[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Kollaasiteoksessa sodan ajan kuvat limittyvät nykyaikaan

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Lassi Saressalo <lassi.saressalo at elisanet.fi> dosentti, Turku
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Irincheev, Bair ja Larenkov, Sergei: Sodan pitkät varjot. Taistelujen jäljen
ennen ja nyt.. Minerva, 2016. 162 sivua.


Kollaasiteoksessa sodan ajan kuvat limittyvät nykyaikaan
---------------------------------------------------------

Sodan pitkät varjot -teos koostuu 80:stä "ennen ja nyt" kuvakollaasista,
joissa sama kohde esitetään sekä talvi- ja jatkosodan vuosina että
nykypäivänä. Kuvissa yhdistyvät sodan ajan dokumentointi ja tämän päivän
kontekstiympäristö millintarkalla tekniikalla. Kuvatekstit kertovat
taisteluiden vaiheista ja ne on referoitu venäjäksi. Teoksen sivut
pysäyttävät.

 

Takavuosina pyrittiin kulkemaan varhaisempien valokuvaajien jäljillä ja
ottamaan tämän ottamasta  kohteesta kuvia samasta näkövinkkelistä. Näin
saatiin materiaalia, jolla voitiin dokumentoida kulttuuriympäristön muutosta,
antaa kuva menneestä ja verrata sitä nykyisyyteen. Valokuvauksen ja
tietotekniikan kehittyessä päästiin tekemään yhdistelmäkuvia, joissa
yhdistettiin vanha valokuva uuteen ja nämä muodostivat yhdistekuvan. Uusin
tekninen menetelmä on laatia kuvankäsittelyohjelman avulla kuvakollaasi, jossa
uuteen valokuvaan sijoitetaan vanha valokuva niin, että ne muodostavat yhden
selkeän dynaamisen kokonaisuuden. Tai sitten toisinpäin: vanhaan valokuvaan
tuodaan uusia elementtejä – ihan miten päin vain. Tätä tekniikkaa on
nähty jo joissain kotiseutukirjoissa ja se toimii aika hyvin, joskin se jossain
mielessä liikaa toistettuna menettää tehoaan. Oikein totutettuna menetelmä
vaatii äärimmäistä tarkkuutta kuvien yhdistämisessä, mikäli harmoniaa ei
löydy, kokonaisuuden idea katoaa. Bair Irincheevin ja Sergei Larenkovin teos on
hyvä esimerkki tällaisesta kollaasitekniikasta.



Kuva: Kuvakollaasi Helsingistä, Sergei Larenkov.

Bair Irincheev on Suomen ja Venäjän sotahistoriaa yli viisitoista vuotta
tutkinut sotahistorioitsija. Hän on julkaissut parikymmentä teosta suomeksi,
venäjäksi ja englanniksi. Hän tuntee Kannaksen taistelukentät, mutta muutkin
sotakohteet ovat hänelle tuttuja. Vuonna 2003 hän avasi Viipuriin sotamuseon,
jossa esitellään erityisesti Kannaksen taisteluja. Hänen roolinsa käsillä
olevassa teoksessa oli etsiä kuvauspaikat, joista on olemassa vanhoja valokuvia
ja samalla tarkistaa kuvauskulmat ja hakea kuville kontekstitiedot.



Kuva: Kuvakollaasi Helsingistä, Sergei Larenkov.

Sergei Larenkov on pietarilainen valokuvaaja, joka on tätä ennen julkaissut
kaksi toiseen maailmasotaan liittyvää valokuvakirjaa. Siviiliammatiltaan hän
on luotsimies ja työskentelee Pietarin satamassa. Hänen roolinsa teoksessa on
valokuvataiteellinen, kollaasien rakentaminen.

Teoksessa on yhteensä 80 kuvakollaasia, eniten Helsingistä, jossa on kuvattu
pommituksen kohteita rinnastettuina nykypäivän kuviin. Sen jälkeen
siirrytään Viipuriin ja tarkastellaan sodan jälkiä siellä. Nyt mukaan
tulevat myös kuvat neuvostoarmeijasta valtaamassaan kaupungissa. Kuvat
siirtyvät Sortavalaan ja loppusivuilla siirrytään muille taistelupaikoille,
Tolvajärvelle, Kollaalle, Koivistoon Äyräpäähän, Terijoelle ja Kannaksen
eri taistelupaikoille.

Helsingin osuus alkaa kuvalla Lönnrotinkadun ja Abrahaminkadun kulmauksesta,
johon pommit iskivät 30. marraskuuta 1939 – alkoi talvisota. Kulmatalo on
tulessa ja viereisessä teknillisessä korkeakulussakin menehtyi useita
ihmisiä. Seuraava aukeama tarjoaa näkymän Esplanadilta, jossa selvästi
järkyttyneet ihmisen ovat menossa sirpalesuojaan, taustan värikuvassa
nähdään syksyistä Helsinkiä ja nykypäivän helsinkiläisiä kävelemässä
Espan puistokäytävällä. Sinebryhoffin puiston muurin viereen uupui yksi
pommitusten ensimmäisiä uhreja – verivana valuu kadulle ja takana olevassa
muurissa näkyvät edelleenkin pomminsirpaleiden jäljet. Kaartin kasarmin
rauniot rinnastuvat tämän päivän keltaisen rakennuksen olemukseen.
Yksittäinen pommikone osui 8.11.1942 Iso-Robertinkadun ja Yrjönkadun
risteykseen. Kadulla näkyy muutama 45 surmansa saaneesta, takana värikästä
kesäistä Helsinkiä.

Viipurin kuvat

Viipuriin tultaessa rauniokuvakollaasien rinnalle nousevat myös toiminnalliset
kuvat. Puna-armeijalaiset konekivääreineen etenevät Patterinmäelle
talvisodan viimeisinä päivinä, suomalainen pst-tykkiryhmä miehistöineen
poseeraa talvivarustuksessa rauhan tultua maaliskuussa 1940, takana kesäistä
Viipuria. Viipurin takaisinvaltausparaati rinnastaa poikkeuksellisesti vanhan
värikuvadokumenttikuvan tämän päivän taustaan Vanhalla raatihuoneella, kun
taas tuhoutuneen kauppahallin sisäänkäynnin alla käydään kauppaa, ja
nykypäivästä kertovat puolestaan Pepsi-juoman mainostekstit. Koululaiset ovat
menossa kouluun Viipurissa ja kohtaavat mustavalkoisessa kuvassa kaupungin
valtaukseen osallistuneen T-34 panssarivaunun. Katua ylittävät lapset ja
aikuiset eivät tunnu välittävän lainkaan JS-2 panssarivaunujen kolonnasta
Karjalankadulla. Kuvat, joissa sotakoneet ja tämän päivän ihmiset kohtaavat,
ovat absurdiudessaan nautittavia.



Kuva: T-34 panssarivaunu Viipurissa 1944. Sergei Larenkovin kuvakollaasi.

Äyräpään kirkon raunioista on tullut sodan tuhoaman kulttuurimaiseman
symboli, nyt raunioita peittaa armeliaasti vehreä kasvillisuus. Kuvassa näkyy
rinne, johon sortui 39 nurmolaista taistelijaa 5.3.1940. Loppusivuilla
puna-armeijalaiset marssivat panssareineen Terijoelle, joidenkin vaunujen matka
tosin pysähtyi Ihantalaan ja tielle tuhoutuneesta Sotkasta nro 450 tuli
taistelujen symboli. Yhtä symboloiva on teoksen viimeinen kollasi, jossa nuori
lotta on laskemassa kukkia Räisälän sankarihaudalle 14.8.1944. Kuvatekstissä
kerrotaan ”Veli marssii joukko-osastoineen kotikylän halki ja tapaa sisarensa
veljen (yhteisen veljen?) sankarihaudalla, jossa he yhdessä viettävät
hiljaisen hetken”. Kollaasissa on paikalle 1990-luvulla pystytetty
sankarihaudan muistomerkki ja taustalla kirkosta kulttuuritaloksi muuttunut
vuonna 1913 rakennettu Räisälän kirkko.



Kuva: Sergei Larenkov, kuvakollaasi Viipurista.

Vaikuttavien kuvien lisäksi Bair Irincheevin sotahistorian tarkat tiedot
rikastuttavat katselu- ja lukukokemusta. Hän on onnistunut myös tunnistamaan
suuren osan neuvostopanssareista jopa vaununjohtajien tarkkuudella ja muutenkin
tarjoamaan uutta informaatiota sinänsä suppeassa tekstiosuudessaan.
Suomenkielisten tarkkojen kuvatekstien rinnalle on tarjolla venäjänkielinen
referaattiteksti. Mutta keskeisintä hänen työssään kyllä on ollut
kuvakohteiden hakeminen ja valokuvaajan ohjaaminen täsmälleen samalle
paikalle, josta alkuperäiset valokuvat on otettu.

Uskoisin, että tämäntyyppinen kuvakollaasitekniikka tulee lisääntymään ja
tarjoaa historiallisen muutoksen tarkkailijalle erinomaisen mahdollisuuden
syventää omaa menneisyyden kohtaamistaan.

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/