti Toivolan isänsä juurille sekä ensikohtaamiseen isänpuoleisen Mapesan suvun kanssa. Tuntematon isä iholla muuttui osallisuudeksi kokonaisesta kulttuurista.
***
Markku Kuisma
Valtion yhtiöt – Nousu ja tuho

Markku Kuisman uusi teos kertoo valtiollisten suuryritysten synnystä, noususta ja tuhosta. Tarkastelun kohteena on miljardien eurojen rahakasan vaihtelevat kohtalot ja komea joukko isoimpia pörssifirmojamme, sellaisia kuin Fortum, Stora Enso, Kemira, Outokumpu, Neste, Valmet, Metso, SSAB-Rautaruukki ja Outotec. Kaikilla näillä yhtiöillä on värikäs menneisyys, jota jotkut häpeävät, ja kiistelty tulevaisuus, joka on osa Suomen nousua tai tuhoa.

Tarina alkaa norjalaisten omistaman Ab W. Gutzeitin kansallistamisesta itsenäisyyden alkuhämärässä ja jatkuu nykypäivään. Valtio osti 1918 osake-enemmistön pörssiyhtiöstä, joka omisti puolen miljoonan hehtaarin verran metsäomaisuutta ja runsaasti vesivoimaa. Sittemmin muodostettu Enso-Gutzeit Oy on nykyisen metsäjätti Stora Enson edeltäjä.

Gutzeitin muodonmuutos oli sekava vyyhti ison rahan liikkeitä, spekulaatiota, pankkikilpailua, valtataistelua, suurvaltapolitiikkaa ja väkeviä intohimoja. Samat perusvoimat jylläsivät myöhemmin Outokummun, Nesteen ja muiden valtion suurten firmojen läpimurrossa.
***
Jyrki Koulumies
Laman läpi vähin vaurioin

Suuri pankkikriisi ja lama ravisteli 1990-luvun alussa Suomen taloutta perusteellisesti. Osa pankeista katosi rahalaitosten kartalta lopullisesti.

Kiivaimman rahamarkkinoiden ylikuumenemisen aikaan OP-ryhmä ja sen pääjohtaja Pauli Komi olivat osalle taloustoimittajia ja kilpailijoitakin liian hitaita ehtiäkseen mukaan uuteen pankkiaikaan.

Varovaisuus palkittiin. Osuuspankkiryhmä selvisi kriisistä parhaiten.

Laman läpi vähin vaurioin kertoo, kuinka harkinta ja varovaisuus riskinotossa todella oli osuuspankeilla verissä. Päätökset ja linjavalinnat tehtiin perusteellisesti ja pitkän keskustelun ja suunnittelun jälkeen. Osuustoiminnalliselle rahalaitokselle tärkein tavoite oli sidosryhmäajattelu, ei osakkeenomistajien tulojen maksimointi.

Teos kuvaa Pauli Komin elämää Karjalassa, evakossa ja koulussa – sekä 1960-luvun alusta lähtien Osuuspankkijärjestössä. Komi oli keskeisesti mukana suunnittelussa, jolla linjattiin osuuspankkikentän tavoitteet ja menettelytavat vuosiksi eteenpäin. Strategioihin ja suunnitteluun sekä filosofioihin ihastunut osuuspankkimies Pauli Komi ohjasi joukkueensa lähes kuivin jaloin raskaan pankkikriisin läpi. Se ei ollut sattumaa vaan strategiaa.
***
Lari Kotilainen
Kielen elämä – Suomen kieli eilisestä huomiseen

Viihdyttävä ja asiantunteva sukellus suomen kielen salaisuuksiin

Mistä suomen kieli on tullut? Miten se on muokkautunut nykyiselleen? Entä minne kielemme on matkalla? Kielen elämä vie lukijan matkalle kielen alkukodista tulevaisuuden digitaalisiin kielimaisemiin. Suomen kielen vuosituhantiset seikkailut paljastavat sekä tuttuja nimiä Agricolasta Lönnrotiin että hykerryttäviä yllätyksiä.
Kirja kertoo suomen kielen menestystarinan. Suurten linjojen lisäksi tarkennetaan kiehtoviin yksityiskohtiin. Miten on mahdollista, että kielemme tulee eri suunnasta kuin geenimme? Miksi Agricolaa seuranneet sukupolvet unohtivat hänet? Miten ihmeessä venäläiset sallivat suomen kielen nousun 1800-luvulla? Ja miksi käytämme edelleen sanaa paratiisi emmekä sanaa onnisto, vaikka esimerkiksi fabriikki ja puustaavi joutuivat väistymään?
***
Matti Mäkelä
"Tämä ei ole taidetta"

Suomen taiteen lähihistoriasta löytyy joukko kohuja, jotka kaikki muistavat. Oli Hannu Salaman Juhannustanssit, Esa Sariolan ja kumppanien pahan ylistyslaulut, Jumalan teatterin Oulun esitys, Teemu Mäen kissantappovideo, Ulla Karttusen Neitsythuorakirkko, Katariina Lillqvistin animaatio Uralin perhonen ja Erkko Lyytisen Suomen kenialainen marsalkka.

Mitä tabuja rikkovilla taiteen tuotteilla oli yhteistä? Miten ne liittyvät länsimaisen modernisaation kriisiin? Olivatko ne protesteja modernien arvojen puolesta vai niitä vastaan? Miten suomalainen kohutaide liittyy islamin tuloon Eurooppaan?

Matti Mäkelän uudet esseet luovat 50 vuoden mittaisen kaaren näistä tapahtumista. Esseissä kuunnellaan ensimmäistä kertaa myös niitä, jotka loukkaantuivat, tuohtuivat ja ärsyyntyivät tabuja rikkovasta taiteesta.
***
Matti Klinge
Palmyran rauniot – Päiväkirjastani 2015–2016

Valpas kirjailija lukee, ajattelee, tarkkailee, matkustaa. Hänen muistiinmerkinnöissään ja analyyseissään ajan suurpoliittiset tapahtumat jäsentyvät historialliseen perspektiiviin, mutta myös lähiympäristön ilmiöt, ar- kiset detaljit ja aktiiviset aikalaiset kiinnostavat suvereenin laaja-alaista kirjoittajaa. Tuima kritiikki lomittuu ironisiin kommentteihin, syvällinen pohdinta humoristisiin lohkaisuihin.
***
Teemu Keskisarja
Hulttio – Gustaf Mannerheimin painava nuoruus

Peliriippuvainen isä hukkaa sukupolvien rikkaudet ja karkaa rakastajattaren kanssa. Suurperheen äiti kuolee häpeään ja suruun. Orpo sisarussarja hajoaa maailmalle. Jo ennen murrosikää Gustaf Mannerheim menee tolaltaan. Hän oireilee koulukiusattuna ja -kiusaajana sekä huligaanina. Lyseo tyssää potkuihin 12-vuotiaana.

Varattomuus pakottaa Gustafin vapaaoppilaaksi Haminan kadettikouluun. Lapsuudenkoti Louhisaaren kartanolinna vaihtuu henkisesti ja fyysisesti tunkkaiseen kasarmiin pikkukaupungin ”myyränkolossa”. Toverit tuntuvat surkimuksilta, päällystö ”perhananmoisen sikamaiselta pahuksen roskajoukolta”. Gustafin elämä lipeää vääjäämättä käsistä: rutikuivia oppitunteja, simputusta, kolttosta kolttosen perään, arestia, kodittoman koti-ikävää, holhoojien armoilla vippailua, kännejä, pettymyksiä ihastuksissa. Ja viimein häväistys, jota musertavampaa ei voi kuvitella aatelisnuorukaiselle 1880-luvun Suomessa.

Mikä tällaisesta ongelmakimpusta voi tulla isona?

Gustaf selvisi ”miseraabelista mielialastaan” ilman psykiatreja ja psyykenlääkkeitä. Hän kapusi nöyryytyksen kuopasta maanpinnalle ja lopulta kansakunnan kaapin päälle. Kuinka Mannerheimista tuli Mannerheim?

Ei ilmaiseksi. Nuoruus satutti ja haavoitti. Sen painoa ja sielun arpia hän kantoi vielä jumaloituna marsalkkana.
***
Marjaliisa Hentilä, Seppo Hentilä
Saksalainen Suomi
Saksalaisen Itämeren divisioonan maihinnousu huhtikuussa 1918 punaisten selustaan auttoi valkoisia voittoon sisällissodassa. Taisteluiden tauottua toukokuun alussa saksalaiset, yli 10 000 miestä, jäivät Suomeen yli puoleksi vuodeksi.

Sotilaallisen avun myötä ja sen hintana Suomen valkoinen hallitus luovutti kohtalonsa ehdoitta Saksan keisarikunnan käsiin. Kesällä 1918 käytiin neuvotteluja Suomen ja Saksan sotilasliitosta, joka toteutuessaan olisi merkinnyt Suomen armeijan joutumista Saksan yleisesikunnan täydelliseen käskyvaltaan. Saksan kanssa solmitut kauppasopimukset takasivat rajoittamattoman nautintaoikeuden Suomen luonnonvaroihin ja ulkomaankauppaan. Suomesta oli tulossa Saksan siirtomaa.

Lokakuussa suomalaiset valitsivat kuninkaakseen saksalaisen prinssin, jonka tarkoitus oli lujittaa aseveljeys verisitein. Suomeen muodostui intomielinen saksalaisuussuuntaus, jota kulttuurieliitti edusti vahvimmin. Mutta aseveljen läsnäolo näkyi myös kansan parissa, sen arjessa ja juhlassa.

Marjaliisa ja Seppo Hentilän historiateos keskittyy vähän tutkittuun saksalaiseen Suomeen. Saksan ”avulta” Suomi pelastui keisarikunnan romahtaessa, mutta kiitollisuus ensimmäisiä aseveljiä kohtaan kantoi jatkumona vuoteen 1941, kun aseveljet saapuivat uudelleen Suomeen.
***

***
Seppo Aalto
Kauppiaita ja laivanvarustajia

Seppo Aalto kirjoittaa Helsingin historiaa vaikutusvaltaisten mutta nykypäivänä unohdettujen helsinkiläisten vaiheiden ja elämäntapojen kautta.

Elämäntarinat osoittavat, että Ruotsin ajan Helsinki ei ollut eristäytynyt, omissa oloissaan elävä kaupunki. Sen väestö koostui monista eri kansallisuuksista, ja ihmisten elämän käänteisiin ja toimeentuloon vaikuttivat voimakkaasti kansainvälinen kauppa ja eurooppalaiset suursodat.

Kaupungin aikalaisvaikuttajat edustivat porvareita, kirkonmiehiä, häikäilemättömiä liikemiehiä, keinottelijoita ja laivanvarustajia. Heidän ansiostaan – tai heistä huolimatta – Helsinki kehittyi ja kasvoi, ja nousi tuhottunakin sitkeästi jaloilleen. Kauppiaita ja laivanvarustajia -teoksessa kaupunki elää ja hengittää väkevästi; ihmisten hyvyys, pahuus, julmuus ja armeliaisuus puhuttelee lukijaa vuosisatojen takaa.
***
Anna-Lisa Amberg
Piireissä

Piireissä perustuu Mascha von Heirothin päiväkirjamerkintöihin, kirjeenvaihtoon ja laajaan arkistoaineistoon. sen sydämenä on Maschan häikäisevä valokuvakokoelma, jonka helmet kuvittavat teosta.

Venäläissyntyinen Mascha von Heiroth säilyi helsinkiläisten muistoissa pitkään. Hän solmi elämänsä aikana neljä avioliittoa, mutta vietti silti viimeiset vuotensa eronneena rouvana. 1920-luvulla hänen Kulosaaressa sijaitseva Villa Rurikinsa tuli kuuluisaksi suomalaisten ja ulkomaisten merkkihenkilöiden kokoontumispaikkana, merkittävänä intellektuellien salonkina.

Kansainvälisiin taiteilijapiireihin Maschan oli johdattanut avioliitto kirjankustantaja Wentzel von Hagelstamin kanssa. Itsenäistä ja määrätietoista naista viehättivät uusien ystävien boheemi ja vapaamielinen elämäntapa, kiinnostuksen pohjana olivat Maschan omat taiteelliset harrastukset ja erityiskiinnostus musiikkiin ja kirjallisuuteen. Oman asemansa hän saavutti laajan sivistyneisyytensä, monipuolisen kielitaitonsa, avomielisen sosiaalisen luonteenlaatunsa ja kuuluisaksi tulleen kauneutensa vuoksi.

Maschan suomalaisia ystäviä olivat muun muassa Albert Edelfelt, Hugo Simberg, Akseli Gallén-Kallela ja Jean Sibelius. Missä hyvänsä Mascha oleskelikin hänen ympärilleen muodostui pian laaja ystäväverkosto, johon eri aikoina kuuluivat muun muassa taiteilija Anders Zorn, kirjailijat Gertrude Stein ja Knut Hamsun sekä arkkitehti Frank Lloyd Wright.
***
Markku Eskelinen
Raukoilla rajoilla

Raukoilla rajoilla käsittelee kaikkea sitä mitä ei ole koskaan haluttu kertoa suomenkielisestä kirjallisuudesta: pimeiden uskonnollisten vuosisatojen vaikutusta lukutaitoon ja realismin pysyvyyteen; bonsai-modernismin pystyttäjiä ja kadonneen kokeellisuuden elvyttäjiä; julkaisemattomia käsikirjoituksia ja teloitettuja kirjailijoita; kustannusalan kartelleja ja kirjallisuuden varjotaloutta; kansallista historiankirjoitusta ja fiktion vastamuistia; yhden kirjan ihmeitä ja pitkän keston näkymättömiä ilmiöitä; katkeilevia ja hitaasti monipuolistuvia traditioita; runouden yliarvostusta ja 2000-luvun proosan nousukautta.

Raukoilla rajoilla ei rakenna kaanonia eikä vastakaanonia, ei surkuttele kirjallisten virtausten erilaista kiertonopeutta suurilla ja pienillä kielialueilla eikä ylitulkitse Suomen ja muun maailman eroja todellista suuremmiksi tai pienemmiksi.

Yhdestä kielestä ja lajista avautuu ennenäkemättömiä yhteyksiä toisiin kieliin ja lajeihin, kertomuksiin ja kuvitelmiin, ja siinä sivussa ilmaisunvapauden kulloisiinkin ehtoihin ja rajoituksiin.

Aikaisempien historioiden tarkoitushakuinen putkinäköisyys jää historiaan ja korvautuu stereonäköisillä havainnoilla luultua moniulotteisemmasta kirjallisesta maailmasta.
***
Laura Friman
Etenee

Rakettimaisen nousukiitonsa aikana Jare ja VilleGalle eivät ole ehtineet istua alas kertomaan tarinaansa. Nyt he sen tekevät. Koukuttava, Andrei Kipahtin upeilla kuvilla varustettu kirja avaa JVG-kaksikon lapsuutta ja nuoruutta, menestyksen taustoja ja hittien anatomiaa.

Kirjassa kuullaan ensimmäistä kertaa yhtyeen lähipiiriä äideistä sisaruksiin, ja lisäksi varhaisia yhteistyökumppaneita, tuottajia, video-ohjaajia ja levy-yhtiön edustajia, joilla kaikilla on yllättävää kerrottavaa yhtyeestä.

Bändin vaiheiden lomassa kartoitetaan hiphopin tuloa Suomeen, suomi-räp-skenen nousua ja YouTube-kulttuurin syntyä.

Hurja julkisuus on muuttanut Jaren ja VilleGallen elämän eikä se ole ainoastaan ihana asia. He puhuvat ensimmäistä kertaa myös ahdistuksestaan ja paineistaan. Lisäksi he puhuvat yksityiselämästään, josta he ovat tähän asti kertoneet vain biisien rivien väleissä.

Lukija pääsee mukaan JVG:n uusimpaan ja hulluimpaan vaiheeseen, joka alkoi VilleGallen osallistumisesta Vain elämää -ohjelmaan viime syksynä ja johti suosion räjähtämiseen. Kirja kuvaa bändin nykyhetkeä kosketusetäisyydeltä keikkamatkoilla, takahuoneissa, Hartwall Arenan konsertin suunnittelupalavereissa ja helikopterikyydissä festareille.

Kirja laajenee luonnollisesti myös musiikin puolelle: lukija pääsee JVG:n luomalle Spotify-listalle kuuntelemaan bändin tuotantoa alkuajoista uunituoreisiin raitoihin.

***
Péter Gárdos
117 kirjettä
"Tämä tarina alkaa silloin, kun useimmat päättyvät — holokaustin jälkeen."

Belsenin keskitysleiriltä selviytyneellä 25-vuotiaalla Miklosilla on kuusi kuukautta elinaikaa. Muiden keskitysleireiltä pelastuneiden unkarilaisten tavoin hänet on lähetetty Ruotsiin kuntoutumaan, kun sodan päättymisestä on kulunut tuskin kolmea viikkoa.

Sitkeä nuorukainen kieltäytyy uskomasta lääkärin diagnoosiin. Tappavasta keuhkotaudista huolimatta hänellä on kyltymätön tahto elää, hengittää ja parantua. Ennen kaikkea Miklos haluaa löytää itselleen vaimon.

Väkevän tulevaisuudenuskonsa vallassa hän laatii 117 rakkauskirjettä tavoittaakseen kaikki Ruotsissa sodan jäljiltä toipuvat unkarilaisnaiset. Heidän joukostaan hän uskoo löytävänsä tulevan vaimonsa.

Kun Miklos saa vastauksen 19-vuotiaalta Lililtä, hän on varma, että tyttö on se oikea.

117 kirjettä on unkarilaisen elokuvaohjaajan Péter Gárdosin teeskentelemätön tulkinta hänen vanhem- piensa uskomattomasta rakkaustarinasta. Hellä huumori ja rakastavaisten kirjeenvaihto sävyttävät selviytymiskertomusta, joka kaikessa suloisuudessaankin on vahva muistutus siitä, ettei historian kauheuksia voi ajatella vain historiana – kauheudet toistuvat, jos niistä ei opita.
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.

-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20161003/36d4dc2e/attachment-0001.html>