[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Tutkimusmatkoja saarille ekologin silmin

agricola at utu.fi agricola at utu.fi
Ti Loka 8 11:23:55 EET 2016


Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Hanna Mattila <hanna.mattila at uta.fi> FM, tohtorikoulutettava, Tampereen
yliopisto ja Sámi allaskuvla
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Hanski, Ilkka: Tutkimusmatkoja saarille. Luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa
(Messages from Islands: A Global Biodiversity Tour). Kääntänyt Keskitalo,
Jorma ja Hanski, Ilkka. Gaudeamus, 2016. 315 sivua.


Tutkimusmatkoja saarille ekologin silmin
---------------------------------------------------------

Akateemikko Ilkka Hanskin (1953–2016) Tutkimusmatkoja saarille. Luonnon
monimuotoisuutta kartoittamassa johdattaa lukijansa piskuiselta Haminanluodolta
Borneon sademetsien syleilyyn. Hanskin jäähyväisteos tuo yhteen monta
elementtiä ja ulottuvuutta. Matkakertomusten kautta kirja näyttäytyy varsin
henkilökohtaisena ja intiiminä, toisaalta teos osoittaa kirjoittajansa laajan
tietämyksen ekologian saralta. Luonnon monimuotoisuutta tarkasteleva teos on
itsekin hyvin monimuotoinen opus, joka rakentuu elämäkerrallisen aineksen,
tieteen kielen, valokuvien, piirrosten, karttojen ja taulukkojen vuoropuhelulle.
Ja siinä piilee sen viehätys. Kansantajuinen, mutta vakuuttavan tieteellinen
Tutkimusmatkoja saarille on arvokasta luettavaa kaikille luonnon
monimuotoisuudesta sekä Hanskin elämäntyöstä kiinnostuneille lukijoille.

Tänä vuonna edesmenneen ekologi Ilkka Hanskin Tutkimusmatkoja saarille.
Luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa valottaa lähes puolen vuosisadan aikana
kertyneitä havaintoja ekosysteemeissä tapahtuneista muutoksista ja ihmisen
vaikutuksesta niihin. Kirja on suomennos englanninkielisestä alkuteoksesta
Messages from Islands: A Global Biodiversity Tour ja se pohtii maapallon
tulevaisuutta ekologin silmin.



Kuva: Ilkka Hanski. 

Lantakuoriaisten jäljillä

Hanskin teos vie lukijansa ensimmäisenä vuoden 1978 Borneoon, keskelle
tropiikkia. Matkakertomuksesta paistaa nuoren ekologin innostus tutkimusmatkansa
tarkoitukseen, lantakuoriaisten pyytämiseen. Hanski selittää kiinnostustaan
näihin sopeutuvaisiin kovakuoriaisiin:

”Tutkijana lantakuoriaiset kiehtovat minua, koska niihin perehtymällä voi
päästä käsiksi moniin perustaviin kysymyksiin, jotka liittyvät populaatio-
ja yhteisöekologiaan sekä eliöstön monimuotoisuuteen”,

Maapallolla on yli 5 000 tunnettua lantakuoriaislajia. Näistä Hanski sai
kerättyä kokoelmiinsa kahden kuukauden mittaisella tutkimusjaksollaan
Borneossa 66. Saalis on aloittelevalle tutkijalle varsin kunnioitettava, mutta
silti lantakuoriaislajien kokonaismäärään nähden vain pieni murto-osa.
Lantakuoriaislajien moninaisuutta Hanski käyttää esimerkkinä siitä, kuinka
vähäistä tietomme elämän kirjosta maapallollamme on. Tutkimusmatkoja
saarille kasvaakin eri kuoriaispopulaatioiden habitaattien ja evoluution
mikrotason tarkastelusta askel askeleelta kohti lajien synnyn, evoluution ja
sukupuuton suuria ekologisia kysymyksiä. 



Kuva: Ilkka Hanskin mukaan nimettyjä kuoriaisia: Helictopleurus hanskii ja
Nanos hanskii.

Saaret tutkimuskohteina

Teoksen tutkimusmatkat suuntaavat kuudelle eri saarelle: Borneoon,
Madagaskarille, Grönlantiin, Espanjan La Gomeralle sekä Suomessa Ahvenanmaalle
ja Haminanluodolle. Jokaiselle saarelle ominainen eläinlajisto kertoo omaa
tarinaansa saaren historiasta ja nykypäivästä sekä raottaa sen
tulevaisuutta.

Tutkimusmatkoja saarille yhdistää kauniilla tavalla kirjoittajansa
lapsuusmuistot ja elämänkokemukset osaksi tutkimuksen ympärille rakentuvaa
kertomusta. Hanski kirjoittaa teoksensa epilogissa:

”Elämäni ensimmäinen saari oli Haminanluoto itäisellä Suomenlahdella. Se
on niin pieni, että katsoipa mihin suuntaan tahansa, rantaviiva on vain
muutaman askeleen päässä. Kaiken voi nähdä vaivatta yhdestä paikasta. Jopa
lapsi ymmärtää, että Haminanluodolla on rajansa, joita ei voi ylittää”

Charles Darwinista lähtien saarten eristäytyneisyys on kiehtonut tutkijoita.
Viehtymys saariin on luettavissa myös Hanskin tutkimuksista. Saaret ovatkin
oivia tutkimuskohteita, sillä ne ovat omia pieniä rajattuja maailmojaan.
Näitä pienoismaailmoja tarkastelemalla Hanski käsittelee luonnon
monimuotoisuuteen vaikuttavia monimutkaisia ilmiöitä ja prosesseja
yleistajuisella tavalla.

Muuta, sopeudu tai katoa

Luonnonsuojelullinen näkökulma on teoksessa vahvasti läsnä. Saarten
rajallisuus, jota ei voi ylittää vertautuu Hanskin tutkimuksissa maapallon
ekologiseen kantokykyyn. Ihmisen aiheuttamat ennennäkemättömän nopeat
muutokset luonnossa ja eläinpopulaatioissa osoittavat, kuinka vaarallisen
lähelle tämän kantokyvyn rajoja on tultu. Yksittäisen lajin
selviytymiskeinona on muuttaa suotuisammille elinalueille tai sopeutua uusiin
vallitseviin olosuhteisiin. Hanski muistuttaa, etteivät kaikki lajit tähän
pysty ja niiden kohtalona onkin sukupuutto. Yksittäisten lajien sukupuutto ja
uusien lajien syntyminen on osa evoluution kiertokulkua, mutta kuka voi
ennustaa, millaisia vaikutuksia ihmisen aiheuttamalla luonnon monimuotoisuuden
hiipumisella on?

Hanski nostaa vieraslajien leviämisen esimerkiksi siitä, miten pienillä
asioilla voi olla suuri vaikutus eristettyjen ekosysteemien, kuten saarten,
monimuotoisuuteen. Haitalliset vieraslajit ovat vallanneet laajoja alueita
lauhkeilta ja trooppisilta vyöhykkeiltä. Tässäkin ihmisellä on ratkaiseva
rooli. Esimerkiksi Hanski nostaa viljelijöiden Australiaan jo 1700-luvulla
tuoman okaopuntian, joka on maanviljelylle arvokas kasvi, mutta levittyään
holtittomasti on se paikoin tukahduttanut luonnonkasvillisuuden kokonaan.

Metapopulaatioteorian kehittäjänä tunnettu Ilkka Hanski oli maailman johtavia
ekologeja ja evoluutiobiologeja, ja häntä arvostettiin laajasti asiantuntijana
sekä tiedeyhteisössä että sen ulkopuolella. Tutkimusmatkoja saarille on
Hanskin vaikuttava puheenvuoro luonnon monimuotoisuuden vaalimisen puolesta. Se
ei ole suunnattu vain tiedeyhteisölle, vaan kaikille, jotka haluavat
ymmärtää paremmin luonnon monimuotoisuutta ja ihmisen vastuuta maapallon
elämän kirjon ylläpitäjänä.

 

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/


Lisätietoja postituslistasta H-verkko