[H-verkko] CFP: Uudistusten ja vallankumousten Suomi ja Eurooppa 1917-1919

[agricola at utu.fi]

Agricolan artikkelipyyntöihin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------
Uudistusten ja vallankumousten Suomi ja Eurooppa 1917-1919
---------------------------------------------------------
Yhteenkietoutuneet ja ylirajaiset historiat 

Tampereen yliopisto, 16.−18. maaliskuuta 2017

Venäjän helmi/maaliskuun 1917 vallankumous käynnisti Suomessa
perustuslaillisen kuohunnan ajanjakson, joka johti sisällissotaan ja lopulta
kompromissina syntyneeseen tasavaltalaiseen hallitusmuotoon heinäkuussa 1919.
Tämä kansainvälinen tieteellinen konferenssi tarkastelee ensimmäisen
maailmansodan poliittisia, kulttuurisia, aatteellisia ja yhteiskunnallisia
vaikutuksia Euroopassa keskittyen erityisesti uusien kansallisvaltioiden
itsenäistymiseen. Suomen itsenäistymisprosessi suhteutetaan kansainväliseen
kehitykseen kiinnittämällä erityistä huomiota ylirajaiseen
vuorovaikutukseen.

Konferenssi on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Kutsumme tutkijoita
esittämään teemaan liittyviä esitelmä- ja sessioehdotuksia 15. huhtikuuta
2016 mennessä.

Kansainväliset, vertailevat ja ylirajaiset näkökulmat

Kansallisten historiankirjoitusten tutkimustilanteen tarkastelun rinnalla
konferenssissa korostuvat kansainväliset, vertailevat ja ylirajaisiin
ilmiöihin paneutuvat lähestymistavat, joissa kiinnitetään huomiota eri
maiden uudistus- ja vallankumousprosessien, tapahtumien ja keskusteluiden
keskinäisiin kytköksiin. Maailmansota seurauksineen kiihdytti jo aiemmin
kansallisella tasolla esille nousseita poliittisen elämän ja kansalaisten
vaikutusmahdollisuuksien uudistus- ja kehitysvaatimuksia. Uudistus- ja
vallankumousprosessit saivat kansallisissa konteksteissa erilaisia muotoja mutta
olivat usein enemmän riippuvaisia kansainvälisestä kehityksestä kuin
perinteisesti on tunnustettu. Konferenssissa ollaan myös kiinnostuneita
ensimmäisen maailmansodan ja vallankumouksellisen käymistilan vaikutuksista
kulttuuri- ja yhteiskuntaelämän eri tasoilla. Vastaavia kysymyksiä tutkitaan
parhaillaan konferenssin käytännön järjestelyistä vastaavan Suomen
Akatemian tutkimuksen huippuyksikön “Yhteiskunnan historia” puitteissa.

Konferenssin mielenkiinnon kohteet koskevat pidempää kansainvälistä
uudistusten ja vallankumousten ajanjaksoa, joka ajoittuu ensimmäisen
maailmansodan jälkipuoliskoon ja sodan välittömään jälkitilaan. Suomessa
tästä vallankumouksesta käynnistyi valtiomuototaistelun ja sekasorronkin
aika, joka laantui asteittain kesän 1919 tasavaltaisen kompromissin tuloksena.
Venäjälläkin vallankumous oli yhteydessä kansainvälisiin poliittisiin
debatteihin, jotka radikalisoituivat Venäjän konteksteissa. Britanniassa
äänioikeusuudistus käynnistyi kollektiivisen sotakokemuksen paineissa.
Saksassa ajauduttiin Romanovien ja preussilaisen järjestelmän kukistumisen
myötä puolustamaan ja pohtimaan vallitsevan poliittisen järjestelmän
oikeutusta ja lopulta uudistamaan sitä. Alankomaiden ja Ruotsin kaltaisissa
puolueettomissa maissa äänioikeutta laajennettiin joko sodan aikana tai pian
sen jälkeen; samalla määriteltiin uudelleen maiden suhde eri suurvaltojen
poliittisten järjestelmien tarjoamiin malleihin. Venäjän imperiumin lisäksi
Habsburgien valtakunta hajosi ensimmäisen maailmansodan seurauksena, ja koko
kansainvälinen järjestelmä koki merkittävän muodonmuutoksen muun muassa
toimijoiden määrän kasvun, kansallisen itsemääräämisen periaatteen ja
Kansainliiton syntymisen myötä.

Konferenssin tavoite

Konferenssin päätavoitteena on ymmärtää paremmin uusien itsenäisten
valtioiden muotoutumista ja vanhempien valtioiden uudistuksia ja
vallankumouksia. Vertailevat näkökulmat auttavat meitä ajattelemaan uudelleen
ja suhteuttamaan kansallisia historioita osoittamalla toisaalta joitakin
kansallisia erityispiirteitä, toisaalta maiden kokemusten yhteenkietoutuneen
luonteen.

Konferenssin teemat

Konferenssi alateemoja voivat olla esimerkiksi: 

-       vertailevan, kansainvälisen, ylirajaisen, linkittyneen ja
yhteenkietoutuneen historian sekä kulttuurienvälisten siirtymien historian
metodologia

-       ensimmäisen maailmansodan vaikutus kansainväliseen
järjestelmään; kansainvälisen oikeuden kehitys; sodan aikainen ja jälkeinen
humanitarismi

-       imperiumien hajoaminen ja uusien valtioiden muotoutuminen;
kansallisen itsemääräämisoikeuden periaatteen korostuminen; kansainvälisten
toimijoiden määrän kasvu; uudenlainen keskustelu kansainvälisen politiikan
luonteesta

-       ensimmäisen maailmansodan vaikutus demokratisoitumisen ja
parlamentarisoitumisen prosesseihin paikallisella ja kansallisella tasolla;
muuttuvat kansalaisuuden käsitteet ja käytännöt

-       sodan ja vallankumousten kokemukset arkielämässä

-       sukupuolittunut sodan ja vallankumousten historia

-       Venäjän helmi/maaliskuun ja loka/marraskuun vallankumousten
vaikutukset geopolitiikkaan, poliittisiin tapahtumiin ja diskursseihin muualla
Euroopassa ja globaalisti; Venäjän ja läntisten poliittisten kulttuurien
välisten siirtymien esteet

-       ensimmäisen maailmansodan historiapolitiikka ja propaganda;
sotapropaganda wilsonilaisen käänteen vaikutus eri maiden poliittiseen
keskusteluun

-       sodan linkittyneet kertomukset lehdistökeskustelussa

-       kansainvälisesti ja ylirajaisesti linkittyneiden poliitikkojen ja
tavallisten kansalaisten rooli poliittisten kulttuurien välisten siirtymien
välittäjinä

-       tulevaisuuden visiot uudesta Euroopasta ja maailmasta vuosina
1917−19

-       sodan, vallankumousten ja kansallisten ja ylirajaisten debattien
muovaamat perustuslait

-       sodan ja vallankumousten jälkitila eri yhteiskunnissa; sodan ja
vallankumousten taloudelliset vaikutukset 

Keynote-puhujat

Konferenssin kutsutut pääpuhujat ja heidän alustavat aiheensa ovat:

Prof. Richard Bessel (York), ‘A transnational revolution: The challenges of
the First World War and the crises of the legitimacy of the established
political order’  

Prof. Krassimira Daskalova (Sofia), ‘Reform, Revolution and Transformations of
Gender Orders (1917-1989): A European Comparison’ 

 Dr. Bill Kissane (LSE), ‘Civil wars in a comparative perspective  ;

 Prof. Jörn Leonhard (Freiburg), ‘1917 and the Global Revolution of Rising
Expectations’  

Prof. Henrik Meinander (Helsinki), ‘A Scandinavian Path to Democracy? European
perspectives and comparisons’

Esitelmä ja sessioehdotukset

Konferenssista kiinnostuneita pyydetään lähettämään korkeintaan 250 sanan
englanninkielinen abstrakti osoitteeseen1917conference at uta.fi viimeistään
15.4.2016. On mahdollista ehdottaa joko täyttä kolmen esitelmän paneelia (90
minuuttia) tai yksittäisiä esitelmiä. Sisällytä ehdotukseen ehdottajan ja
kaikkien puhujien täydelliset yhteystiedot. Esitelmäehdotusten
hyväksymisestä ohjelmaan ilmoitetaan kesäkuun 2016 aikana.

Konferenssimaksu on 100 euroa, 30.11.2016 jälkeen 150 euroa (80/150
opiskelijat). Rekisteröityminen avautuu syyskuun alussa

Järjestäjät

Konferenssin järjestävät Suomen Historiallinen Seura, Tampereen yliopisto ja
Suomen Akatemian Yhteiskunnan historian tutkimuksen huippuyksikkö.
Järjestelytoimikuntaan kuuluvat

Juhana Aunesluoma (Helsinki)

Pertti Haapala (Tampere)

Pasi Ihalainen (Jyväskylä)

Tiina Kinnunen (Oulu), puheenjohtaja

Petri Karonen (Jyväskylä)

Taina Syrjämaa (Turku)

Kari Teräs (Tampere)

Lisätietoja konferenssin ohjelmasta saa kotisivulta osoitteesta
www.uta.fi/conference/1917

tai sähköpostiosoitteesta 1917conference-organisers at uta.fi

  

 

                       

 

 

 

 

------------------------------------------------------
Ilmoituksen lähetti: Julia Burman <shs at histseura.fi>
Ilmoitus vanhentuu: 30.4.2016
Lisätietoja WWW-osoitteesta: http://www.uta.fi/conference/1917