[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Katoaako empatia ja välittäminen nyky-yhteiskunnasta?

agricola at utu.fi agricola at utu.fi
Ti Tammi 5 09:25:37 EET 2016


Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Osmo Kekäläinen <osmo.kekalainen at elisanet.fi> FI, Joensuu
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Arman Alizad & Meeri Koutaniemi: Riisuttu Suomi. Docendo, 2015. 239 sivua.


Katoaako empatia ja välittäminen nyky-yhteiskunnasta?
---------------------------------------------------------

Työ yhdistää ihmiset tarjoamalla palveluja ja hyödykkeitä kansalaisille,
mutta sen tekijät jäävät suurelle yleisölle ja poliittisille päättäjille
tuntemattomiksi. Riisuttu Suomiesittelee haastattelujen avulla eri ammatissa
toimivia työntekijöitä ja heidän asiakkaitaan. Se kysyy suomalaisilta, mitä
työ heille merkitsee ja ketä varten sitä tehdään. Onko empatia
nykymaailmasta kadonnut ja työn arvo ja arvostus romahtanut, ovat kysymyksiä,
joihin tämä teos tarjoaa vastauksia.

 

Riisuttu Suomi on kirja työstä ja sen arvostuksesta. Tekijät lähestyvät
aihetta eri näkökulmista ja liittävät sen vallitsevaan poliittiseen ja
taloudelliseen tilanteeseen. Eduskuntavaalien alla ehdokkaat korostivat
voimakkaasti työn tärkeyttä, mutta nyt he valtaan päästyään haluavat
leikata palkoista ja työn tekemisen ehdoista. Hyvinvointiyhteiskunta ei
syntynyt leikkaamalla ja tehostamalla, vaan välittämällä ja toinen toistaan
auttamalla.

Arman Alizadin teosta varten tekemät haastattelut antavat eri ammateissa
toimiville henkilöille äänen. Haastatteluihin on valittu 16 palvelun
tuottaja-asiakas -vastinparia. Ammateista ovat näkyvästi edustettuina
turva-alalta poliisi, tullivirkailija, ammattisotilas ja portsari sekä
hoiva-ala ja erilaiset palvelualat, taksikuski ja pikaruokalan pitäjä sekä
heidän asiakkaansa.
 
Haastattelut ovat teoksen keskeisintä ja kiinnostavinta antia. Kysymykset on
laadittu hyvin ja osuvasti. Haastattelijana toimiva Alizad saa hyvän, avoimen
ja luottamuksellisen kontaktin kaikkiin haastateltaviinsa. He kertovat
luontevasti omaa puheenparttaan käyttäen omasta elämästään, työstään,
yhteiskunnallisista asenteistaan, kunniakäsityksistään ja suhteistaan
auktoriteetteja kohtaan.

Usein Alizad täsmentää haastateltavan esitystä tekemällä oivaltavia ja
tarkentavia lisäkysymyksiä, joilla saa haastateltavansa syventämään
käsitystään aiheesta.  Esimerkiksi poliisin vastinparina toimiva
kapinallinen moottoripyöräkerhon jäsen mieltää kerhoon kuulumisen
elämäntapana, jossa vallitsevat omat säännöt ja sisäinen hierarkia sekä
vahva kunniakäsite, rehellisyys, lojaalisuus ja vastuuntunto tovereita kohtaan.
Yhteisö ei kuitenkaan kunnioita yhteiskunnan auktoriteetteja, ja se toimii
järjestelmän ulkopuolella.



Kuva: Terminaalipotilas Soile Myllykangas ja huumeaddikti Lisa. Meeri
Koutaniemi.

Kiinnostavia vastinpareja

Kiinnostava vastinpari on myös tullimies ja salakuljettaja. Työssään
tullimies näkee kaikenlaisia ihmisiä ja muuttuu kyyniseksi. Silti tulli turvaa
yhteiskuntaa monella tavalla. Se estää laitonta maahantuontia ja sen
tullilaboratoriot testaavat maahan tuotavia elintarvikkeita ja lasten lelujen
turvallisuutta. Salakuljettajan roolissa esiintyy ulkomaillakin
vapaaehtoistyötä lasten parissa tehnyt avustustyöntekijä, joka oli
salakuljettanut kriisialueelta maahan paperittoman pakolaisen. Yhteiskunnan
kannalta teko oli rikos, mutta salakuljettajan mielestä humanitaarista
avustustyötä. Pakolaisongelma avustustyöntekijän näkökulmasta on muutenkin
tämän haastattelun keskeisin teema.

Lailliset ja laittomat maahanmuuttajat saavat teoksessa ilahduttavan paljon
huomiota osakseen. Heidän kertomuksensa kokemuksistaan ja sopeutumisestaan
suomalaiseen yhteiskuntaan toivottavasti hälventävät ennakkoluuloja
maahanmuuttajia kohtaan. Esille tulevat EU:n sisäinen liikkuvuus, paperittomat
siirtotyöläiset, sosiaalituristit etsimässä parempaa elämää, sekä
romanit ja erityisesti heihin kohdistuvat ennakkoluulot. Haastateltavina ovat
sekä Global Clinic -avustusjärjestön työntekijä että järjestön
tarjoamiin palveluihin turvautuva asiakas.

Palveluammattien edustajina teoksessa esiintyvät portsari, taksinkuljettaja,
jäteautonkuljettaja, turkkilainen pikaruokayrittäjä sekä heidän
asiakkaansa. Portsari havainnoi, kuinka maailma, ihmiset ja ravintolakulttuuri
muuttuvat, etnisten ryhmien nahistelu lisääntyy, auktoriteettien arvostus
vähenee ja valvonta lisääntyy kun videointi, valokuvat ja äänen taltiointi
otetaan käyttöön. Jäteautonkuljettajan parina toimii ammattikorkeakoulussa
tietotekniikkaa opiskeleva nigerialainen, joka opiskelurahoja ansaitakseen
toimii siivoojana.

Pappi, satanisti ja Hjallis

Taksin takapenkillä tapaamme teoksen ainoan julkisuuden henkilön. Hän on
Harry “Hjallis” Harkimo, jonka mielestä Suomi on malliyhteiskunta
maailmassa. Hänen mielestään yrittäminen Suomessa on tehty helpoksi, mutta
suomalaiset ovat sulkeutuneempia kuin muut kansat. Malliyhteiskunta on kuitenkin
kehittynyt käännekohtaan, jossa palvelut ylittävät sen, mihin maalla on
varaa.

Elämän tarkoituksesta mielipiteensä pääsevät esittämään sekä pappi
että satanisti. Satanistikin haluaa vaikuttaa yhteiskuntaan, ihmisten
ajatteluun ja olemiseen, ei kuitenkaan poliittisesti. Terveyspalveluihin
liittyvistä ongelmista kertoo ylilääkäri ja saattohoidosta sekä hoitaja
että terminaalipotilas, joka menehtyi kaksi päivää haastattelun jälkeen.
Yksilön elämänkaaren päättyessä esille tulevat vielä patologi, pappi ja
haudankaivaja.

Meeri Koutaniemen kuvat

Teoksen on kuvittanut valokuvaaja Meeri Koutaniemi. Aiemmissa
valokuvaprojekteissaan hän on harrastanut kuvajournalismia, tuonut kuvillaan
esille muun muassa naisten oikeuksia puolustavia näkemyksiä. Valokuvaajana
hän haluaa yhdistää poliittisen aktivismin ja taiteen sekä näyttää
ympäröivän todellisuuden sellaisena kuin se on. Tällä vuosikymmenellä
hänet on valittu kahdesti vuoden lehtikuvaajaksi.

Teoksen kuvat antavat haastateltaville kasvot, niin paitsi huumediilerille kuin
narkomaanillekin, ja välittävät lukijalle mielikuvan heidän
työympäristöstään ja visuaalisesta habituksestaan työ- tai
virka-asuissaan. Henkilökuvissa haastateltavat on aseteltu kuvaajan ohjeiden
mukaisesti, eivätkä he sijoitu spontaanisti työympäristöönsä.
Henkilökuvien lisäksi kuvaaja tarjoaa lukijalle yksityiskohtia heidän
työhönsä ja elämäänsä liittyvistä työkaluista ja esineitä, kuten
seksityöläisen varmuuskumeista ja huumeaddiktin injektioruiskuista. Myös
henkilöiden stigmat, tatuoinnit ja vallanmerkit, kuten poliisin miekka
virkapuvun olkavarressa, sotilaan kokardi ja papin kaapu esitellään
yksityiskohtaisesti.



Kuvat: "Moottoripyöräjengiläinen Janne Nacci: "Vaik me eletään
järjestelmän ulkopuolella, niin meitä sitoo vahva kunniakäsite. Ei hakata
muijia, ei valehdella toisillemme, ei varasteta toisiltamme, eikä lapsiin
kosketa.”Patologi Hannu Sariola: "Ennen ihmiset osasivat suhtautua kuolemaan
ja kuolleisiin normaalisti. Suku valvoi ja suri avoimen arkun ääressä. Meeri
Koutaniemi.



Kuvat: Ruuminavaaja Hannu Sariola leikkaa työpöydällään olevaa
imusolmuketta. Jannen esineet: ase, riipusristi ja puukko.

Riisuttu Suomi esittelee kuvin ja sanoin joukon yhteiskunnan syrjäytyneitä,
kuten vain omille tovereilleen lojaalin moottoripyöräkerholaisen,
huumediilerin, narkomaanin, seksityöläisen, kolmesta murhasta tuomitun
elinkautisvangin, eläkeläisen, satanistin ja pasifistin sekä yhteiskunnan
järjestyksen kannalta tärkeät turvallisuusvirkamiehet, poliisin, tullimiehen,
vanginvartijan ja portsarin. Se tuo esille heidän usein vastakkaisen
arvomaailmansa ja asenteensa yhteiskuntaa kohtaan. Myös neljän maahanmuuttajan
kiinnostava esittely saa lukijan ymmärtämään paremmin heidän ongelmiaan ja
sopeutumistaan vieraaseen kulttuuriin. Tämä henkilögalleria on tietenkin
valintaa, joka nostaa heidät esille ja kerää lukijan myötätunnon heidän
tuekseen. Näin tehdessään teos toimii yhteiskunnallisena puheenvuorona.

Teos kartoittaa yhteiskunnan nykyisen henkisen tilan, jossa kyynisyys ja
välinpitämättömyys ovat lisääntyneet ja kysyy, kohtelevatko eläkkeiden,
sosiaaliturvan, työttömyysturvan ja koulutuksen leikkaukset sekä pakkolait ja
työehtojen heikentämiset kansalaisia oikeudenmukaisesti.

 

 

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/