[H-verkko] Arvosteltavaksi: Tammen kevään 2016 kirjoja
Tapio Onnela
tapio.onnela at utu.fi
Mon Helmi 1 15:09:50 EET 2016
Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com<https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko>>, jossa ilmoitat kirjan nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
Tammi kevät 2016
***
Juha Pohjonen
Sodan ja rauhan rajalla
Välirauhan uhrit 1940-1941
Aiemmin kirjoittamaton kappale Suomen historiaa
Tarina Suomen talvisodan jälkeisestä itärajasta – ja rajalla kadonneista, unohdetuista ihmisistä.
Kun talvisodan rauha solmittiin 12.3.1940, Josif Stalin vetäisi Kremlissä uuden rajan paksulla kosmoskynällään suuren mittakaavan karttaan. Tuo kartalla parin sentin levyinen viiva muuttui maastossa epämääräiseksi parin kilometrin kaistaleeksi. Kulkiko raja viivan länsireunassa vai itäreunassa? Siitä ei Moskovassa puhuttu. Moisen pikkuseikan saisivat rajanmäärittelijät päättää.
Rajankäynnin alkaessa maaliskuussa 1940 tunnelma itäisellä rajaseudulla oli edelleen kireä. Sotilaat olivat varmistamassa rajankävijöiden turvallisuutta. Suomalaiset neuvottelijat kiistelivät jokaisesta kylästä, talosta ja niemestä, ja neuvostoliittolaiset epäilivät suomalaisten hakevan revanssia. Jokaista epämääräisen raja-alueen ylittäjää epäiltiin vakoilijaksi, varsinkin Neuvostoliiton puolella, joka käytti häikäilemättömästi vahvemman valtaa. Suomalaisia alkoi kadota, ensimmäiset jo ennen rajankäynnin alkua.
Keitä nämä kadonneet suomalaiset olivat? Jotkut loikkasivat, jotkut eivät halunneet uskoa Karjalan menetystä todeksi vaan menivät "koteihinsa". Sotilaita siepattiin koko ajan, joitakin murhattiin, monet katosivat kokonaan. Viimeinen vuonna 1940 kadonnut ja tulitaistelussa siepattu palasi Suomeen 1950-luvun lopulla, suurin osa ei palannut koskaan.
***
Mirkka Danielsbacka
Sotavankikohtalot
Neuvostosotavangit Suomessa 1941-1944
Suomalaisen sotahistorian uudelleenarviointia - miten Suomi kohteli sotavankejaan?
Jatkosodan alkuvuosien Suomessa sotavankien kohtelu oli epäinhimillistä ja rikkoi kansainvälisiä oikeusperiaatteita. Tältä osin Suomi muistutti tuolloin huomattavasti enemmän totalitaarisia maita kuin länsimaisia demokratioita.
"On sanomattakin selvää, että Suomi länsimaiseen sivistyspiiriin kuuluvana, humaanisena ja kansainvälisiä oikeusperiaatteita noudattavana maana kohtelee sotavankejaan kaikella sillä inhimillisyydellä ja oikeudenmukaisuudella, mitä suinkin oman kansan erittäin vaikeat olosuhteet huomioon ottaen voidaan vaatia" (Helsingin Sanomat 23. lokakuuta 1941).
Tämä suomalaisessa propagandassa esitetty kuva ei pitänyt paikkaansa varsinkaan jatkosodan alkuvuosina. Suomessa kuoli yli 20 000 sotavankia, mikä on noin kolmannes vangiksi jääneiden määrästä. Kuolleista lähes 90 prosenttia menehtyi suomalaisten käsissä vuoden 1942 syyskuuhun mennessä. Jotain kuitenkin tapahtui vuoden 1942 aikana, sillä sotavankien kohtelu parani ja heidän kuolleisuutensa laski. Tässä kirjassa selvitetään mitä. Lisäksi kirja tarjoaa vastauksen siihen, miksi sotavankien joukkokuolleisuuden kaltaiset katastrofit tuntuvat toistuvan ihmiskunnan historiassa niin sitkeästi.
***
Merete Mazzarella
Silloin en koskaan ole yksin
Lukemisen taidosta
Lukeminen on seurustelua. Tässä kirjassa Merete Mazzarella seurustelee muiden muassa Thomas mannin, Albert Camus'n, Jean-Paul Sartren, Bo Carpelanin, Ulla-Lena Lundbergin ja Carina Rydbergin kanssa. Ja miten seurusteleekaan. Hän käy keskustelukumppaniensa kanssa läpi kirjallisuuden olemusta: mistä kirjallisuudessa on oikein kysymys. Anekdoottien ja kirjallisten lainausten avulla hän pohtii kirjailijan ja lukijan suhdetta, elämän ja runouden suhdetta, sitä mikä on kirjallisuuden ja kirjailijan vastuu.
Silloin en koskaan ole yksin on samaan aikaan sekä mietelmäteos että terävä ja hauska kirjallisuusanalyysi. Ja kuten aiemminkin Merete Mazzarella kirjoittaa aiheesta intohimoisesti ja lämmöllä ja viettelee huumorillaan ka kannanotoillaan lukijansakin ottamaan osaa kirjallisuuteen. Sillä ihmisen paras ystävä ei suinkaan ole koira vaan kirja.
***
Sanna Nyqvist (toim.), Päivi Koivisto (toim.), Heta Pyrhönen (toim.)
Keltaiset esseet
Keltainen kirjasto tutkijoiden silmin
Paul Auster, Peter Høeg, Jhumpa Lahiri, Kazuo Ishiguro, Don DeLillo
Tutkijat ovat saaneet luettavakseen Keltaisen kirjaston parhaita teoksia. Tarkan lukijan käsissä tutut ja tulevat klassikot taipuvat yllättäviin asentoihin.
Mitä yhteistä on Ridge Forresterilla ja italialaisella nykykirjallisuudella? Kumpi Alice Munron omaan elämään pohjautuvissa teoksissa on tärkeämpää: tosiasiat vai tunteiden totuus? Miksi Toni Morrisonin Sinisimmistä silmistä tuli kielletty kirja? Onko Jennifer Eganin Aika suuri hämäys punkromaani vai mikä? Mitä merkityksiä tieteellä ja tutkijoilla on Peter Høegin tuotannossa? Kirjaan sisältyy myös monia Keltaisen kirjaston kirjoja kääntäneen Helene Bützowin haastattelu sekä johdatus siihen, mitä maailmankirjallisuus oikeastaan tarkoittaa.
***
Elisa Heilala
Heikki Kinnunen
Tarinankertojan elämät
Näyttämöiden ja tv-viihteen legendan elämäkerta
Koko Suomi tuntee Heikki Kinnusen, mutta mitä me tiedämme hänestä? Näyttelijälegenda on lähes kaikissa haastatteluissaan pitäytynyt puhumaan työstään – yksityiselämäänsä ja omia tuntojaan hän avaa vasta nyt.
70-vuotispäivänsä kunniaksi ilmestyvässä elämäkerrassa Heikki Kinnunen avautuu elämästään: lapsuuden isosta, alituiseen muuttaneesta rautatieläisperheestä, nuoren pojan tiestä Teatterikouluun ja sieltä Suomen arvostetuimmille näyttämöille, mm. Kansallisteatteriin, Turun kaupunginteatteriin, Helsingin kaupunginteatteriin ja Tampereen Teatteriin, unohtamatta mittavaa uraa elokuva- ja tv-viihteen maailmassa tai kärhämiä verottajan kanssa.
Omia kokemuksiaan ja näkemyksiään näyttelijälegendasta kertovat kirjassa myös perhe, ystävät ja lukuisat työtoverit vuosien varrelta.
***
Matti Kosonen, Pekka Tuomikoski
Suomen armeijan marssiopas Itä-Karjalaan 1938
Tiedustelutietoa ja sotahistoriallista ajankuvaa
Kiehtova tietopaketti kaikille sotahistoriasta ja tiedustelutoiminnasta kiinnostuneille.
Suomen armeijan tiedustelun tärkein tehtävä 1930-luvun loppupuolella oli hankkia puna-armeijaan, sen suunnitelmiin ja toimintaan liittyviä tietoja. Valtion johtoa oli pystyttävä varoittamaan mm. mahdollisesta Suomeen kohdistuvasta sotilaallisesta uhasta. Kansainvälisen tilanteen kiristyttyä sotilastiedustelu kokosi vuonna 1938 salaisen Itä-Karjalaa koskevan yhteenvedon. Kun Suomi taisteli jatkosodassa Saksan rinnalla ja valtasi Itä-Karjalan, nämä samat tiedot olivat tärkeitä hyökkäysoperaatioita laadittaessa.
Nyt ilmestyvä Suomen armeijan marssiopas Itä-Karjalaan 1938 sisältää sotilastiedustelun alkuperäisen Itä-Karjala-yhteenvedon kokonaisuudessaan. FL Matti Kosonen ja tietokirjailija Pekka Tuomikoski taustoittavat ja laajentavat alkuperäisen oppaan kiinnostavaksi ajankuvaksi ja asettelevat sen historialliseen kontekstiinsa, osaksi Suomen tiedustelutoiminnan historiaa ja sotahistoriaa. Teoksen täydentää runsas kuvitus.
***
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: https://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20160201/6396fb6e/attachment-0001.html